Etusivu > Tilastot > Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Aikaisempi rangaistus riittävä seuraamus

Jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen, valvontarangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voi tuomioistuin katsoa, että aikaisempi rangaistus on riittävä seuraamus myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta. (Rikoslaki 7:6-7§)

Ajokielto

Ajokiellon määrää poliisi tai käräjäoikeus. Käräjäoikeuden määräämää ajokieltoa edeltää lähes poikkeuksetta poliisimiehen asettama väliaikainen ajokielto.

Käräjäoikeuden on määrättävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon, jos hänen todetaan syyllistyneen seuraaviin rikoksiin; törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen (Rikoslaki 23:2§), rattijuopumus (Rikoslaki 23:3§), törkeä rattijuopumus (Rikoslaki 23:4§) tai vaarallisten aineiden kuljetusrikos (Rikoslaki 44:13§).

Käräjäoikeus voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon enintään viideksi vuodeksi. Rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen syyllistynyt kuljettaja määrätään ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt vähintään kolmeksi kuukaudeksi. (Ajokorttilaki 386/2011).

Aresti

Aresti on sotilaan tai muun rikoslain 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§). Arestin voi tuomita vain sotilasoikeudenkäyntilain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu tuomioistuin sotilasoikeudenkäyntilain mukaisessa menettelyssä ja sitä tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta (Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014).

Asia rauennut

Asia raukeaa, kun syyttäjä tai asianomistaja peruu syytteen. Syyte voidaan perua esimerkiksi, jos uusien todisteiden valossa ei ole enää perusteita syytetyn syyttämiseen tai mikäli asianomistaja ei enää halua vaatia rangaistusta.

Ehdollinen ajokielto

Käräjäoikeus voi määrätä ajokiellon myös ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin tai muun painavan syyn takia välttämätön eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Ehdollisen ajokiellonmääräaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. (Ajokorttilaki 386/2011).

Ehdollinen vankeus

Enintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei tuomitun aikaisempi rikollisuus tai muut seikat edellytä ehdotonta rangaistusta. Kun vankeus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta. (Rikoslaki 2b:§3-5)

Ehdollisen vankeuden yhteydessä voidaan määrätä myös oheissakko. Jos ehdollinen vankeusrangaistus on yli vuoden pituinen, voidaan lisäksi määrätä myös yhdyskuntapalvelua.

Ehdoton vankeus

Ehdottomalla vankeudella tarkoitetaan vankilassa kärsittävää tuomiota.

Eläintenpitokielto

Eläintenpitokieltoon voidaan tuomita törkeästä eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:14a§), eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:14§) ja lievästä eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:15§). Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös eläinsuojelurikkomuksesta (Eläinsuojelulaki 247/1996) tai eläinkuljetusrikkomuksesta (Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006) tai, jos henkilöä voidaan pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto määrätään syyttäjän vaatimuksella. Eläintenpitokielto voidaan määrätä vähintään yhden vuoden määräajaksi tai pysyväksi. (Rikoslaki 17:23§)

Kurinpitorangaistukset

Sotilaan ja muun rikoslain 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistuksia ovat muistutus, ylimääräinen palvelus, varoitus, poistumiskielto, kurinpitosakko ja aresti. Sovellettaessa muuhun kuin rikoslain 45 luvun alaiseen henkilöön säännöstä, jossa säädetään seuraamukseksi kurinpitorangaistus, hänet tuomitaan kurinpitorangaistuksen sijasta sakkoon.

Kurinpitosakko

Kurinpitosakko on sotilaan tai muun 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§). Kurinpitosakkoa tuomitaan vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä. Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta, kuitenkin vähintään asevelvollisuuslain nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen määrä. (Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014)

Liiketoimintakielto

Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittamasta liiketoiminnasta on kirjanpitolaissa (655/1973) säädetty kirjanpitovelvollisuus, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsen sekä se, joka on yhteisön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa, samoin kuin se, joka tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa.

Edellä määritelty henkilö voidaan määrätä liiketoimintakieltoon, jos hän on liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia tai hän on liiketoiminnassaan syyllistynyt rikolliseen menettelyyn. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä myös seuraavista rikoksista; sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (Rikoslaki 17:18§), törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen (Rikoslaki 17:18a§), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito (Rikoslaki 17:19§), ihmiskauppa (Rikoslaki 25:3§) ja törkeä ihmiskauppa (Rikoslaki 25:3a§). Liiketoimintakielto voidaan määrätä myös rikoksista paritus (Rikoslaki 20:9§) ja törkeä paritus (Rikoslaki 20:9a§), jos ne ovat kohdistuneet alle 18 vuotiaaseen henkilöön.

Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. (Laki liiketoimintakiellosta 1059/1985).

Metsästyskielto

Metsästyskieltoon määrätään törkeästä metsästysrikoksesta (Rikoslaki 48a:1a§) tuomittu vähintään kolmeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Metsästyskieltoon voidaan määrätä vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi metsästysrikoksesta (Rikoslaki 48a:1§) tuomittu, joka on menettelyllään osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä. Metsästyskielto tuomitaan syyttäjän vaatimuksesta. (Rikoslaki 48a:6§)

Muuntokelpoinen

Ehdoton vankeus katsotaan yhdyskuntapalveluksi muuntokelpoiseksi, jos se on enintään kahdeksan kuukauden pituinen eikä sitä ole tuomittu seuraavista rikoksista; asevelvollisuudesta kieltäytyminen (1438/2007), siviilipalveluksesta kieltäytyminen (1446/2007) ja siviilipalvelusrikos (1446/2007).

Määräaikainen vankeus

Määräaikaisella vankeudella tarkoitetaan ehdotonta- ja ehdollista vankeutta, valvontarangaistusta tai yhdyskuntapalvelua.

Nuorisorangaistus

Nuorisorangaistus voidaan tuomita alle 18 vuotiaalle, jos sakkorangaistuksen katsotaan olevan riittämätön rangaistus, eivätkä painavat syyt vaadi tuomitsemista ehdottomaan vankeuteen ja ehdollisen vankeuden valvontoineen ei katsota edistävän tarpeeksi sosiaalista selviytymistä tai ehkäisevän uusia rikoksia. Nuorisorangaistus voidaan tuomita myös sellaisista rikoksista, joista vain osa on tehty alle 18 vuotiaana. (Rikoslaki 6:10a) Nuorisorangaistukseen kuuluu sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja työelämään perehtymistä.

Oheissakko

Ehdollisen vankeuden lisäksi voidaan tuomita myös oheissakko, joka määrätään päiväsakkoina.

Oikeudessa tuomitut

Tilasto pitää sisällään tiedot ensimmäisessä oikeusasteessa tuomituista. Ensimmäinen oikeusaste on yleensä käräjäoikeus ja joissakin tapauksissa hovioikeus.

Poistumiskielto

Poistumiskielto on sotilaan tai muun rikoslain 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§). Poistumiskieltoa määrätään tai tuomitaan 1-15 vuorokautta tai jos rikoksia on useampia niin enintään 25 vuorokautta (Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014).

Rangaistus

Yleisiä rangaistuksia (kenelle tahansa rikoslain alaiselle määrättävissä olevia) ovat rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus.

Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta on nuorisorangaistus. Erityisiä rangaistuksia virkamiehiä varten ovat varoitus ja viraltapano. Sotilaan kurinpitorangaistuksia ovat varoitus, poistumiskielto, kurinpitosakko, ylimääräinen palvelus ja aresti.

Oikeushenkilö eli yhtiö, yhdistys, säätiö tms. voidaan tuomita yhteisösakkoon.

Rangaistus- ja sakkomääräys

Rangaistusmääräyksellä tarkoitetaan ratkaisua, jolla virallinen syyttäjä määrää sakkorangaistuksen ja menettämisseuraamuksen sakkovaatimuksen tai rangaistusvaatimuksen perusteella.

Sakkovaatimuksen ja rangaistusvaatimuksen antaa poliisimies. Sakkovaatimuksella tarkoitetaan epäillylle annettavaa vaatimusta, jolla hänelle vaaditaan rikkomuksesta yli 20 päiväsakon sakkorangaistusta tai poliisilla ei ole toimivaltaa antaa sakkomääräystä. Sakkovaatimus annetaan myös siinä tapauksessa, jos epäilty pyytää päiväsakon rahamäärän määräytymisperusteen muuttamista.

Rangaistusvaatimuksella tarkoitetaan epäillylle tiedoksi annettavaa sakkorangaistusta tai rikesakkoa sekä menettämisseuraamusta koskevaa vaatimusta tilanteessa, jossa epäilty ei suostu asian käsittelemiseen lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) mukaisessa menettelyssä.

