Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Käsitteet ja määritelmät

Asianomistaja

Rikos ja pakkokeinotilastossa asianomistaja ei välttämättä ole rikoksen varsinainen uhri. Tutkintaan johtaneen rikoksen tai tapahtuman seurauksena kuollut henkilö kirjataan PATJA-järjestelmään joskus muussa kuin asianomistajan asemassa ja kuolleen henkilön oikeudenomistajat kirjataan asianomistajiksi. Alaikäiseen kohdistuneessa rikoksessa asianomistajaksi kirjataan yleensä myös varsinaisen uhrin huoltaja.

Murto

Luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus tai näpistys.

Pakkokeino

Pakkokeinot jaetaan usein kolmeen ryhmään: henkilöön kohdistuvat pakkokeinot, omaisuuteen kohdistuvat pakkokeinot ja tuomioistuimen määräämät pakkokeinot. Tuomioistuimen määräämät pakkokeinot erottuvat tilastossa siten, että pakkokeinon lyhenne päättyy O kirjaimeen. Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu (pakkokeinolaki 5a luku 2003/646) eivät ole mukana tässä tilastossa.

Osa pakkokeinoina tilastoitavista tapauksista, kuten lähestymiskiellot ja liiketoimintakiellot ovat kuulutustyyppisiä (etsintäkuulutuksia), jotka aiheuttavat toimenpiteitä, jos määräystä rikotaan.

Pakkokeinoista on säädetty pakkokeinolaissa (806/2011). Lisäksi poliisilaissa on säädetty kiinniotosta (ns. poliisilakiperusteinen kiinniotto). Ulkomaalaisiin erityistilanteissa (esimerkiksi maahantulomuodollisuudet tai pakolaisuus) kohdistettavista pakkokeinoista on säädetty ulkomaalaislaissa.

Pakkokeinopäätökseen kirjataan pakkokeinon peruste, pakkokeinon lainmukaiset yleisperusteet (yksi tai useampia).

Henkilön vapauteen kohdistuvissa pakkokeinoissa voidaan käyttää myös erityisperustetta (yksi tai useampia). Esimerkiksi tyypillinen erityisperuste on, että on pelättävissä, että syylliseksi epäilty lähtee pakoon.

Tilastokeskus ei tilastoi salaisia pakkokeinoja kuten telepakkokeinoja tai tarkkailutyyppisiä pakkokeinoja.

Piilorikollisuus

Rikos, joka ei tule poliisin tietoon ja jota siten ei rikoksena rekisteröidä

Poliisin tietoon tullut rikos

Poliisiasiain tietojärjestelmään rikoksena talletettu asia.

Pysäköintivirhemaksu

Ajoneuvon pysäyttämis- ja pysäköintikieltojen ja -rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta määrättävä maksu. Se voidaan määrätä myös moottorikäyttöisen ajoneuvon tarpeettomasta joutokäynnistä.

Maksun määrää poliisi tai, jos kunta huolehtii valvonnasta, myös kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen apulaisensa. Pysäköintivirhettä, josta on määrätty pysäköintivirhemaksu tai annettu huomautus, ei kirjata rikokseksi.

Selvitetty rikos

Viranomaisten (poliisi, tulli, rajavartiolaitos) tietoon tullut rikos katsotaan selvitetyksi silloin, kun teko-olosuhteet, asianosaiset ja muut syytteestä päättämistä sekä oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat on selvitetty. Asiasta päättää esitutkinnan tutkinnanjohtaja.

Selvitysprosentti

Luku ilmaisee, kuinka monta prosenttia kaikki tilastovuonna selvitetyt rikokset ovat kyseisenä vuonna tietoon tulleista rikoksista. Täten luku voi olla suurempi kuin sata.

Syylliseksi epäilty

Rikokseen syylliseksi epäilty henkilö. Päätöksen epäilystä ja kirjaamisesta tekee poliisi (tai tullin tai rajavartiolaitoksen tutkija). Tilastossa huomioidaan vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt.

Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi.

Mikäli henkilö syyllistyy rikossarjaan eli useisiin samanlaisiin tekoihin, lasketaan epäiltyjen määrä tämän tekosarjan rikoksien mukaan.

Tietokantaulukoissa esitetään syylliseksi epäiltyjen määrät kolmella eri laskutavalla: Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt (eli ns. kokonaismäärä), epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä sekä päärikossäännön/törkeimmän rikoksen mukaan.

Syyttäjälle ilmoitettu rikos

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle.

Säilössäpitoaika

Säilössäpitoaika on se aika, jonka henkilö on pakkokeinon perusteella kiinniotettuna, pidätettynä tai vangittuna. Kiinniotto- ja pidätysvuorokaudet on laskettu tunneista, vankeusvuorokaudet on laskettu päivämääristä.

Törkein rikos

Epäillyn tilastovuonna tekemistä rikoksista törkein eli ns. päärikos. Rikoksen törkeysaste määritellään mm. rikoksesta annettavan tuomion perusteella.

Uhri

Jos asianomistaja on myös rikoksen uhri, kirjataan tästä erillinen merkintä PATJA-järjestelmään. Uhri-tiedon merkitseminen on tällä hetkellä pakollista ainoastaan henkirikoksen yrityksissä, pahoinpitelyissä ja muissa henkeen tai terveyteen kohdistuneissa rikoksissa, seksuaalirikoksissa, ihmiskaupparikoksissa sekä joissain rikoslain 25 luvun rikoksissa.

Viranomaisten tietoon tullut rikos

Poliisiasiain tietojärjestelmään rikoksena talletettu asia. Rikos on voinut tulla poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen tietoon joko ilmoituksena tai muun tutkinnan yhteydessä. Rikos tilastoidaan sille vuodelle, jona se tulee viranomaisten tietoon. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Mikäli samalla kerralla tehdään useita samanlaisia rikoksia, voidaan näistä kirjata useampi rikos. Rikos tilastoidaan tekokunnan mukaan. Rikos on voinut tapahtua myös ulkomailla ja siitä kirjataan rikosilmoitus, jos poliisi, tulli tai rajavartiolaitos on asiassa toimivaltainen ja rikos on tapahtunut (epäiltynä tai uhrina) Suomen kansalaiselle, Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle taikka suomalaista oikeushenkilöä koskeva.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.8.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/kas.html