Etusivu > Tilastot > Tuottajahintaindeksit > 2005 > Laatuseloste: Tuottajahintaindeksit

Laatuseloste: Tuottajahintaindeksit

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta.

Tuottajahintaindekseihin 2000=100 kuuluu viisi indeksiä eli Teollisuuden tuottajahintaindeksi, Vientihintaindeksi, Tuontihintaindeksi, Kotimarkkinoiden perushintaindeksi sekä Tukkuhintaindeksi. Indeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta ja kuvaavat hintojen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn joko perus- tai vertailuajankohtaan. Koska käytetyt hintakäsitteet ja mukana olevat toimialat vaihtelevat indekseittäin, mittaavat indeksit hintakehitystä toisistaan hiukan poikkeavalla tavalla.

Tuottajahintaindeksien yksi keskeisimmistä käyttötarkoituksista on toimia kansantalouden tilinpidon laskelmissa deflaattorina, jolla tuotannon tai myynnin arvo muunnetaan tuotannon volyymiksi. Tuottajahintaindeksejä käytetään kuvaamaan lyhyen aikavälin inflaatiopaineita talouden eri sektoreilla.

Tuottajahintaindeksejä voidaan käyttää sopimuksissa indeksiehtona. Indeksiehdolla tarkoitetaan sopimuksessa määritetyn maksumäärän loppusumman sitomista jonkin indeksin muutokseen.

Yritykset voivat käyttää tuottajahintaindeksien tietoja vertaillessaan hankintojensa tai myyntinsä hintakehitystä suhteessa keskimääräiseen kehitykseen.

Tuottajahintaindeksien tietoja voidaan yhdistää myös muiden suhdannetilastojen tietoihin, kuten esimerkiksi teollisuuden volyymi-indeksin tietoihin kattavampien suhdanneanalyysien aikaan saamiseksi. Käytännössä tuottajahintaindekseille löytyy edellä mainittujen käyttökohteiden lisäksi useita muita käyttökohteita.

1.2 Tietolähteet sekä käytetyt luokitukset ja käsitteet

1.2.1 Tietolähteet

Tuottajahintaindeksien hintatiedot kerätään pääasiassa yrityksiltä. Suoraan yrityksiltä kerättävien tietojen lisäksi tuottajahintaindeksien laadinnassa käytettään hyväksi myös muiden Tilastokeskuksen tilastojen hintatietoja tai pistelukuja. Eräiden tuonnin ja viennin raaka-ainepohjaisten nimikkeiden hintakehitystä mitataan Tullihallituksen ulkomaankauppatilastosta saatavilla tiedoilla. Lisäksi tuottajahintaindekseissä käytetään Metsäntutkimuslaitoksen, Energiamarkkinaviraston, Suomen kaukolämpö ry:n sekä eräiden kansainvälisten hyödykepörssien, esimerkiksi Lontoon metallipörssin, tietoja.

1.2.2 Luokitukset

Pääluokituksena on Euroopan Unionin toimialaluokitus NACE rev.1.1, jossa on huomioitu vuoden 2002 revisiot. Nimiketasolla tuottajahintaindeksissä käytetään 6-numeroista suomalaista versiota Euroopan Unionin toimialaorientoituneesta tavaroiden ja palveluiden CPA-luokituksesta. Lisäksi käytössä on hyödykkeiden käyttötarkoitusluokitus: energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotanto-hyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat ja muut kulutustavarat. Indekseissä, joiden perusvuosi on 1949, käytetään SITC-luokitusta (Standard International Trade Classification).

1.2.3 Käytetyt käsitteet

Teollisuuden tuottajahintaindeksi

Teollisuuden tuottajahintaindeksi 2000=100 mittaa kotimaisten tuottajien myymien tuotteiden hintojen keskimääräisiä muutoksia. Indeksi sisältää sekä kotimaahan että ulkomaille myydyt tavarat. Kotimaassa käytettäväksi tarkoitettujen tavaroiden hintana on ns. tehtaanhinta, joka ei sisällä veroja. Vientitavaroiden hintana on viejän saama hinta. Se on yleensä sama kuin viennin fob-hinta (vapaasti satamassa). Teollisuuden tuottajahintaindeksi kattaa toimialat C-E eli hyödykkeet mineraaleista sähköön, kaasuun ja veteen.