Poliisimies voi myös antaa sakkomääräyksen. Sakkomääräyksellä tarkoitetaan poliisimiehen määräämää sakkorangaistusta. Sakkomääräys voi olla enintään 20 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus tai menettämisseuraamus ja se voidaan määrätä lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) luvun 1 3§:n kohdissa 1-13 lueteltujen lakien ja säännösten rikkomisesta.

Sakkorangaistus voidaan määrätä rikkomuksesta, josta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Sakkorangaistuksen ohella voidaan määrätä 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus.

Asian käsitteleminen lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) mukaisessa menettelyssä edellyttää asianomistajan suostumuksen.

Rikesakko

Rikesakko on euromäärältään kiinteä, sakkoa lievempi varallisuusrangaistus. Rikesakko voi olla suuruudeltaan 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa ja 1.9.2015 lähtien 20, 40, 70, 100, 120, 140, 170 tai 200 euroa. Jos henkilö syyllistyy samalla kertaa kahteen tai useampaan rikkomukseen, rikesakko määrätään ankaramman tai ankarimman rikesakon mukaan. Rikesakosta ja sakkorangaistuksesta tai määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta ei saa määrätä yhteistä rangaistusta. Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi.

Rikesakon määrää poliisimies tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies. Rikesakkoon tuomittu voi saattaa asian käräjäoikeuden tutkittavaksi. Rikesakon määräämisestä säädetään laissa sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010).

Rikesakon käyttöalasta säädetään rikoslain luvussa 2 a 8-11§, laissa rikesakkorikkomuksista (986/2016) sekä valtioneuvoston asetuksessa rikesakkorikkomuksista (1081/2015).

Sakko

Sakko tuomitaan päiväsakkoina, joiden vähimmäismäärä on yksi ja enimmäismäärä 120. (Rikoslaki 2a:1§) Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään 240 päiväsakkoa. (Rikoslaki 7:3§)

Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty valtioneuvoston asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskulutusvähennys. Sakotettavan elatusvelvollisuus voi alentaa päiväsakkoa. (Rikoslaki 2a:2§)

Sakon kokonaisrahamäärä on päiväsakkojen lukumäärä kerrottuna päiväsakon rahamäärällä, mutta ylinopeussakon on oltava aina vähintään yhtä suuri kuin ylinopeudesta määrättävä korkein rikesakko. Yhteinen sakkorangaistus ei kuitenkaan saa olla eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteismäärää ankarampi.

Syyte hylätty

Syyte hylätään, kun tuomioistuin katsoo, ettei rikosta ole tapahtunut tai siitä ei ole tuomioistuimen mukaan ollut riittävää näyttöä, jotta syytetty voitaisiin tuomita.

Tuomion päärikos

Tuomin päärikos on tilastossa sovellettu esitystapa. Sen mukaan kutakin syytettyä, tuomittua tai rangaistusmääräyksellä sakotettua kuvataan useimmiten ratkaisun ankarimman rangaistuslajin törkeimmällä rikoksella.

Tuomion päärikoksen tarkempi määrittely löytyy tilaston laatuselosteesta.

Tuomitsematta jättäminen

Tuomioistuin voi tietyin edellytyksin jättää tuomitsematta syytetyn rangaistukseen, vaikka se katsoisi syytetyn olevan syyllinen rikokseen. Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos rikosta on sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, tekijä on tekohetkellä alle 18-vuotias ja teko johtuu ymmärtämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta, teko on erityisistä syistä anteeksiannettava tai rangaistus olisi kohtuuton tai rikos ei olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. (Rikoslaki 6:12§1/1-5)

Tilastossa tuomitsematta jätetyt käsittää pääsääntöisesti ne tapaukset, joissa tuomioistuin on ilmaissut rangaistuseuraamukseksi 'Jätetään rangaistukseen tuomitsematta'.

Tuomittu valvontaan koeajaksi ehdollisen vankeuden ohella

Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. (Rikoslaki 6:10§2)

Uhkasakko

Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. (Uhkasakkolaki 1113/1990)

Tilastossa rikosasiassa uhkasakkoon tuomittu kuuluu ryhmään 'tuomittu'.

