Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2021 > 2. Internetin valetietojen havaitseminen ja korjaavan tiedon etsiminen

2. Internetin valetietojen havaitseminen ja korjaavan tiedon etsiminen

Vuonna 2021 Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kerättiin ensimmäisen kerran tietoja internetissä havaituista valeuutisista. Yleisradion Oppiminen-sivustolla valeuutiseksi määritellään harhautustarkoituksessa tehty teksti tai viesti, joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä. Laajemmin kyse on tahallisesta väärän tiedon levittämisestä tai lisäämisestä tosiasiatiedon joukkoon. Motiivina voi olla rikollinen rahan tavoittelu tai poliittiset tarkoitusperät. Valeuutisia levitetään verkkolehtien (jotka eivät useinkaan edusta perinteisintä mediaa) tai sosiaalisen median kautta. Näin asia yleisesti varmasti ymmärretäänkin, kun tutkimuksessa kysytään uutissivustoilla ja sosiaalisessa mediassa epätoden tai epäilyttävän tiedon näkemisestä.

Tutkimuksessa asia muotoiltiin seuraavasti: kyse on internetissä olevasta epätodesta tai epäilyttävästä tiedosta ja edelleen, tällaisena nähdyn tiedon todenperäisyyden tarkistamisesta. Tietynlaisena dilemmana, jonka ratkaiseminen kysymystä tehtäessä todettiin mahdottomaksi tai ainakin käytännössä liian vaikeaksi, on se, että eri vastaajat voivat pitää jopa aivan vastakkaisia asioita valheellisena tietona. Tutkimuksessa ei siis pyritty käytännön esimerkkien avulla ohjaamaan vastaajia tulkitsemaan esimerkiksi sitä, minkälaiset uutiset ovat valetietoa.

Valetiedon tunnistaminen netissä on yleistä. Useampi kuin kaksi kolmasosaa internetiä käyttävistä suomalaisista on nähnyt viimeisten kolmen kuukauden aikana netissä tietoja ja sisältöjä, joita pitivät epätosina tai todennäköisesti epätosina. Valetiedon havaitseminen on yleisintä nuorilla, 16–24-vuotiaissa 84 prosenttia teki havaintoja vuonna 2021. Valetietoja koskevat havainnot laskevat iän mukaan melko tasaisesti niin, että 65–74-vuotiaista netinkäyttäjistä vielä yli puolet on havainnut verkossa epäilyttäviä tietoja. Tätä vanhemmista enää 37 % on tunnistanut verkosta valetietoja. Iän myötä ihmisten netinkäyttö muodostuu rajatummaksi, usein vain laskujen ja muiden asioiden hoitamiseksi ja ehkä lisäksi verkkolehtien lukemiseksi.

Verkkolehtien ja uutissivujen lukeminen on tietynlainen poikkeus internetin käytön voimakkaasta ikäsidonnaisuudesta. Alle 64-vuotiaista netinkäyttäjistä yli 90 prosenttia lukee verkkolehtiä. Iältään 65–74-vuotiaista netinkäyttäjistä melkein 90 prosenttia lukee verkkolehtiä ja 75–89-vuotiaistakin 72 prosenttia. Sen sijaan sosiaalisen median seuraaminen vaihtelee iän mukana paljon jyrkemmin ja hyvin samalla tavalla kuin valetiedon havaitseminen: alle 34-vuotiaista yli 90 prosenttia seuraa sosiaalisen median kanavia (vähintään yhtä) ja osuudet laskevat iän mukana niin, että enää hieman yli puolet 65–74-vuotiaista netinkäyttäjistä seuraa niitä ja yli 75-vuotiaista vain 38 %. Tuntuukin luultavalta, että valetietoja havaitaan erityisesti sosiaalisessa mediassa, joko suoraan tai niin että ne nousevat siellä keskustelun kohteeksi.

