Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2014 > 4. Puolet suomalaisista yhteisöpalveluissa (korjattu)

4. Puolet suomalaisista yhteisöpalveluissa (korjattu)

4.1 Yhteisöpalvelujen käyttö yleistyy edelleen

Korjattu 6.11.2014. Korjaus on merkitty punaisella.

Yhteisöpalvelujen suosio on Suomessa kasvanut hieman. Vuonna 2014 51 prosenttia 16–89-vuotiaista oli seurannut yhteisöpalveluja viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2013. Yhteisöpalvelujen käyttö yleistyi sekä miesten että naisten parissa ja kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 75–89-vuotiaita.

Naiset käyttävät yhteisöpalveluja hieman yleisemmin kuin miehet. Koko väestön tasolla ero on naisten ja miesten välillä vain kolme prosenttiyksikköä (naiset 52 % vs. miehet 49 %), mutta varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä ero on suurempi.

Yhteisöpalvelujen käyttö on hyvin ikäsidonnaista. Nuoremmissa ikäryhmissä ne ovat erittäin suosittuja. Lähes kaikki 16–24-vuotiaat (93 %) seurasivat jotain yhteisöpalvelua ja 25–34-vuotiaistakin niin teki 82 prosenttia. Vanhempia ikäryhmiä yhteisöpalvelut kiinnostavat vähemmän. Esimerkiksi 55–65-vuotiaista harvempi kuin joka kolmas käytti yhteisöpalvelua.

Taulukko 4. Yhteisöpalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana seuranneiden osuus 2013 ja 2014

Ikä	2013	2014
	%-osuus väestöstä
16-24v	87	93
25-34v	78	82
35-44v	67	72
45-54v	41	46
55-64v	26	31
65-74v	13	15
75-89v	3	3
Miehet	44	49
Naiset	49	52
Yhteensä 16–89v	47	51
Yhteensä 16–74v	51	56

Yhteisöpalvelut ovat käyttäjilleen hyvin jokapäiväinen sosiaalisuuden foorumi. 32 prosenttia yhteisöpalveluja seuraavista suomalaisista kävi niissä useasti päivässä ja 46 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin. Vastaavasti vain 23 prosenttia seurasi palveluja viikoittain tai harvemmin. Vuonna 2014 useasti päivässä tai päivittäin seuraavien osuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta.

Yhteisöpalvelujen käytön ikäsidonnaisuus näkyy myös siinä, että nuoret ja nuoret aikuiset käyvät palveluissa ahkerammin kuin niitä vanhemmat ikäryhmät. Yli 40 prosenttia alle 35-vuotiaista yhteisöpalvelujen jäsenistä seurasi palveluja useasti päivässä tai oli niissä jatkuvasti kirjautuneena. 55–64-vuotiaista palvelujen jäsenistä niin teki vain 14 prosenttia.

Taulukko 5. Yhteisöpalveluiden seuraamisen useus viimeisten 3 kuukauden aikana 2014

Ikä	Seuraa useasti päivässä	Seuraa päivittäin tai lähes päivittäin	Seuraa viikoittain	Seuraa harvemmin	Ei seuraa enää
	%-osuus yhteispalvelua viimeisten kolmen kuukauden aikana seuranneista
16-24v	43	47	7	2	0
25-34v	41	48	7	5	0
35-44v	26	47	17	10	0
45-54v	24	45	17	13	0
55-64v	14	39	28	19	1
65-74v	14	50	22	22	0
75-89v	0	25	45	30	0
Miehet	25	48	16	11	0
Naiset	37	44	11	8	0
Yhteensä 16–89v	32	46	14	9	0
Yhteensä 16–74v	31	46	13	9	0

Yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu oli vuoden 2014 tutkimuksen mukaan edelleen Facebook. Sitä ilmoitti seuranneensa viimeisten kolmen kuukauden aikana 95 prosenttia yhteisöpalvelun käyttäjistä. Seuraavaksi yleisimmin seurattiin Twitteriä (20 %), LinkedIniä (17 %) ja Instagramia (13 %). Facebookia käyttäneiden osuus ei ole vähentynyt edellisestä vuodesta, mutta edellä mainittujen muiden palvelujen seuraaminen on yleistynyt.