Valvontarangaistus

Valvontarangaistus on enintään kuuden kuukauden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Valvontarangaistukseen voidaan tuomita, jos rikoksentekijää ei voida tuomita yhdyskuntapalveluun, aiempien rikosten ja rangaistusten laatu ei ole esteenä ja valvontarangaistus katsotaan olevan perusteltu rikoksentekijän sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi. (Rikoslaki 6: 11a§). Valvontarangaistukseen tuomittu asuu kodissaan, mutta häntä valvotaan rangaistuksen aikana teknisin välinein ja muilla tavoin. Valvontarangaistus muunnetaan takaisin ehdottomaksi vankeudeksi, jos rangaistuksen ehtoja rikotaan.

Valvottu ajo-oikeus

Käräjäoikeuden on määrättävä rattijuopumukseen (Rikoslaki 23:3§) tai törkeään rattijuopumukseen (Rikoslaki 23:4§) syyllistyneelle alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetussa laissa tarkoitettu valvottu ajo-oikeus, jos ajokieltoon määrättävä sitä pyytää. Ajokielto on määrättävä ehdollisena. (Ajokorttilaki 386/2011).

Vankeusaika

Vankeutta tuomitaan määräajaksi tai elinkaudeksi. Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangaistusta määrättäessä viisitoista vuotta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen sen asteikon rajoissa, jonka lainsäätäjä on kullekin rikokselle asettanut. Vankeuteen tuomittaessa ajan yksikköinä käytetään vuosia, kuukausia ja päiviä. Kolmea kuukautta lyhempi rangaistus tuomitaan päivinä. Vuoteen lasketaan 365 päivää ja kuukauteen 30 päivää. (Rikoslaki 2c). Taulukoissa keskimääräiset vankeusajat ovat esitetty kuukausina, paitsi yhdyskuntapalvelun osalta myös tunteina.

Varoitus sotilaalle

Varoitus on sotilaan tai muun 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§).

Varoitus virkamiehelle

Varoitus on erityinen rangaistus virkamiehille (Rikoslaki 6:1§). Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan antaa kirjallinen varoitus (Valtion virkamieslaki 750/1994).

Viraltapano

Viraltapano on virkamiehelle tuomittava erityisrangaistus. Virkamies voidaan tuomita pantavaksi viralta, jos hänet on tuomittu elinkautiseen vankeuteen tai vähintään kahdeksi vuodeksi määräaikaiseen vankeuteen ja rikos osoittaa tuomitun sopimattomaksi olemaan virkamiehenä. Myös kahta vuotta lyhempään vankeusrangaistukseen tuomittu virkamiehen voidaan panna viralta, jos rikos osoittaa hänet erityisen sopimattomaksi toimimaan virkamiehenä. Viraltapano käsittää sen viran tai virkojen, jotka tuomitulla on tuomitsemishetkellä. Rikoslain lukujen 11 tai 40 rangaistussäännöksissä tarkoitettu viraltapano käsittää vain sen viran, jossa rikos tehtiin. (Rikoslaki 2:7§,10§)

Yhdistelmärangaistus

Yhdistelmärangaistus koostuu vankeusajasta ja välittömästi vankeuden jälkeen toteutettavasta vuoden mittaisesta valvonta-ajasta. Valvonta-ajan sisältö määritellään mm. vankikohtaisen riskiarvion perusteella. Yhdistelmärangaistus voidaan tuomita tiettyjen rikosten uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistuksen tarkoituksena on alentaa rikoksen uusimisen riskiä. Rangaistusta suorittavalla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen tai valvottuun koevapauteen. Yhdistelmärangaistus korvaa vuodesta 2018 alkaen vakavien rikosten uusijoille tarkoitetun vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaisuudessaan vankilassa. (Rikoslaki 2b:11§)

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita, jos ehdottomien vankeusrangaistusten, valvontarangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten, rikollisen toiminnan jatkamisen tai muiden painavien syiden ei katsota olevan esteenä tuomitsemiselle. (Rikoslaki 6:11§)

Yhdyskuntapalvelua ei voida tuomita seuraavista rikoksista: asevelvollisuudesta kieltäytyminen (1438/2007), siviilipalveluksesta kieltäytyminen (1446/2007) ja siviilipalvelusrikos (1446/2007).

Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita 14-240 tuntia. Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita myös yli kahdeksan kuukauden pituisen ehdollisen rangaistuksen ohessa enintään 90 tuntia.

Yhteisösakko

Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakko tuomitaan määräeuroin. Alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa. Tarkemmin oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään Rikoslain luvussa 9.