Julkaistu: 4.12.2020
Maaseutualueilla korkeampi syntyvyys, kaupunkialueilla enemmän syntyneitä
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys on laskenut viimeisen kymmenen vuoden ajan tasaisesti sekä maaseutu- että kaupunkialueilla. Maaseutualueilla syntyvyys on selvästi korkeampaa, mutta sen merkitys koko maan syntyvyyteen on pienentynyt kaupungistumisen myötä. Kaikista vuonna 2019 syntyneistä 78 prosenttia syntyi kaupunkialueille.
Naisten ja miesten kokonaishedelmällisyysluku kaupunki- ja maaseutualueilla 2010–2019
Kaupunki-maaseutu-luokituksella on mahdollista tarkastella syntyvyyttä alueellisesti hallinnollisista aluerajoista riippumatta. Tarkastelussa seitsemän alueluokkaa on yhdistetty maaseutualueisiin (maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu) sekä kaupunkialueisiin (sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, kaupungin kehysalue).
Syntyvyyttä mitataan yleisesti kokonaishedelmällisyysluvulla, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Syntyvyys on laskenut 2010-luvulla maaseutu- ja kaupunkialueilla kutakuinkin yhtä voimakkaasti. Maaseutualueiden syntyvyys on ollut kaupunkialueita selvästi korkeampaa sekä naisten että miesten kokonaishedelmällisyydellä mitattuna. Maaseutualueiden korkeamman hedelmällisyyden merkitys koko maan syntyvyyteen on kuitenkin pienentynyt, sillä maaseutualueilla asuvan perheiässä olevan väestön osuus koko maan perheikäisestä väestöstä on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Vuonna 2000 maaseutualueiden 15–49-vuotiaan väestön osuus koko maan vastaavan ikäisestä väestöstä oli 30 prosenttia, kun vuonna 2019 tuo osuus oli laskenut 22 prosenttiin.
Sukupuolten välinen ero kokonaishedelmällisyydessä on maaseutualueilla suurempi kuin kaupunkialueilla. Vuonna 2010 maaseutualueilla asuvien naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 2,29, kun miesten vastaava luku oli 1,95. Vuonna 2019 naisten kokonaishedelmällisyysluku oli laskenut 1,73:een ja miesten 1,42:een. Maaseutualueiden perheikäisestä (15–49) väestöstä miehiä oli 53 prosenttia. Määrällisesti maaseutualueilla oli 15–49-vuotiaita miehiä 28 800 enemmän kuin vastaavan ikäisiä naisia.
Kaupunkialueilla sekä naisten että miesten kokonaishedelmällisyysluku on verrattain alhainen. Naisten kokonaishedelmällisyysluku on laskenut vuoteen 2019 mennessä 1,29:een ja miesten jopa 1,25:een. Kaupunkialueilla asuvasta 15–49-vuotiaasta väestöstä miehiä oli hiukan enemmän, 50,7 prosenttia.
Kaupunkialueiden matala syntyvyys näkyy koko Suomen syntyvyydessä vahvemmin johtuen väestön keskittymisestä kaupunkialueille. Vuonna 2019 Suomen 15–49-vuotiaasta väestöstä 78 prosenttia asui kaupunkialueilla. Tarkemman aluejaon mukaan 15–49-vuotiaasta väestöstä 44 prosenttia asui vuonna 2019 sisemmillä kaupunkialueilla, joissa naisten kokonaishedelmällisyys oli kaikista kaupunki-maaseutu-luokituksen alueista alhaisin, 1,1 lasta naista kohden. Huomioitavaa syntyvyyden kehityksen kannalta on, että Suomen kaupungistumisaste on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenet ( Väestörakenne ).
Syntyvyys vaihtelee äidin ja isän yhteisen koulutustason mukaan
Seuraavassa syntyvyyttä katsotaan isän ja äidin keskinäisen koulutustason mukaan. Tarkastelusta on jätetty pois ne syntyneet, joiden isästä ei ollut rekisteritietoja tilastointiajankohtana (1 246 henkilöä). Syntyvyyttä mitataan tässä yleisellä hedelmällisyysluvulla. Luku suhteuttaa syntyneet synnytysikäisten (15–49) naisten määrään, muttei ota huomioon naisten ikärakennetta. On huomioitava, että tässä syntyneiden määrä on laskennallisista syistä suhteutettu vain avio- tai avoliitossa oleviin 15–49-vuotiaisiin naisiin (tai liitossa oleviin pareihin). Rajaus nostaa ryhmien hedelmällisyyslukuja jonkin verran, mutta luvut ovat silti käyttökelpoisia vertailtaessa koulutusryhmien syntyvyyttä.