Yhteisöpalveluja voi käyttää eri tavoin. Käytön aktiivisuus tarkoittaa muutakin kuin seuraamisen useutta. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksessa kysyttiin, katsovatko yhteisöpalvelujen käyttäjät olevansa palveluissa seurailijoita, satunnaisia kommentaattoreita vai aktiivisia toimijoita. 23 prosenttia naisista piti itseään aktiivisena toimijana, kun miehistä niin teki vain 14 prosenttia. Vastaavasti 30 prosenttia naisista piti itseään seurailijana ja miehistä vastaava osuus oli 43 prosenttia. Yhteisöpalveluihin osallistumisen tavassa ei ole tapahtunut muutosta vuodesta 2012, jolloin vastaava kysymys oli tutkimuksessa edellisen kerran.

Älypuhelimilla käytettävistä pikaviestipalveluista (esim. WhatsApp) on tullut nopeasti suosittuja internetsosiaalisuuden välineitä. Pikaviestipalvelussa voi lähettää viestejä yhdelle palvelun käyttäjälle tai useasta käyttäjästä muodostetulle ryhmälle. Ryhmää ”hallinnoi” yksi sen jäsenistä. Hän kutsuu ja hyväksyy ryhmään uusia jäseniä. Pikaviestit voivat olla tekstejä, puhetta, kuvia tai videoita. Viestintä tapahtuu reaaliaikaisesti. Pikaviestipalvelun käyttöön ottaminen edellyttää siihen rekisteröitymistä.

Kuvio 11. Pikaviestipalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana käyttäneiden osuus 2014

Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat ottaneet uuden viestintätavan käyttöön. Peräti 88 prosenttia 16–24-vuotiaista oli käyttänyt pikaviestinpalvelua viimeisten kolmen kuukauden aikana. 25–34-vuotiaistakin pikaviestijöitä oli 64 prosenttia. 75 prosenttia 16–24-vuotiaista käytti pikaviestinpalveluja päivittäin. Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä kolmannes oli käyttänyt pikaviestipalvelua.

Pikaviestipalveluiden on esitetty vähentäneen tekstiviestien lähettämistä ja korvanneen yhteisöpalvelujen käyttöä etenkin nuorilla. Nuorten siirtyminen yhteisöpalveluista pikaviestintään ei näy vuoden 2014 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksen tuloksissa. 16–24-vuotiailla yhteisöpalvelujen käyttäjien osuushan kasvoi edellisestä vuodesta ja yhteisöpalvelua useasti päivässä käyttävien osuuskin pysyi sekin ennallaan. Toisaalta nuoret käyttävät pikaviestipalveluita niin yleisesti ja niin paljon, että se vaikuttaa myös yhteisöpalvelujen asemaan nuorten nettisosiaalisuudessa.

4.2 Mediasisältöjen jakaminen ja kierrättäminen sosiaalisessa mediassa

Yhteisöpalveluissa voi yleisesti jakaa mediasisältöjä toisille yhteisön jäsenille. Statuspäivityksissä julkaistaan linkkejä esimerkiksi verkkolehtien artikkeleihin ja nettitelevisiopalveluiden ohjelmiin. Sisältöjä jaetaan myös muualla sosiaalisessa mediassa kuten keskustelufoorumeilla, blogeissa ja mikroblogeissa (esim. Twitter). Jakamisella tarkoitetaan tässä internetissä jo julkaistun mediasisällön jakamista edelleen, ei jakajan omien tekstien tai muun materiaalin julkaisemista ensimmäistä kertaa.

Mediasisältöjen jakamisen yleistyessä ihmisten tapa seurata joukkoviestimiä saa uusia piirteitä, kun yhä yleisemmin artikkeleita päädytään lukemaan tai televisiouutista katsomaan Facebook-kaverin vinkistä tai blogin ylläpitäjän suosituksesta. Seurattujen joukkoviestinten kirjo laajenee, sillä jaettu sisältö voi olla muualtakin kuin tavanomaisen päivälehden tai televisiouutisten nettiversiosta. Myös niin sanottujen ”mielipidevaikuttajien” piiri kasvaa, sillä esimerkiksi Twitterissä voi saada uutislinkkejä vaikka pääministeriltä. Aktiivisen linkkien ja vinkkien seuraajan päivittäinen mediakokonaisuus syntyy valikoimalla spontaanisti ehdotettuja sisältöjä useista eri lähteistä. Yhteisöpalveluissa jaetun mediasisällön seuraaminen on nopeaa, sillä jaettu sisältö on välittömästi luettavissa tai katsottavissa.

