Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2010 > 1. Internetin käytön yleiset muutokset

1. Internetin käytön yleiset muutokset

Internetiä käytetään yhä yleisemmin ja useammin

Suomessa käytetään internetiä yhä yleisemmin ja yhä useammin. Kasvu näkyy tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen tuloksissa monella tavalla. Ensinnäkin, yhä useampi suomalainen on netin käyttäjä. Keväällä 2010 peräti 86 prosenttia 16–74 -vuotiaista suomalaisista käytti internetiä. Osuus nousi neljä prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta ja 15 prosenttiyksikköä vuodesta 2005.

Kuvio 1. Internetin käyttäjien 1) osuus 2000–2010

1) Käyttänyt internetiä viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Muutos tapahtui lähes yksinomaan vanhemmissa ikäryhmissä. Nuoremmissa ikäryhmissä internetin käyttö ei voinut enää yleistyä, koska niissä edellisen vuoden tutkimuksen mukaan lähes kaikki jo käyttivät nettiä. Vanhemmissa ryhmissä muutos on nopeaa. Internetin käyttäjien osuus 65–74 -vuotiaista kasvoi vuodessa peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä 43 prosenttiin. Vastaava osuus 55–64 -vuotiaista kasvoi kuudella prosenttiyksiköllä 75 prosenttiin.

Sukupuolten välillä ei netin käytön yleisyydessä ole juurikaan eroa. Miehistä netin käyttäjiä oli 87 prosenttia ja naisista 85 prosenttia.

Kuvio 2. Internetin käyttäjien 1) osuus ikäryhmittäin 2010

1) Käyttänyt internetiä viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Internetiä käytetään myös yhä useammin. Jo 72 prosenttia suomalaisista käyttää nettiä päivittäin tai lähes päivittäin. Päivittäiskäyttäjien osuus kasvoi vuodessa neljä prosenttiyksikköä. Päivittäinen netin käyttö yleistyi kaikissa ikäryhmissä. Tässä suhteessa siis myös nuoret ja nuoret aikuiset lisäävät edelleen internetin käyttöä. Nopeimmin päivittäinen käyttö yleistyi kuitenkin kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä kummassakin.

Yli puolet suomalaisista (56 %) käyttää internetiä monta kertaa päivässä. Internetin käyttäjien osuus kasvaa vanhemmissa ikäryhmissä nopeasti, minkä seurauksena ikäryhmien väliset erot pienenevät. Erot näkyvät kuitenkin edelleen selvästi netin käytön useudessa. 16–24-vuotiaista 76 prosenttia on netissä monta kertaa päivässä, mutta 65–74-vuotiaista niin tekee vain 19 prosenttia.

Kuvio 3. Internetin käytön useus ikäryhmittäin 2010

Internetin käyttö on jo niin runsasta, että se muodostaa valtaosan tietokoneen käytöstä. Lähes puolet vuoden 2010 tutkimukseen vastanneista arvioi, että netin parissa kuluu lähes koko se aika, jolloin tietokonetta käytetään yksityistarkoituksiin. Vastaavasti vain joka kymmenes ilmoitti, että netti vie vain neljänneksen tai vähemmän tietokoneen käyttöajasta.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysytyistä netin käyttötavoista yleisin oli sähköposti, jota oli käyttänyt 77 prosenttia vastaajista yksityistarkoitukseen viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Kuvio 4. Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien osuus 2010

Yleisimpien käyttötapojen joukossa on henkilökohtaiseen talouteen, ostoksiin, matkailuun ja terveyteen liittyvää tiedonetsintää ja asioidenhoitoa. Esimerkiksi pankkiasioita oli hoitanut netissä 76 prosenttia suomalaisista. Palveluista ja tavaroista oli etsinyt tietoa 74 prosenttia. Viranomaisten sivuilta oli hakenut tietoa 49 prosenttia vastaajista ja täytetyn lomakkeen viranomaisille oli lähettänyt 29 prosenttia. (Liitetaulukko 7.)

