Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2012 > 1. Internetin käytön muutokset

1. Internetin käytön muutokset

1.1. Suomalaiset käyttävät Internetiä yhä enemmän

Internetin käyttö yleistyy Suomessa enää hitaasti. 90 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2012. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta yhden prosenttiyksikön. Netin käyttö yleistyy lähinnä tutkimuksen vanhimmassa eli 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa käyttäjien osuus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä 61 prosenttiin. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä ei kasvunvaraa ole viime vuosina enää ollut, sillä niissä lähestulkoon kaikki jo käyttävät nettiä.

Kuvio 1. Internetin käytön yleisyys 2009–2012 1)

1) Käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana

Internetin käyttö on tyypillisesti jokapäiväistä. 78 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista käytti nettiä päivittäin tai lähes päivittäin vuonna 2012. Vain yhdeksän prosenttia väestöstä oli internetissä kerran viikossa ja ainoastaan kaksi prosenttia tätä harvemmin.

Lisäksi neljä viidestä internetiä päivittäin käyttävästä vastasi olevansa netissä monta kertaa päivässä. Osuus vastaa 63 prosenttia koko väestöstä. Yleisimmin nettiä käyttävät useasti päivässä 16–24-vuotiaat (87%). Vanhimmissa ikäryhmissä se ei vielä ole kovin yleistä.

Internet muuttuu yhä jokapäiväisemmäksi. Vuonna 2012 päivittäin nettiä käyttävien osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Useasti päivässä käyttävien osuus nousi neljä prosenttiyksikköä

Kuvio 2. Internetin päivittäisen käytön yleisyys 2009–2012 1)

Internetin arkistuminen etenee eri ikäryhmissä hieman eri tavoin. Nuorilla (16–24-vuotiailla) ja nuorilla aikuisilla (25–34-vuotiailla) yleistyy nopeasti netin käyttö monta kertaa päivässä. Kyseinen osuus kasvoi kummassakin ryhmässä kahdeksan prosenttiyksikköä. Vanhimmassa ikäryhmissä käyttö useasti päivässä ei yleisty vielä kovin nopeasti, mutta päivittäin käyttäminen sen sijaan yleistyy. Päivittäin nettiä käyttävien osuus 65–74-vuotiaista kasvoi kuusi prosenttiyksikköä.

Nuorten ja nuorten aikuisten osalta muutos liittyy yhteisöpalveluihin kuten Facebookiin. Ne ovat suosittuja nimenomaan nuorten keskuudessa. Yhteisöpalveluissa ollaan yleisesti useasti päivässä ja pitkiä jaksoja yhtämittaisesti. Myös älypuhelimien yleistyminen on lisännyt nuorempien ikäryhmien netin käyttöä. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat omaksuneet uudet matkapuhelimet ja internetin käytön niillä. Älypuhelimessa nettiyhteys on aina mukana ja esimerkiksi sähköpostia tai yhteisöpalveluita voidaan käyttää helposti liikkeellä oltaessa. Internetin käyttöä kannettavilla laitteilla ja langattomien yhteyksien kautta käsitellään tarkemmin tämän katsauksen luvussa ?.

Kuvio 3. Internetin käyttäminen monta kertaa päivässä 2010–2012

1.2. Suomi Euroopan kärkimaita internetin käytössä

Suomi on internetin käytössä Euroopan kärkimaiden joukossa. Tuoreimmat Euroopan maita koskevat vertailutiedot ovat vuodelta 2011. Tuolloin vain muissa Pohjoismaissa sekä Alankomaissa ja Luxembourgissa netin käyttö oli hieman yleisempää kuin Suomessa. Yleisimmin eurooppalaisista internetissä olivat islantilaiset, joista peräti 95 prosenttia käytti nettiä vuonna 2011. Norjassa ja Ruotsissa osuus oli 93 prosenttia. Vastaavasti Suomessa 89 prosenttia väestöstä käytti nettiä vuonna 2011. Muihin kärkimaihin verrattuna internetin käytöllä on Suomessa vielä hieman tilaa yleistyä.

Myös internetin käytön useuden suhteen Suomi sijoittuu heti kärkimaiden taakse. Vuonna 2011 vain muissa Pohjoismaissa, Alankomaissa ja Luxembourgissa internetin käyttäminen päivittäin tai lähes päivittäin oli yleisempää kuin Suomessa. Yleisintä se oli Islannissa, jossa 88 prosenttia väestöstä oli netissä päivittäin. Vuonna 2011 vastaava osuus Suomessa oli 76 prosenttia.

