Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2020 > Internetin käyttö medioiden seuraamiseen ja viestintään lisääntynyt

Julkaistu: 10.11.2020

Internetin käyttö medioiden seuraamiseen ja viestintään lisääntynyt

82 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä useasti päivässä vuonna 2020. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta kolme prosenttiyksikköä. Netin käyttö useasti päivässä yleistyi etenkin tutkimuksen kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, 65–74-vuotiaissa kuusi ja 75–89-vuotiaissa seitsemän prosenttiyksikköä. Internetin käyttäjien osuus väestöstä kasvoi edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä 92 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2020 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta.

Internetin käytön ja eräiden käyttötarkoitusten yleisyys 2020, %-osuus väestöstä

	Käyttänyt internetiä 1)	Käyttää internetiä yleensä useita kertoja päivässä	Verkosta ostaminen 1)	Internetpuhelujen soittaminen 1)	Yhteisöpalvelujen seuraaminen 1)
16-24	100	98	62	87	92
25-34	100	97	77	91	92
35-44	99	97	80	86	86
45-54	99	93	70	82	80
55-64	97	83	46	69	60
65-74	88	62	25	55	46
75-89	51	30	8	19	16
Miehet	93	83	56	69	66
Naiset	91	80	53	74	71
Kaikki	92	82	54	72	69

1) Viimeisten kolmen kuukauden aikana

Suomalaiset käyttävät internetiä yleisimmin viestintään, medioiden seuraamiseen, ostoksiin ja asioiden hoitamiseen. Nykyään myös erilaisia laitteita ja järjestelmiä, esimerkiksi kodinkoneita sekä lämmitys- ja turvajärjestelmiä, ohjataan netin kautta.

Netin viestintätavoista yleisin on sähköposti, jota oli viimeisen kolmen kuukauden aikana käyttänyt 87 prosenttia 16–89-vuotiaista. Älypuhelimella oli pikaviestinyt 76 prosenttia ja internet-puheluita soittanut 72 prosenttia suomalaisista. Internet-puheluiden soittaminen yleistyi vuodessa peräti 12 prosenttiyksikköä.

Medioista internetissä seurataan yleisimmin verkkolehtiä ja televisioyhtiöiden uutissivuja. Niitä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana lukenut 85 prosenttia 16–89-vuotiaista. Televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluja oli katsonut 74 prosenttia ja maksullisia tilausvideopalveluja 49 prosenttia edellä mainitun ikäisistä suomalaisista.

Medioiden seuraamisessa tapahtui muutoksia vuonna 2020. Verkkolehtien ja televisioyhtiöiden uutissivujen seuraaminen yleistyi yhdeksän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Muutos oli suurin 65–74-vuotiaiden ja 75–89-vuotiaiden ikäryhmissä, joissa myös televisioyhtiöiden nettitelevisiopalvelujen suosio kasvoi. Äänikirjojen kuunteleminen viimeisten kolmen kuukauden aikana yleistyi eniten nuoremmissa ikäryhmissä, 25–34-vuotiaissa 17 ja 35–44-vuotiaissa 16 prosenttiyksikköä. Äänikirjoja oli kuunnellut miljoona suomalaista (23 % 16–89-vuotiaista) kun edellisenä vuonna niin oli tehnyt vain 600 000.

Yhteisöpalveluita seurasi viimeisen 3 kuukauden aikana 69 prosenttia 16–89-vuotiaista. Edellisenä vuonna yhteisöpalveluiden seuraajia oli 61 prosenttia ja vuonna 2015 58 prosenttia. Vuoden 2020 muutos on poikkeuksellista. Suhteellisesti suurinta kasvu oli vanhimmissa ikäryhmissä, 65-74-vuotiaissa yhteisöpalveluiden seuraajien määrä kasvoi alle 200 000:sta yli 300 000 ja 75-89-vuotiaissa 45 000:sta yli 75 000. Onkin luultavaa, että ”koronakevään” tuomat rajoitukset siirsivät sosiaalista yhteydenpitoa verkkoon ja motivoivat ikäihmisiä oppimaan uusia some-taitoja.

Yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu vuonna 2020 oli Facebook, jota seurasi 58 prosenttia 16–89-vuotiaista. Seuraavina tulivat WhatsApp ja Instagram 50:n ja 39:n prosentin osuuksilla. Kysyttäessä, mitä yhteisöpalveluista vastaaja käytti eniten, WhatsAppin nimesi 36 prosenttia ja Facebookin vain 32 prosenttia. Nuoret käyttivät WhatsAppia useammin kuin Facebookia, kuten myös Instagramia. Vanhemmissa ikäryhmissä tilanne oli päinvastainen.

Asioiden hoitamisesta netissä yleisintä on verkkopankin käyttö. Vuonna 2020 verkkopankkia oli viimeisen kolmen kuukauden käyttänyt 87 prosenttia 16–89-vuotiaista. Myös viranomaisten ja muiden julkisten palveluiden kanssa asioidaan yhä yleisemmin internetin kautta. Vuonna 2020 edellä mainitun ikäisistä suomalaisista 68 prosenttia oli lähettänyt netin kautta virallisen lomakkeen viimeisen vuoden aikana. Ajan lääkärille oli varannut 50 prosenttia.

