Jo joka toinen suomalainen käyttää internetiä useasti päivässä

Korjattu 26.10.2010 klo 10. Ensimmäisessä taulukossa: Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen yleisyys 2010, %-osuus väestöstä lukujen pyöristyksistä johtuvat korjaukset on merkitty punaisella.

Internetin käyttö yleistyy edelleen. Käyttäjiä on jo 86 prosenttia Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan. Sähköposti, verkkopankki ja tiedonhaku tavaroista tai palveluista ovat yleisimpiä netin käyttötapoja. Verkkoyhteisöihin on rekisteröitynyt 42 prosenttia suomalaisista. Miehet käyttävät nettiä useammissa paikoissa kodin ja työn ulkopuolella kuin naiset ja käyttävät yhteyteen useammin mobiileja laitteita.

Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen yleisyys 2010, %-osuus väestöstä

	Käyttänyt internetiä viim. 3 kk aikana	Käyttää internetiä yleensä useita kertoja päivässä	Käyttänyt sähköpostia viim. 3 kk aikana	Käyttänyt verkkopankkia viim. 3 kk aikana	Etsinyt tietoa tavaroista tai palveluista viim. 3 kk aikana	Lukenut verkkolehtiä tai televisiokanavien internetsivuja viim. 3 kk aikana	Ostanut verkon kautta viim. 3 kk aikana	Rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi	Seuraa jotain yhteisöpalvelua vähintään päivittäin
16-24v	99	76	91	72	80	92	46	83	67
25-34v	100	78	96	98	94	92	64	76	60
35-44v	96	65	89	91	84	85	58	44	25
45-54v	92	53	79	83	80	74	42	29	12
55-64v	75	43	61	66	60	61	25	15	5
65-74v	43	19	35	36	32	35	9	5	2

Miehet	87	59	76	76	76	76	41	40	25
Naiset	85	54	78	76	70	73	42	43	30
Yhteensä	86	56	77	76	73	74	41	42	28

Vanhemmissa ikäryhmissä internetin käyttö yleistyy nopeasti. Internetin käyttäjien osuus 65–74-vuotiaista kasvoi vuodessa peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä 43 prosenttiin. Nuoremmissa ikäryhmissä jo lähes kaikki käyttävät nettiä.

Internetiä käytetään paitsi yhä yleisemmin myös yhä useammin. Suomalaisista 72 prosenttia on internetissä päivittäin tai lähes päivittäin. Päivittäinen käyttö yleistyy kaikenikäisten parissa, mutta nopeimmin vanhemmissa ikäryhmissä. Internetin käyttö on jo niin runsasta, että se muodostaa valtaosan tietokoneen yksityiskäytöstä.

Yleisimmin internetissä tehdään arkisia asioita, jotka liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, henkilökohtaiseen talouteen, ostoksiin ja joukkoviestimien seurantaan. Tutkimuksessa kysytyistä käyttötavoista yleisin oli sähköposti, jota oli käyttänyt 77 prosenttia vastaajista kolmen kuukauden aikana. Pankkiasioita oli netissä hoitanut 76 prosenttia ja lähes yhtä moni oli etsinyt tietoa palveluista tai tavaroista (74 %). Myös viranomaisten kanssa asioidaan yleisesti netissä. Tietoa oli viranomaisten verkkosivuilta hakenut joka toinen ja täytetyn lomakkeen oli lähettänyt lähes kolmannes vastaajista.

Joukkoviestimien seuraaminen myös netin kautta on hyvin yleistä. Esimerkiksi uutisia verkkolehdistä tai televisiokanavien nettisivuilta oli lukenut 74 prosenttia 16–74 -vuotiaista suomalaisista.

Niin sanottu sosiaalinen media ja verkkoyhteisöt ovat jo yleisessä käytössä. Johonkin yhteisöpalveluun (Facebook, Twitter, jne.) oli keväällä 2010 rekisteröitynyt 42 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista. Verkkoyhteisöihin osallistujat ovat toistaiseksi pääasiassa nuorempia netin käyttäjiä. Kaksi kolmesta nuoresta ja nuoresta aikuisesta seuraa jotain yhteisöpalvelua päivittäin.

Miehillä ja naisilla ovat tavallisimmat internetin käyttötavat ja -paikat sekä käytön useus hyvin samanlaisia, myös silloin kun tarkastelu tehdään ikäryhmittäin. Samoin internetin kautta jotain ostaneiden osuudet ovat miehillä ja naisilla yhtä suuria.

Miehillä ja naisilla on kuitenkin myös eriytyneitä käyttötarkoituksia. Naiset suosivat erityistiedon etsimistä internetsivuja selailemalla tai käyttämällä nettiä sosiaaliseen yhteydenpitoon. Miehet käyttävät internetiä useammassa tarkoituksessa kuin naiset. Miesvoittoisimmat käyttötavat liittyvät tiedostojen lataamiseen ja netin kirpputoreilla tai huutokauppasivuilla yksityistarkoituksessa käytävään tuotteiden ostoon tai myyntiin. Liikkuessaan kodin, työ- tai opiskelupaikan ulkopuolella miehet käyttävät internetiä useammin ja useammissa paikoissa kuin naiset. Lisäksi he käyttävät naisia useammin internet-yhteyteen matkapuhelinta tai ollessaan kodin tai työpaikan ulkopuolella, kannettavaa tietokonetta.

Internetin käyttötapojen yleisyydessä ei vuodessa tapahtunut kovin suuria muutoksia. Useimmat käyttötavat yleistyivät hieman, mikä oli lähinnä seurausta ylipäätään netin käytön yleistymisestä.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka (09) 1734 3448, Perttu Melkas (09) 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (515,1 kt)

Katsaukset

1. Internetin käytön yleiset muutokset (26.10.2010)
2. Sukupuolittunut internetin käyttö (26.10.2010)
3. Sosiaalinen media: verkkomedian ja yhteisöpalvelujen käyttö (26.10.2010)
4. Tietoturvahuolet ja internetin käyttö (26.10.2010)

Taulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatuseloste (26.10.2010)

Päivitetty 26.10.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_tie_001_fi.html