Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2011 > 1. Internetyhteydet ja internetin käyttö

1. Internetyhteydet ja internetin käyttö

Kotien tietokoneet

Internetin käytön perusedellytykset paranevat edelleen sitä mukaa kun tietokoneet ja nettiyhteydet yleistyvät. Tietokone oli keväällä 2011 jo 85 prosentissa suomalaisista kotitalouksista. Osuus nousi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Myös niiden kotitalouksien määrä, joissa on useita tietokoneita, kasvaa. 39 prosentissa talouksista oli keväällä 2011 useampi kuin yksi tietokone. Osuus on vain prosenttiyksikön suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta vuodesta 2008 kasvua oli yksitoista prosenttiyksikköä.

Kotien tietokonekanta muuttuu myös siten, että kannettavat koneet yleistyvät nopeasti ja pöytäkoneet vähenevät, tosin melko hitaasti. Keväällä 2011 kannettava tietokone oli 67 prosentissa kodeista kun edellisenä vuonna osuus oli vain 61 prosenttia. Vastaavasti pöytäkoneiden yleisyys laski 48:stä 46 prosenttiin.

Usean tietokoneen kotitalouksien määrän kasvu ja kannettavien tietokoneiden yleistyminen ovat osa tietotekniikan henkilökohtaistumista. Yhä tavanomaisempaa on, että kaikilla kotitalouden jäsenillä on oma tietokone.

Taulukko 1a. Kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä kotitalouksissa 2008, %-osuus kaikista talouksista

2008
Pöytätietokoneiden lukumäärä	Kannettavien tietokoneiden lukumäärä
	%-osuus kaikista talouksista
	0	1	2	3+	yhteensä
0	24	19	3	1	47
1	29	13	2	1	45
2	3	2	1	0	6
3+	1	1	0	0	2
yhteensä	57	35	6	2	100

Taulukko 1b. Kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä kotitalouksissa 2010, %-osuus kaikista talouksista

2010
Pöytätietokoneiden lukumäärä	Kannettavien tietokoneiden lukumäärä
	%-osuus kaikista talouksista
	0	1	2	3+	yhteensä
0	18	26	7	2	53
1	19	14	5	2	40
2	2	3	1	0	6
3+	0	0	1	0	2
yhteensä	39	43	14	5	100

Taulukko 1c. Kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä kotitalouksissa 2011, %-osuus kaikista talouksista

2011
Pöytätietokoneiden lukumäärä	Kannettavien tietokoneiden lukumäärä
	%-osuus kaikista talouksista
	0	1	2	3+	yhteensä
0	15	29	8	3	54
1	17	15	5	2	39
2	1	2	2	1	6
3+	0	1	0	0	1
yhteensä	33	47	15	5	100

Internetin käyttö matkapuhelimella on muuttunut helpommaksi niin sanottujen älypuhelinten myötä. Älypuhelimesta käytetyt määritelmät vaihtelevat. Useimmiten, myös tässä tutkimuksessa, määritelmissä käytetään seuraavia puhelimen ominaisuuksia. Älypuhelimet käyttävät 3G tai 4G matkapuhelinverkkoa. Niissä on useimmiten kosketusnäyttö. Älypuhelinten näppäimistö on laajempi, eli siinä on useampia näppäimiä kuin perusmatkapuhelimissa. Näppäimistö voi olla kosketusnäytössä toimiva tai mekaaninen. Lisäksi älypuhelimiin voidaan ladata erilaisia hyötysovelluksia ja pelejä. Keväällä 2011 älypuhelin oli käytössä peräti 42 prosentilla 16–74–vuotiaista suomalaisista.

Markkinoille on tullut myös muita pienlaitteita, joilla nettiä voidaan käyttää helposti. Ensimmäiset niin sanotut tablettitietokoneet tulivat myyntiin vuonna 2010. Näitä kosketusnäytöllisiä, matkapuhelinta jonkin verran suurempia laitteita kutsutaan myös taulu- ja sormitietokoneiksi. Kevääseen 2011 mennessä kovin moni suomalainen ei vielä ollut ehtinyt hankkia tablettitietokonetta. Sellainen oli vasta neljässä prosentissa talouksista. Tablettitietokoneet tulevat kuitenkin todennäköisesti yleistymään, koska ne on tarkoitettu ja soveltuvat hyvin nimenomaan netin käyttöön, www-sivujen selaamiseen ja sähköpostin käyttöön. Vuoden 2010 tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan melkein puolet suomalaisista arvioi, että netin parissa kuluu lähes koko tietokoneen käyttöaika (käyttö yksityistarkoituksiin). Siten tablettitietokone itse asiassa riittäisi suurelle osalle suomalaisista ainoaksi tietokoneeksi.

Internetin käyttöä kannettavilla laitteilla ja langattomien yhteyksien kautta käsitellään tarkemmin tämän raportin luvussa 2.

Kotien internet-yhteydet

Myös internet-yhteys jatkaa yleistymistään. Keväällä 2011 yhteys oli jo 84 prosentissa kodeista. Osuus nousi vuodessa kolme prosenttiyksikköä.