Netin kautta oli viimeisten kolmen kuukauden aikana ostanut tavaroita tai palveluita 54 prosenttia 16-89-vuotiaista, mikä tarkoittaa verkko-ostamisen yleistymisen jatkumista edelleen. Vuonna 2020 myös ostokerrat lisääntyivät ja verkko-ostoksiin käytetty rahamäärä kasvoi jonkun verran. Internetissä ruoka-annoksia ravintoloilta suoraan tai kuljetuspalvelujen kautta tilasi kolmen kuukauden aikana 17 prosenttia 16-89-vuotiaista. Elintarvikkeita tai juomia kaupoista osti kahdeksan prosenttia. Vuonna 2019 kaikkea ruuan ostamista kysyttiin yhdellä kysymyksellä ja 12 kuukauden viiteajalla. Silloin elintarvikkeita osti kahdeksan prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista, joten näyttäisi siltä, että ”koronakeväänä” elintarvikkeiden ostaminen verkosta on lyönyt itsensä lopullisesti läpi.

Internetiin liitettyjen laitteiden ja järjestelmien käyttö yleistyy. Kodin turvajärjestelmiä oli käyttänyt vuonna 2020 joka kymmenes 16–89-vuotias, kodin lämmitys-, valaistus- ja vastaavia järjestelmiä käytti seitsemän prosenttia suomalaisista. Internetiin liitettyjen laitteiden käytössä suosituimpia olivat älykellot, kuntoilu- ja turvalaitteet, joita käytti 30 prosenttia vastaajista. Virtuaaliavusteisia älykaiuttimia käytti 16 prosenttia 16-89-vuotiasta; nuorista ja opiskelijoista jopa lähes kolmannes.

Tutkimuksen tiedot kerätiin web-lomakkeella ja puhelinhaastatteluilla 20.3. ja 10.6 välisenä aikana. Huhtikuun puolivälissä oli kerätty puolet vastauksista. Korona-viruksen aiheuttama tilanne oli ehtinyt vaikuttaa tuloksiin jossain määrin.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Perttu Melkas 029 551 2511, Rauli Kohvakka 029 551 3448, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (437,3 kt)

Taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Kotitaloudessa tietokone 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 2. Kotitaloudessa kannettava tietokone 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 3. Kotitaloudessa pöytätietokone 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 4. Kotitaloudessa tablettitietokone 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 5. Kotitaloudessa internetyhteys 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 6. Kotitalouden käytössä olevia kiinteitä laajakaistaliittymiä 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 7. Kotitalouden käytössä olevia langattomia laajakaistaliittymiä 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 8. Kotitalouden käytössä olevia 3G/4G-liittymiä matkapuhelimeen 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 9. Kotitalouden käytössä olevia asunnon sisäisiä WLAN-verkkoja 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 10. Matkapuhelin internet-yhteyden käyttö tiekoneella tai tabletilla 2020, %-osuus talouksista (10.11.2020)
• Liitetaulukko 11. Internetin käyttö ja käytön useus 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 12. Internetin käyttö eri laitteilla 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 13. Matkapuhelimen käyttö ja internetin käyttö televisiolla 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 14. Älypuhelimen tietoturva 2020, %-osuus älypuhelimen käyttäjistä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 15. Internetiin liitettyjen laitteiden ja järjestelmien käyttö 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 16. Internetiin liitettyjen laitteiden ja järjestelmien käyttö 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 17. Internetin käyttötarkoitusten yleisyys 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 18. Internetin käyttö puheluihin, pikaviestintään älypuhelimella, sähköpostiin ja pilvitallentamiseen 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 19. Internetin käyttö pankkiasioihin, omien tavaroiden myyntiin ja käytettyjen tavaroiden ostamiseen 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 20. Internetin käyttö verkkolehtien tai televisioyhtöiden uutisivujen lukeemiseen ja blogien lukemiseen 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 21. Internetin käyttö tavaroita tai palveluita ja sairaus-, ravitsemus- ja terveystiedon etsintään 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 22. Internetin käyttö ajan varaamiseen lääkärille, omien terveystietojen lukemiseen ja muihin terveydenhuollon palveluihin 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 23. Internetin käyttö musiikin, podcastien ja äänikirjojen kuunteluun 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 24. Yhteisöpalvelujen seuraamisen yleisyys ja uses 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 25. Seuratut yhteisöpalvelut 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 26. Internetin käyttö viranomaisten tai julkisten palveluiden tarjoajien kanssa asioinnissa 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 27. Nettitelevisiopalvelujen, tilausvideopalvelujen ja videopalvelujen katsominen 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 28. Tavaroiden ja palveluiden ostaminen yksityishenkilöiltä 2020, %-osuus väestöstä 1) (10.11.2020)
• Liitetaulukko 29. Vihamielisten viestien näkeminen, häirinnän kokeminen ja epäasiallisen lähestymisen kohteeksi joutuminen sosiaalisessa mediassa 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 30. Verkkopalveluihin kirjautumistapa 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 31. Ostaminen ja tilaaminen verkon kautta 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 32. Ostanut tai tilannut verkon kautta, ostokerrat ja käytetty rahamäärä 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)
• Liitetaulukko 33. Ostokset ja tilaukset verkon kautta tuoteryhmittäin 2020, %-osuus väestöstä (10.11.2020)

Laatuselosteet

• Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatuseloste (10.11.2020)

---

Päivitetty 10.11.2020