Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 10.11.2020

Internetin käyttö medioiden seuraamiseen ja viestintään lisääntynyt

82 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä useasti päivässä vuonna 2020. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta kolme prosenttiyksikköä. Netin käyttö useasti päivässä yleistyi etenkin tutkimuksen kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, 65–74-vuotiaissa kuusi ja 75–89-vuotiaissa seitsemän prosenttiyksikköä. Internetin käyttäjien osuus väestöstä kasvoi edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä 92 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2020 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta.

Internetin käytön ja eräiden käyttötarkoitusten yleisyys 2020, %-osuus väestöstä

  Käyttänyt internetiä 1) Käyttää internetiä yleensä useita kertoja päivässä Verkosta ostaminen 1) Internetpuhelujen soittaminen 1) Yhteisöpalvelujen seuraaminen 1)
16-24 100 98 62 87 92
25-34 100 97 77 91 92
35-44 99 97 80 86 86
45-54 99 93 70 82 80
55-64 97 83 46 69 60
65-74 88 62 25 55 46
75-89 51 30 8 19 16
 
Miehet 93 83 56 69 66
Naiset 91 80 53 74 71
 
Kaikki 92 82 54 72 69
1) Viimeisten kolmen kuukauden aikana

Suomalaiset käyttävät internetiä yleisimmin viestintään, medioiden seuraamiseen, ostoksiin ja asioiden hoitamiseen. Nykyään myös erilaisia laitteita ja järjestelmiä, esimerkiksi kodinkoneita sekä lämmitys- ja turvajärjestelmiä, ohjataan netin kautta.

Netin viestintätavoista yleisin on sähköposti, jota oli viimeisen kolmen kuukauden aikana käyttänyt 87 prosenttia 16–89-vuotiaista. Älypuhelimella oli pikaviestinyt 76 prosenttia ja internet-puheluita soittanut 72 prosenttia suomalaisista. Internet-puheluiden soittaminen yleistyi vuodessa peräti 12 prosenttiyksikköä.

Medioista internetissä seurataan yleisimmin verkkolehtiä ja televisioyhtiöiden uutissivuja. Niitä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana lukenut 85 prosenttia 16–89-vuotiaista. Televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluja oli katsonut 74 prosenttia ja maksullisia tilausvideopalveluja 49 prosenttia edellä mainitun ikäisistä suomalaisista.

Medioiden seuraamisessa tapahtui muutoksia vuonna 2020. Verkkolehtien ja televisioyhtiöiden uutissivujen seuraaminen yleistyi yhdeksän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Muutos oli suurin 65–74-vuotiaiden ja 75–89-vuotiaiden ikäryhmissä, joissa myös televisioyhtiöiden nettitelevisiopalvelujen suosio kasvoi. Äänikirjojen kuunteleminen viimeisten kolmen kuukauden aikana yleistyi eniten nuoremmissa ikäryhmissä, 25–34-vuotiaissa 17 ja 35–44-vuotiaissa 16 prosenttiyksikköä. Äänikirjoja oli kuunnellut miljoona suomalaista (23 % 16–89-vuotiaista) kun edellisenä vuonna niin oli tehnyt vain 600 000.

Yhteisöpalveluita seurasi viimeisen 3 kuukauden aikana 69 prosenttia 16–89-vuotiaista. Edellisenä vuonna yhteisöpalveluiden seuraajia oli 61 prosenttia ja vuonna 2015 58 prosenttia. Vuoden 2020 muutos on poikkeuksellista. Suhteellisesti suurinta kasvu oli vanhimmissa ikäryhmissä, 65-74-vuotiaissa yhteisöpalveluiden seuraajien määrä kasvoi alle 200 000:sta yli 300 000 ja 75-89-vuotiaissa 45 000:sta yli 75 000. Onkin luultavaa, että ”koronakevään” tuomat rajoitukset siirsivät sosiaalista yhteydenpitoa verkkoon ja motivoivat ikäihmisiä oppimaan uusia some-taitoja.

Yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu vuonna 2020 oli Facebook, jota seurasi 58 prosenttia 16–89-vuotiaista. Seuraavina tulivat WhatsApp ja Instagram 50:n ja 39:n prosentin osuuksilla. Kysyttäessä, mitä yhteisöpalveluista vastaaja käytti eniten, WhatsAppin nimesi 36 prosenttia ja Facebookin vain 32 prosenttia. Nuoret käyttivät WhatsAppia useammin kuin Facebookia, kuten myös Instagramia. Vanhemmissa ikäryhmissä tilanne oli päinvastainen.

Asioiden hoitamisesta netissä yleisintä on verkkopankin käyttö. Vuonna 2020 verkkopankkia oli viimeisen kolmen kuukauden käyttänyt 87 prosenttia 16–89-vuotiaista. Myös viranomaisten ja muiden julkisten palveluiden kanssa asioidaan yhä yleisemmin internetin kautta. Vuonna 2020 edellä mainitun ikäisistä suomalaisista 68 prosenttia oli lähettänyt netin kautta virallisen lomakkeen viimeisen vuoden aikana. Ajan lääkärille oli varannut 50 prosenttia.

Netin kautta oli viimeisten kolmen kuukauden aikana ostanut tavaroita tai palveluita 54 prosenttia 16-89-vuotiaista, mikä tarkoittaa verkko-ostamisen yleistymisen jatkumista edelleen. Vuonna 2020 myös ostokerrat lisääntyivät ja verkko-ostoksiin käytetty rahamäärä kasvoi jonkun verran. Internetissä ruoka-annoksia ravintoloilta suoraan tai kuljetuspalvelujen kautta tilasi kolmen kuukauden aikana 17 prosenttia 16-89-vuotiaista. Elintarvikkeita tai juomia kaupoista osti kahdeksan prosenttia. Vuonna 2019 kaikkea ruuan ostamista kysyttiin yhdellä kysymyksellä ja 12 kuukauden viiteajalla. Silloin elintarvikkeita osti kahdeksan prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista, joten näyttäisi siltä, että ”koronakeväänä” elintarvikkeiden ostaminen verkosta on lyönyt itsensä lopullisesti läpi.

Internetiin liitettyjen laitteiden ja järjestelmien käyttö yleistyy. Kodin turvajärjestelmiä oli käyttänyt vuonna 2020 joka kymmenes 16–89-vuotias, kodin lämmitys-, valaistus- ja vastaavia järjestelmiä käytti seitsemän prosenttia suomalaisista. Internetiin liitettyjen laitteiden käytössä suosituimpia olivat älykellot, kuntoilu- ja turvalaitteet, joita käytti 30 prosenttia vastaajista. Virtuaaliavusteisia älykaiuttimia käytti 16 prosenttia 16-89-vuotiasta; nuorista ja opiskelijoista jopa lähes kolmannes.

Tutkimuksen tiedot kerätiin web-lomakkeella ja puhelinhaastatteluilla 20.3. ja 10.6 välisenä aikana. Huhtikuun puolivälissä oli kerätty puolet vastauksista. Korona-viruksen aiheuttama tilanne oli ehtinyt vaikuttaa tuloksiin jossain määrin.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Perttu Melkas 029 551 2511, Rauli Kohvakka 029 551 3448, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (437,3 kt)

Taulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 10.11.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tie_001_fi.html