Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 9.6.2011

Suomalaiset yritykset maailmalla: lähes 5 000 tytäryhtiötä 120 maassa vuonna 2009

Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa tytäryhtiöissä 120 maassa vuonna 2009. Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 566 000 henkilöä, joista runsas kolmannes työskenteli vanhoissa EU-maissa, viidennes Aasiassa ja Oseaniassa ja viidennes uusissa EU-maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Ruotsissa, Venäjällä, Kiinassa ja Saksassa. Tiedot on tuottanut Tilastokeskus, ja ne perustuvat yrityksille osoitettuun kyselyyn.

Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2009

Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2009

Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä vanhoissa EU-maissa, yhteensä runsaat 199 000 henkilöä. Henkilöstön lukumäärän mukaan suurimmat toimialat vanhoissa EU-maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus (40 790 henkilöä) ja paperiteollisuus (30 750 henkilöä). Tytäryhtiöiden henkilöstön lukumäärä Aasiassa ja Oseaniassa oli runsaat 109 800 henkilöä eli hieman suurempi kuin uusissa EU-maissa, joissa henkilöstöä oli yhteensä lähes 106 300 henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus (56 530 henkilöä) ja kone- ja metallituoteteollisuus (27 890 henkilöä). Uusissa EU-maissa henkilöstöä oli eniten tukku- ja vähittäiskaupassa (17 530 henkilöä) ja elektroniikka- ja sähköteollisuudessa (15 720 henkilöä). Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Ruotsissa (75 580 henkilöä), Venäjällä (52 660 henkilöä), Kiinassa (50 050 henkilöä) ja Saksassa (43 360 henkilöä). Maailmanlaajuisesti henkilöstöä oli eniten elektroniikka- ja sähköteollisuuden (120 380 henkilöä) ja kone- ja metallituoteteollisuuden (116 120 henkilöä) toimialojen tytäryhtiöissä.

Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä runsaat 3,7 miljardia euroa. Investoinneista 70 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 25 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus (444 miljoonaa euroa) ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tukku- ja vähittäiskauppa (105 miljoonaa euroa). Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät informaatio- ja viestintätoimialalle (197 miljoonaa euroa) ja elektroniikka- ja sähköteollisuuteen (178 miljoonaa euroa). Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 451 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti kone- ja metallituoteteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 504 miljoonalla eurolla.

Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 163,6 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta lähes puolet syntyi vanhoissa EU-maissa ja runsas viidesosa Aasiassa ja Oseaniassa. Vanhoissa EU-maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa (17,1 miljardia euroa) ja paperiteollisuudessa (13,5 miljardia euroa), Aasiassa ja Oseaniassa elektroniikka- ja sähköteollisuudessa (19,9 miljardia euroa). Maittain tarkastellen eniten liikevaihtoa syntyi Ruotsissa (27,3 miljardia euroa). Toimialoista elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto, yhteensä 35,9 miljardia euroa, ja tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto, yhteensä 34,9 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat.


Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mari Rantanen (09) 1734 2451, tytaryhtiot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (302,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 9.6.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-4866. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/stu/2009/stu_2009_2011-06-09_tie_001_fi.html