Taulukko 1. Internetin käytön yleisyys ja päivittäisen käytön yleisyys Euroopassa 2009-2011 ¹⁾

	Internetin käyttäjät			Internetiä päivittäin käyttävät
	2009	2010	2011	2009	2010	2011
	%-osuus väestöstä			%-osuus väestöstä
Islanti	93	93	95	82	85	88
Norja	91	93	93	76	81	82
Ruotsi	90	91	93	73	76	80
Alankomaat	89	90	91	73	76	79
Luxembourg	86	90	90	71	74	76
Tanska	86	88	90	72	76	78
Suomi	82	86	89	68	72	76
Britannia	82	83	85	60	66	70
Belgia	75	78	82	56	59	65
Saksa	77	80	81	55	60	63
Itävalta	72	74	79	48	53	59
Ranska	69	79	78	50	62	62
Viro	71	74	77	54	57	59
Irlanti	65	67	75	40	47	55
Slovakia	70	76	74	49	58	56
Tsekki	60	66	70	34	38	41
Latvia	64	66	70	47	49	53
Unkari	59	62	68	46	49	56
Malta	58	62	68	45	49	55
Slovenia	62	68	67	47	54	54
Espanja	60	64	67	39	44	48
Liettua	58	60	64	43	45	48
Puola	56	59	62	39	42	45
Kypros	48	52	57	34	40	45
Portugali	46	51	55	33	38	42
Italia	46	51	54	40	46	49
Kreikka	42	44	52	27	31	37
Bulgaria	42	43	48	31	33	37
Romania	33	36	40	19	21	24
Kroatia	47	54	..	37	40	..
Makedonia	50	52	..	37	39	..
Serbia	38	..	..	25	..	..
Turkki	34	38	..	20	22	..

1) .. = Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salaisuussäännön alainen.
Lähde: Eurostat

1.3. Kotien tietokoneet ja internet-yhteydet

Myös internetin käytön tekniset lähtökohdat muuttuvat Suomessa. Ensinnäkin internetyhteys jatkaa yleistymistään. Keväällä 2012 jo 87 prosentissa kotitalouksista oli yhteys. Osuus nousi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Yhä yleisemmin talouksissa on käytössä useita internetliittymiä. Vuonna 2012 jo 45 prosentissa talouksista oli monta liittymää. 25 prosentilla oli kaksi ja 22 prosentilla vähintään kolme liittymää. Kahden liittymän talouksien osuus kasvoi vuodesta 2011 kolme prosenttiyksikköä ja vähintään kolmen liittymän talouksien osuus peräti kahdeksan prosenttiyksikköä.

Usean liittymän talouksissa on yleensä kiinteän laajakaistan lisäksi langaton internet matkapuhelinverkon kautta joko kannettavasta tietokoneesta tai puhelimesta. Langattomat liittymät yleistyvätkin tasaista vauhtia. Keväällä 2012 jo 37 prosentissaa talouksista oli tietokoneesta langaton laajakaistayhteys matkapuhelinverkkoon. Se oli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Langatonta laajakaistaa matkapuhelimesta käyttävien talouksien osuus nousi vuodessa 21:sta prosentista peräti 36 prosenttiin.

Langattomien yhteyksien yleistyessä kiinteät liittymät eivät kuitenkaan vähene kovin nopeasti. ADSL tai vastaava yhteys oli 41 prosentilla talouksista vuonna 2012 ja 44 prosentilla vuotta aiemmin.

Myös kotien tietokoneiden yleistyminen jatkuu. 88 prosentissa kotitalouksista oli tietokone keväällä 2012. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. On myös yhä tavanomaisempaa, että kotona on useita tietokoneita. Kodeissa yleistyvät nimenomaan kannettavat tietokoneet. Keväällä 72 prosentissa kodeista oli kannettava, kun edellisen vuonna sellainen oli 67 prosentissa talouksista. Vastaavasti pöytäkoneiden yleisyys laski vuoden 2011 46:sta 44 prosenttiin vuonna 2012.

Kuvio 4. Pöytätietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden lukumäärä 2008–2012, %-osuus kotitalouksista

Myös netin käyttöön hyvin soveltuvat matkapuhelimet ja tablettitietokoneet yleistyvät. 49 prosentilla suomalaisista oli keväällä 2012 käytössään niin sanottu älypuhelin eli puhelin, johon voidaan ladata sovelluksia ja jossa on laajempi näppäimistö kuin peruspuhelimissa. Vuonna 2010 markkinoille tulleet tablettitietokoneet eivät ole vielä kovin yleisiä. Tabletti löytyi keväällä 2012 kahdeksasta prosentista kotitalouksista. Edellisenä vuonna osuus oli vain neljä prosenttia.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 7.11.2012