Yleinen hedelmällisyysluku eri sukupuolta olevilla avio- ja avopareilla puolisoiden koulutusasteen mukaan vuonna 2019 (parit joissa nainen 15–49-vuotias)
| Naisen koulutusaste | Miehen koulutusaste | ||
| Perusaste tai tuntematon | Toinen aste¹ | Korkea-aste | |
| Perusaste tai tuntematon | 152 | 128 | 96 |
| 1) Toinen aste | 109 | 107 | 88 |
| Korkea-aste | 84 | 81 | 85 |
Kun naisten ja miesten koulutustasoa katsotaan yhdessä, nähdään syntyvyyden olleen vuonna 2019 korkeampaa vähemmän kouluttautuneilla. Pareilla, joilla sekä naisen että miehen koulutustaso oli perusaste tai tuntematon, hedelmällisyys oli korkea, 152 lasta tuhatta koulutukseltaan vastaavaa avio-/avoparia kohden. Myös niillä pareilla, joilla naisen koulutustaso oli perusaste tai tuntematon ja joilla miehellä oli toisen asteen koulutus, yleinen hedelmällisyysluku oli melko korkea, 128 lasta tuhatta koulutukseltaan vastaavaa paria kohden. Naiset, joilla oli toisen asteen koulutus, hedelmällisyysluku oli 107 lasta, kun miehellä oli toisen asteen koulutus, ja 109 lasta, kun miehen koulutustaso oli perusaste tai tuntematon.
Syntyvyys korkeampaa kun puolisoilla sama koulutustaso — myös miehen puolisoaan korkeampi koulutus eduksi
Koulutusryhmittäisen tarkastelun mukaan lasten saaminen oli vuonna 2019 yleisempää niillä avio- ja avopareilla, joissa puolisoiden koulutustasot ovat samat tai lähellä toisiaan. Tällaisia koulutustasoltaan samankaltaisia pareja oli myös määrällisesti enemmän verrattuna koulutukseltaan heterogeenisten parien määrään.
Kun yleistä hedelmällisyyslukua tarkastellaan niiden parien osalta, joilla puolisoiden koulutustaso poikkeaa toisistaan, havaitaan syntyvyyden olevan korkeampaa, mikäli miehen koulutustaso on naista korkeampi. Kun miehellä on korkea-asteen koulutus ja naisella toisen asteen koulutus, yleinen hedelmällisyysluku on 88 lasta tuhatta vastaavaa pariskuntaa kohden. Sen sijaan yleinen hedelmällisyysluku on 81 lasta, jos naisella on korkea-asteen koulutus ja miehellä toisen asteen koulutus. Sama ilmiö toteutuu muissakin koulutusryhmissä, esimerkiksi niillä pareilla, joista toisella osapuolella on korkea-asteen tutkinto ja toisen koulutustaso on perusaste tai tuntematon. Tällöin yleinen hedelmällisyysluku on 96 lasta tuhatta pariskuntaa kohden, kun miehellä on puolisoaan korkeampi koulutus, mutta vain 84 lasta, kun naisella on korkeampi koulutus.
Syntyvyyden kehityksen kannalta on huomioitavaa, että Suomessa naisten keskimääräinen koulutusaste on viime vuosina ollut miehiä yhä korkeampi. Vuonna 2019 kaikista 15 vuotta täyttäneistä naisista korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 36 prosenttia (miehistä 28 prosenttia). Perusasteen tutkinnon varassa olevia oli naisista 25 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia. Nuoremmissa ikäluokissa (esim. 30–34-vuotiaissa) erot olivat vielä suurempia. ( Väestön koulutusrakenne. ) Sukupuolten erot koulutusasteissa ovat olleet tasaisessa kasvussa ainakin vuosien 2007–2019 aikana ( StatFin, Väestön koulutusrakenne ).
Syntyvyyden lasku hidastui vähän kaikissa koulutusryhmissä vuonna 2019
Tarkasteltaessa syntyvyyden vuosittaisia muutoksia naisilla koulutusasteittain, havaitaan, että vuonna 2019 kaikissa koulutusryhmissä syntyvyyden lasku oli edellisvuotta hieman pienempi. Korkea-asteen koulutetuilla vuosimuutos oli 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi, toisen asteen koulutetuilla 2,8 prosenttiyksikköä ja perusasteen koulutetuilla 0,5 prosenttiyksikköä.
Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan 2006–2019
1. sisältää erikoisammattitutkinnot.
Tiedot koskevat tässä vain Suomessa syntyneitä äitejä ja isiä. Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä puuttuu osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista, minkä takia monien ulkomailla syntyneiden tutkintotiedot ovat puutteelliset.
Vuoden 2010 jälkeen alkanut koko maan kokonaishedelmällisyysluvun pienentyminen jatkui kaikissa naisten koulutusryhmissä myös vuonna 2019. Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 33 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla 30 prosenttia vuodesta 2010. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on pienentynyt hieman vähemmän, 29 prosenttia.