Sisältöjen jakamien ja kierrättäminen yhteisöpalveluissa tai sosiaalisessa mediassa on melko yleistä. Tasan kolmannes suomalaisista oli jakanut sisältöjä julkaisemalla linkkejä tai suosituksia viimeisten viimeisten kolmen kuukauden aikana (kuvio 4.2.1). Odotetusti muiden jakaman sisällön seuraaminen on yleisempää kuin sisällön jakaminen itse. 57 prosenttia 16–89-vuotiaista oli viimeisten kolmen kuukauden aikana katsonut tai lukenut muiden sosiaalisessa mediassa jakamia sisältölinkkejä..

Kuvio 12. Viimeisten 3 kuukauden aikana sisältöjä jakaneiden ja jaettuja sisältöjä seuranneiden osuus 2014

Muiden jakamia mediasisältöjä myös seurataan selvästi useammin kuin niitä jaetaan itse. 35 prosenttia jaettuja sisältöjä katsoneista/lukeneista eli viidennes väestöstä oli seurannut niitä päivittäin ja 28 prosenttia harvemmin kuin kerran viikossa (16 % väestöstä). Niin yleisesti ja ahkerasti suomalaiset seuraavat sosiaalisessa mediassa jaettuja sisältöjä, että joukkoviestinten seuraamiseen voidaan sanoa tulleen uusia piirteitä ainakin nuoremmissa ikäryhmissä, joissa jakaminen ja jaetun seuraaminen on yleisintä. Peräti 95 prosenttia 16–24-vuotiaista oli katsonut/lukenut sosiaalisessa mediassa jaettuja sisältöjä viimeisten kolmen kuukauden aikana ja lähes puolet ikäluokasta teki niin päivittäin. Osuudet olivat pienempiä vanhemmissa ikäryhmissä, mutta vielä 45–54-vuotiaiden parissa ne olivat melko korkeita.

Taulukko 6. Muiden sosiaalisessa mediassa jakamien sisältöjen seuraamisen useus 2014

	Katsonut/lukenut viimeisten kolmen kuukauden aikana
	Päivittäin tai lähes päivittäin	Vähintään kerran viikossa	Harvemmin	Ei lainkaan	Ei käytä internetiä	Yhteensä
	%-osuus väestöstä
16-24v	48	33	14	4	1	100
25-34v	36	38	13	13	0	100
35-44v	29	27	24	20	0	100
45-54v	14	20	23	39	4	100
55-64v	6	12	20	52	10	100
65-74v	2	7	12	46	32	100
75-89v	1	2	3	21	72	100
Miehet	20	21	16	31	11	100
Naiset	20	21	17	27	16	100
Yhteensä 16–89v	20	21	16	29	14	100

Kovin ahkerasti suomalaiset eivät kuitenkaan vielä harrasta sisältölinkkien jakamista. Päivittäin tai lähes päivittäin sitä oli tehnyt vain kuusi prosenttia jakaneista eli kaksi prosenttia väestöstä. Kaksi kolmasosaa (20 % väestöstä) oli jakanut harvemmin kuin kerran viikossa.

Taulukko 7. Sisältöjen jakaminen sosiaalisessa mediassa sisältötyypeittäin 2014

Korjattu 6.11.2014. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.
Jakanut viimeisten kolmen kuukauden aikana:	%-osuus väestöstä	%-osuus sisältöjä jakaneista
Verkkolehden tai televisiokanavan uutissivujen artikkelin	23	68
Youtube— tai muun videon	23	68
Elokuvan tai televisio-ohjelman	5	13
Musiikkia	13	39
Tutkimusraportin, Wiki-artikkelin tai vastaavan faktasisällön	13	40
Verkkokaupan tuotesivun	10	29

Suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa valotettiin hieman myös sitä, mitä sisältöjä yhteisöpalveluissa ja sosiaalisessa mediassa jaetaan. Kysytyistä sisältötyypeistä yleisimmin oli viimeisten kolmen kuukauden aikana jaettu verkkolehtien ja televisioyhtiöiden uutissivustojen artikkeleita sekä videoita (esim. Youtube). Niitä oli jakanut 68 prosenttia sisältöjä jakaneista (23 % väestöstä). Myös musiikin jakaminen on yleistä (39 % jakaneista). Varsinaisen mediasisällön lisäksi netissä jaetaan ja suositellaan myös muuta. Tutkimuksessa kysyttiin verkkokauppojen ja muiden tuotteita ja palveluita esittelevien sivustojen jakamista linkein tai suosittelemalla. Niitä oli jakanut 29 prosenttia.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 6.11.2014