Suomi on internet-yhteyksien kotitalouspeiton suhteen hieman jäljessä Euroopan kärkimaista. Vuonna 2010 nettiyhteys oli yleisin Islannissa, jossa sellainen oli 92 prosentissa talouksista. Myös Luxembourg, Hollanti ja Norja olivat saavuttaneet 90 prosentin kotitalouspeiton. Suomessa osuus vuonna 2010 oli 81 prosenttia. Mikäli kehitys Suomessa seuraa näitä Euroopan kärkimaita, tulevat kotitalouksien nettiyhteydet vielä yleistymään.

Taulukko 2. Internet-yhteyden yleisyys, internetin käyttäjien ja päivittäin käyttävien osuus Euroopassa 2009-2010

	Internet-yhteyden yleisyys		Internetin käyttäjiä		Internetiä päivittäin käyttävät
	2009	2010	2009	2010	2009	2010
	%-osuus kotitalouksista	%-osuus kotitalouksista	%-osuus väestöstä	%-osuus väestöstä	%-osuus väestöstä	%-osuus väestöstä
Islanti	90	92	93	93	82	85
Norja	86	90	91	93	76	81
Ruotsi	86	88	90	91	73	76
Luxembourg	87	90	86	90	71	74
Alankomaat	90	91	89	90	73	76
Tanska	83	86	86	88	72	76
Suomi	78	81	82	86	68	72
Britannia	77	80	82	83	60	66
Saksa	79	82	77	80	55	60
Ranska	63	74	69	79	50	62
Belgia	67	73	75	78	56	59
Slovakia	62	67	70	76	49	58
Itävalta	70	73	72	74	48	53
Viro	63	68	71	74	54	57
EU-27	65	70	65	69	48	53
Slovenia	64	68	62	68	47	54
Irlanti	67	72	65	67	40	47
Tsekki	54	61	60	66	34	38
Latvia	58	60	64	66	47	49
Espanja	54	59	60	64	39	44
Unkari	55	60	59	62	46	49
Malta	64	70	58	62	45	49
Liettua	60	61	58	60	43	45
Puola	59	63	56	59	39	42
Kroatia	50	56	47	54	37	40
Kypros	53	54	48	52	34	40
Makedonia	42	46	50	52	37	39
Italia	53	59	46	51	40	46
Portugali	48	54	46	51	33	38
Kreikka	38	46	42	44	27	31
Bulgaria	30	33	42	43	31	33
Serbia	37	..	38	..	25	..
Turkki	30	42	34	38	20	22
Romania	38	42	33	36	19	21

Lähde: Eurostat

Suomalaisissa kodeissa on yleisesti käytössä useampia internet-liittymiä. 22 prosentilla talouksista oli kaksi ja 13 prosentilla kolme tai useampi liittymä. Näissä talouksissa on yleensä pöytäkoneen kiinteän laajakaistan lisäksi langaton 3G-yhteys joko kannettavasta tietokoneesta tai puhelimesta tai molemmista. Nettiliittymien lukumäärästä talouksissa ei ole vertailutietoa aikaisemmilta vuosilta, mutta usean liittymän kotitalouksien määrä kasvaa, sillä langattomat yhteydet (3G ja 4G) yleistyvät nopeasti. Keväällä 2011 jo 33 prosentilla talouksista oli tietokoneesta langaton laajakaistayhteys 3G-matkapuhelinverkkoon. Vuonna 2010 osuus oli vain 24 prosenttia. (Ks. liitetaulukko 2.)

Langatonta laajakaistaa matkapuhelimesta käyttävien talouksien osuus oli sekin vuodessa noussut 14:sta prosentista 21 prosenttiin. Langattomien yhteyksien yleistyessä kiinteät liittymät eivät kuitenkaan vähene. ADSL tai vastaava yhteys oli 44 prosentilla talouksista ja laajakaista kaapeliverkon kautta oli 15 prosentilla. (Ks. liitetaulukko 3.)

Keväällä 2011 vain 15 prosentissa suomalaisista kotitalouksista ei ollut nettiyhteyttä. Näistäkin neljäsosalla oli netti käytettävissä muualla kuin kotona. Se oli vaikuttanut päätökseen olla hankkimatta nettiä kotiin. On kuitenkin muistettava, että taloudet joissa on vain yli 74-vuotiaita, eivät kuulu tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen otokseen, ja niistä ilman nettiä on todennäköisesti suurempi osuus kuin edellä mainittu 15 prosenttia. Eräissä Euroopan maissa kuten Islannissa (7 % 2011) ja Alankomaissa (9 % 2010) netittömien talouksien osuus on laskenut jo alle kymmeneen prosenttiin.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysytään syitä siihen, miksi nettiyhteyttä ei ole hankittu. Yleisin syy on se, että nettiä ei yksinkertaisesti pidetä tarpeellisena. Näin vastasi peräti 64 prosenttia netittömistä talouksista. Myös muita syitä on. 48 prosenttia ei uskonut omien taitojen riittävän internetin käyttämiseen. Netin hankkiminen on myös taloudellinen kysymys. 31 prosenttia netittömistä ilmoitti laitteiden kalleuden ja 22 prosenttia nettiyhteyksien kalleuden vaikuttaneen päätökseen olla hankkimatta yhteyttä.