Puolet epätosia tai epäilyttäviä tietoja tai sisältöjä kohdanneista oli tarkistanut näkemänsä todenperäisyyden, nuoret yleisemmin kuin vanhat. Alle 45-vuotiaista kuusi kymmenestä teki havaitsemaansa epäilyttävää tietoa koskevia tarkistuksia. 45–74-vuotiaista vastaavia tarkistuksia neljä kymmenestä ja tätä vanhemmista kolme kymmenestä. Miehet ovat jonkun verran naisia kärkkäämpiä havaitsemaan valetietoja tai sitten heitä kiinnostaa sellaiset aihepiirit, joiden parissa valetietoja esiintyy. Miehet tekevät myös enemmän epäilyttäviä tietoja koskevia tarkistuksia.

Taulukko 1. Internetissä viimeisen 3 kk aikana epätosia tai epäilyttäviä tietoja havainneet ja tarkistuksia tehneet vuonna 2021

Ikä	Havainnut internetissä valetietoja 3 kk aikana	On tehnyt tarkistuksia epäilyttävästä tiedosta
	Osuus 3 kk aikana internetiä käyttäneistä	Osuus 3 kk aikana valetietoja havainneista
16-24	84	64
25-34	78	60
35-44	78	56
45-54	70	42
55-64	59	32
65-74	53	40
75-89	37	29
Miehet	71	54
Naiset	66	45
Kaikki	68	50

Yleisimmin tarkistaminen tehdään hakemalla asiasta lisää tietoa internetistä. Näin ovat tehneet lähes kaikki tietojen tai sisältöjen todenperäisyyttä tarkastaneista. Vain yli 75-vuotiaissa tarkistuksia tehneissä osuus jäi alle 90 prosentin. Toiseksi yleisin tapa (72 %) oli tarkistaa tietoja internetin ulkopuolelta, joko keskustelemalla muiden kanssa tai muutoin. Kolmantena, 62 prosenttia selvitti tietojen todenperäisyyttä osallistumalla asiasta internetissä käytäviin keskusteluihin tai seuraamalla niitä. Sukupuolten välillä ei muuten ollut tarkistusten tekemisessä suurta eroa, paitsi että naiset olivat aktiivisempia selvittämään asiaa keskusteluin tai muulla tavoin internetin ulkopuolella.

78 prosenttia jätti valetiedot tarkastamatta siksi, että tietojen tai lähteen epäluotettavuus on niin ilmeistä, eikä tarkistamista tarvita. Selvästi harvempi (42 %) ei tehnyt tarkistuksia koska se koettiin liian hankalaksi tai osaaminen katsottiin riittämättömäksi. Varsinkin nuoret miehet vastasivat vain harvoin näin. Kaikkiaan melko vähän havaittuja valetietoja näyttäisi jäävän epäselväksi, kahdeksan kymmenestä valetietoa kohdanneesta selvitti asiaa tai piti valheellisuutta niin ilmeisenä, ettei selvittämisen tarvetta ollut ja vain joka viidennellä asian hankaluuden tai osaamisen puutteiden vuoksi epäilyttävä tieto myös jäi epäselväksi. Tämä ei tietenkään kerro mitään siitä, kuinka usein verkkoon ujutettu valetieto toimii, eli lukija ottaa sen todesta.

Taulukko 2. Internetissä viimeisen 3 kk aikana havaitun epätoden tai epäilyttävän tiedon tarkistuskeinot sekä syyt olla tarkistamatta tietoja vuonna 2021

Ikä	Osuus tarkistuksia tehneistä			Osuus niistä, jotka eivät tarkistaneet
	Etsi lisätietoja internetin asiasisällöistä	Etsi lisätietoja internetin ulkopuolelta	Etsi lisätietoja internetin keskusteluista	Valetieto ilmeinen, ei lisätiedon tarvetta	Tarkistamien liian hankalaa tai osaamien ei riitä
16-24	97	72	65	77	27
25-34	98	80	57	88	32
35-44	98	75	65	76	36
45-54	93	74	61	86	35
55-64	93	74	68	76	53
65-74	90	66	59	76	63
75-79	77	84	35	59	50
Miehet	95	71	63	80	37
Naiset	95	79	61	78	47
Kaikki	95	62	62	79	42

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2021, Tilastokeskus

Lisätietoja: Perttu Melkas 029 551 2511, Rauli Kohvakka 029 551 3448, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 30.11.2021