Internetin kautta seurataan yleisesti myös uutisia ja joukkoviestimiä muutoinkin. 44 prosenttia suomalaisista ilmoitti lukeneensa uutisia uutispalveluista, verkkolehdistä tai televisiokanavien nettisivuilta. Radion kuuntelu tai televisio-ohjelmien katselu netin kautta oli yhtä yleistä.

Sosiaalinen media ja internetin yhteisöpalvelut on myös otettu yleisesti käyttöön. Johonkin netin yhteisöpalveluun (Facebook, Twitter, jne.) oli keväällä 2010 rekisteröitynyt yhteensä 42 prosenttia 16–74 -vuotiaista suomalaisista. Yhteisöpalveluihin ja keskustelupalstoille oli kirjoittanut 42 prosenttia. Blogeja oli kolmen kuukauden aikana lukenut 40 prosenttia.

Netin käyttötapojen yleisyydessä ei vuosina 2009–2010 tapahtunut kovin suuria muutoksia. Useimmat käyttötavat yleistyivät hieman, mikä oli luultavasti seurausta ylipäätään netin käytön yleistymisestä.

Kannettavat tietokoneet ja langattomat yhteydet yleistyvät

Internetin käytön edellytykset paranevat edelleen, kun netti-yhteydet ja tietokoneet jatkavat yleistymistä. Keväällä 2010 jo 82 prosentissa talouksista oli tietokone. Osuus kasvoi vuodessa kahdella prosenttiyksiköllä. Suurempi muutos kotien laitekannassa on kuitenkin tietokoneiden lukumäärän kasvu. Vuonna 2008 vain 28 prosentissa talouksista oli kaksi tai useampi tietokone, mutta vuonna 2010 monikonetalouksien osuus oli noussut jo 37 prosenttiin. Koneiden lukumäärän kasvun myötä yhä yleisemmin kullakin talouden jäsenellä on oma tietokone.

Taulukko 1. Kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä talouksissa vuosina 2008 ja 2010, %-osuus kaikista kotitalouksista

Pöytätietokoneiden lukumäärä	Kannettavien tietokoneiden lukumäärä
2008	0 kpl	1 kpl	2 kpl	3+ kpl	Yhteensä
0 kpl	24	19	3	1	47
1 kpl	29	13	2	1	45
2 kpl	3	2	1	0	6
3+ kpl	1	1	0	0	2
Yhteensä	57	35	6	2	100
2010					Yhteensä
0 kpl	18	26	7	2	53
1 kpl	19	14	5	2	40
2 kpl	2	3	1	0	6
3+ kpl	0	0	1	0	2
Yhteensä	39	43	14	4	100

Myös toinen nopea laitekannan muutos eli kannettavien tietokoneiden yleistyminen on osa tietokoneen henkilökohtaistumista. Keväällä 2010 kannettava tietokone oli jo 61 prosentissa kodeista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli vain 43 prosenttia. Lisäksi niiden talouksien osuus, joissa oli useampi kuin yksi kannettava kone oli kahdessa vuodessa noussut kymmenen prosenttiyksikköä 18 prosenttiin. Samaan aikaan kun kannettavat tietokoneet yleistyvät pöytäkoneet vähenevät. Vuosina 2008–2010 pöytätietokoneiden yleisyys talouksissa laski 53:sta 48 prosenttiin.

Internet-yhteys oli keväällä 2010 jo 81 prosentissa kodeista. Osuus oli noussut vuodessa kolme prosenttiyksikköä. Suurempi muutos kotien internet-yhteyksissä on kuitenkin langattomien yhteyksien yleistyminen. Keväällä 2010 peräti 24 prosentilla talouksista oli tietokoneesta langaton laajakaistayhteys 3G-matkapuhelinverkkoon ja kuudella prosentilla muu langaton yhteys tietokoneesta. Lisäksi 14 prosentilla talouksista oli käytössä langaton laajakaista matkapuhelimesta.(Liitetaulukko 2.)

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka (09) 1734 3448, Perttu Melkas (09) 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 26.10.2010