Miehillä kokonaishedelmällisyysluvun lasku on ollut samansuuntaista kuin naisilla. Muutos vuodesta 2010 on kuitenkin ollut jyrkempää kaikissa miesten koulutusryhmissä. Erityisen suuri se on ollut perusasteen suorittaneilla miehillä, 40 prosenttia yhdeksässä vuodessa. Ainoastaan tässä koulutusryhmässä muutos vuonna 2019 oli suurempi kuin 2018, tosin vain vähän (liitekuvio 1).
Ensimmäisten lasten syntyvyyden laskun hidastuminen merkki muutoksesta
Kokonaishedelmällisyysluvun voi hajottaa osiin syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan. Seuraavasta kuviosta näkyy, että ensimmäisen lapsen kohdalla syntyvyys laski vain vähän edellisiin vuoteen verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2019 hedelmällisyysluku ensimmäisen lapsen kohdalla pieneni 0,8 prosenttia edellisestä vuodesta, kun vuosina 2016–2018 vuosittainen laskuvauhti oli 5–6 prosenttia.
Toisen lapsen kohdalla syntyvyys pieneni edelleen samaan tahtiin kuin edellisenä vuonna. Kolmannen lapsen kohdalla syntyvyys pieneni hieman edellisvuotta vähemmän, kun taas ja neljännen tai sitä useamman lapsen kohdalla laskua oli lähes 10 prosenttia, mikä on selvästi suurin vuosittainen muutos vuoden 2010 jälkeen alkaneen syntyvyyden laskun. Neljäntenä tai sitä suuremmalla järjestysluvulla syntyneiden lasten osuus syntyvyydestä on kuitenkin pienin, 10 prosenttia.
Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan 1990–2019
Ensimmäisen lapsen osuus kokonaishedelmällisyydestä on suurin, esimerkiksi vuodesta 1990 lähtien se on vaihdellut 41:n ja 43:n prosentin välillä. Mikäli syntyvyys ensimmäisen lapsen kohdalla olisi laskenut edellisen vuoden mukaisesti viisi prosenttia, kokonaishedelmällisyys olisi pienentynyt 1,32:een 1,35:n sijaan vuonna 2019.
Syntyvyys on alentunut huomattavasti vuodesta 2010 vuoteen 2019 mennessä. Kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten se on pienentynyt yhdeksässä vuodessa lähes 28 prosenttia, 1,87:stä lapsesta naista kohden 1,35:een lasta naista kohden. Syntyneiden lasten määrässä se tarkoittaa pudotusta 61 000:sta syntyneestä vuonna 2010 vain 45 600:an syntyneeseen vuonna 2019. Viime vuosien syntyvyyden aleneminen melko tasaista viiden prosentin vuositahtia näyttää kuitenkin pienentyneen, kun laskua oli 4,2 prosenttia vuonna 2019.
Suomessa Pohjoismaiden matalin syntyvyys
Vuoden 2014 jälkeen Suomessa on ollut Pohjoismaiden matalin syntyvyys. Suomessa syntyvyys on laskenut suhteellisesti kaikkia muita Pohjoismaita jyrkemmin vuoden 2010 jälkeen. Syntyvyys laski edelleen kaikissa Pohjoismaissa vuonna 2019 lukuun ottamatta Islantia, jossa syntyvyyden lasku päättyi vuonna 2018. Vuonna 2019 Islannissa syntyvyys nousi hieman edellisvuodesta ollen 1,75 lasta naista kohden.
Kokonaishedelmällisyysluku Pohjoismaissa 2000–2019
Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä yhä pienempi
Suomalaistaustaisten naisten osuus syntyvyydestä pieneni yhden prosenttiyksikön verran 85 prosenttiin vuonna 2019, kun sitä mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla. Vuonna 2019 koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,15 lasta naista kohden. Vuonna 2010 koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,72. Se vastasi 92 prosentin osuutta koko maan syntyvyydestä.
Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna äidin syntyperän mukaan 1990–2019
Ulkomaalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä on suurentunut hitaasti 1990-luvulta ja on nykyisin 15 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavana aikana ulkomaalaistaustaisten naisten osuus kaikista väestössä olevista 15–49-vuotiaista naisista on kuitenkin kasvanut hieman hitaammin, ja on hieman alle 11 prosenttia vuoden 2019 lopussa. Ulkomaalaistaustaisten naisten määrän kasvu on kuitenkin ollut suuri, vajaasta 10 000:sta vuonna 1990 noin kaksitoistakertaiseksi eli 121 000:een vuonna 2019.
Lisää tietoa syntyvyydestä syntyperän mukaan on Tilastokeskuksen Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivujen osiossa Syntyvyys .
Lähde: Syntyneet 2019. Tilastokeskus
Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Julkaisu pdf-muodossa (293,9 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, syntyneet 2019 (4.12.2020)
Päivitetty 04.12.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Syntyneet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2391. 02 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html