Internetin käytön yleisyys

Suomalaisten internetin käyttö lisääntyy edelleen. Ensinnäkin yhä useampi käyttää nettiä. Keväällä 2011 peräti 89 prosenttia 16–74 -vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Sukupuolten välillä ei netin käytön yleisyydessä ole eroa.

Kuvio 1. Internetiä viimeisten 3 kuukauden aikana käyttäneiden osuus väestöstä iän mukaan 2009–2011

Internetin käytön lisääntyminen näkyy myös siten, että netissä ollaan yhä useammin. Päivittäin tai lähes päivittäin internetiä käyttää kolme neljästä suomalaisesta (76 % 2011). Päivittäin käyttävien osuus kasvoi vuodessa neljä prosenttiyksikköä. Monta kertaa päivässä nettiä käyttää peräti 59 prosenttia suomalaisista. Tämäkin osuus kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2010. Netti on siten yhä useammalle suomalaiselle hyvin arkinen, päivittäinen väline.

Internetin käyttäjien osuus väestöstä kasvoi lähes yksinomaan vanhemmissa ikäryhmissä. Nuoremmissa ikäryhmissä (16-24- ja 25-34-vuotiaat) se ei voinut enää yleistyä, koska niissä käytännössä kaikki jo käyttivät nettiä. Vanhimmissa ryhmissä muutos on nopeaa. Netin käyttäjien osuus 65–74-vuotiaista kasvoi vuodessa peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä 53 prosenttiin ja 55–64 -vuotiaistakin kuudella prosenttiyksiköllä 81 prosenttiin.

Päivittäinen netin käyttö yleistyi kaikissa ikäryhmissä, 35-44-vuotiailla peräti yhdeksän prosenttiyksikköä. Nämä keski-ikäiset näyttävät lisäävän monessa suhteessa eniten netin käyttöään verrattuna muihin ryhmiin. Myös monta kertaa päivässä netissä olevien osuus kasvoi tässä ryhmässä nopeimmin, 65:sta 76 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä muutos oli pienempi, ja sekä 16-24- että 55-64-vuotiailla monta kertaa päivässä käyttävien osuus jopa laski hieman.

Kuvio 2. Päivittäin internetiä käyttävien osuus väestöstä iän mukaan 2009–2011

Suomessa käytetään internetiä paljon myös verrattuna muihin Euroopan maihin. Vuonna 2010 internetin käyttö oli Euroopan maista yleisintä Islannissa ja Norjassa, joissa 93 prosenttia oli käyttänyt nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Myös Ruotsi (91 %), Luxembourg (90 %), Hollanti (90 %) ja Tanska (88 %) olivat hieman Suomen (86 %) edellä

Arkisuus on tyypillistä netin käytölle myös muualla kuin Suomessa. Vuonna 2010 netin päivittäinen käyttö oli Euroopan maista yleisintä Islannissa. Siellä peräti 85 prosenttia väestöstä ilmoitti käyttävänsä nettiä päivittäin tai melkein päivittäin. Internet on käyttäjilleen arkinen väline myös maissa, joissa netin käyttäjiä on vielä melko vähän, Esimerkiksi Romaniassa, jossa vuonna 2010 vain 36 prosenttia väestöstä käytti nettiä, kuitenkin 57 prosenttia netin käyttäjistä oli netissä päivittäin tai lähes päivittäin.

Internetin käyttäjien osuus väestöstä ja varsinkin päivittäin käyttävien osuus on kasvanut Euroopan kärkimaissa myös aivan viime vuosina.

Kuvio 3. Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien osuus väestöstä iän mukaan 2010–2011

Internetin käyttötarkoitukset

Koko väestön tasolla internetin eri käyttötarkoituksien yleisyydessä on viime vuosina tapahtunut vain pieniä muutoksia. Useimmiten niissä on kyseessä hidas yleistyminen, joka on ollut seurausta internetin käyttäjien määrän kasvusta.

Yleisimmät internetin käyttötarkoitukset liittyvät viestintään. Sähköpostia oli viimeisten kolmen kuukauden aikana käyttänyt 79 prosenttia 16-74 -vuotiaista. Verkkolehtiä ja uutispalvelujen sivuja oli lukenut kolme neljästä. Toiseksi nettiä käytetään paljon myös erilaisten asioiden hoitoon. Verkkopankkia oli käyttänyt 79 prosenttia suomalaisista. Kolmas yleinen tapa käyttää nettiä on tiedonhaku. Usein tiedonhaku liittyy asioiden hoitoon ja ostoksiin. Tavaroista ja palveluista oli hakenut tietoa 76 prosenttia, viranomaistietoa 68 prosenttia (12 kuukauden aikana) ja tietoa matka- ja majoituspalveluista 60 prosenttia. Tietoa haetaan netistä myös ilman, että se liittyy asioiden hoitoon. Wikipedioista oli hakenut tietoa 63 prosenttia.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 14.6.2012