Vientihintaindeksi

Vientihintaindeksi 2000=100 mittaa vientitavaroiden fob-hintojen (vapaasti satamassa) muutosta. Valuuttamääräiset vientihinnat muunnetaan euroiksi viitekuukauden keskikurssilla. Vientihintaindeksi 2000=100 kattaa toimialat A-E eli hyödykkeet maataloustuotteista sähköön, kaasuun ja veteen.

Tuontihintaindeksi

Tuontihintaindeksi 2000=100 mittaa tuontitavaroiden cif-hintojen muutosta. Cif-hinnat sisältävät kulut, vakuutukset ja rahdin. Valuuttamääräiset tuontihinnat muunnetaan euroiksi viitekuukauden keskikurssilla. Tuontihintaindeksi 2000=100 kattaa toimialat A-E eli hyödykkeet maataloustuotteista sähköön, kaasuun ja veteen.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 2000=100 mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden verottomien hintojen muutoksia niiden lähtiessä ensimmäistä kertaa markkinoille. Koska indeksi mittaa kotimarkkinoiden kokonaistarjonnan verotonta hintakehitystä siinä vaiheessa, kun ne lähtevät markkinoille tuottajilta, ja vastaavasti tuotteiden saavuttua tullikäsittelyn jälkeen maahan, on perustellumpaa puhua tavaran perushinnasta kuin tuottajahinnasta. Kotimaassa valmistettujen tavaroiden hintana on veroton tehtaanhinta. Tuontitavaroiden hintana on tuonnin cif-hinta + tullit. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa toimialat A-F eli hyödykkeet maataloustuotteista rakentamiseen.

Tukkuhintaindeksi

Tukkuhintaindeksi 2000=100 mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden verollisten hankintahintojen keskimääräistä muutosta. Indeksi sisältää sekä kotimaisia tavaroita että tuontitavaroita. Tukkuhintaindeksi ei nimestään huolimatta kuvaa tukkukaupan hintakehitystä, sillä se ei sisällä tukkuportaan marginaaleja. Tukkuhintaindeksi sisältää arvonlisäveron sekä muut välilliset verot. Välilisiä veroja ovat alv:n lisäksi erilaiset valmisteverot sekä auto- ja moottoripyörävero. Kotimaisten tavaroiden tukkuhinta muodostuu tehtaanhinnasta, arvonlisäverosta ja muista välillisistä veroista. Tuontitavaroiden tukkuhinta puolestaan muodostuu tuonnin cif-hinnasta, tulleista, arvonlisäverosta ja muista välillisistä veroista. Tukkuhintaindeksi kattaa toimialat A-E eli hyödykkeet maataloustuotteista sähköön, kaasuun ja veteen.

Muut käsitteet löytyvät Tilastokeskuksen käsitetietokannasta.

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuottaminen perustuu tilastolakiin (280/2004) ja Euroopan Unionin asetukseen lyhyen aikavälin tilastoista (1165/1998). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Tuottajahintaindeksit kuuluvat niin sanottuihin sisäpiiritilastoihin, joiden tietoja ei saa antaa julkisuuteen ennen tilaston julkistamista.

Euroopan Unionin lyhyen aikavälin tilastoja koskevan asetuksen (1165/1998) mukaisesti laadittua tuottajahintaindeksiä ei julkaista Tilastokeskuksen julkaisussa. Asetuksen mukainen indeksi poikkeaa kansallisesta indeksistä hintakäsitteensä osalta. Kansallisen teollisuuden tuottajahintaindeksin hintakäsite on veroton, kun taas EU asetuksen mukainen hintakäsite sisältää tuoteverot.

Kansallisen teollisuuden tuottajahintaindeksin laadinnassa on pyritty noudattamaan SNA 1993, ESA1995:n sekä IMF:n laatiman Tuottajahintaindeksimanuaalin suosituksia ja määritelmiä. Manuaali löytyy osoitteesta http://www.imf.org/external/np/sta/tegppi/.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko ja otanta

Tuottajahintaindeksien 2000=100 perusjoukkojen määritelmät poikkeavat toisistaan. Teollisuuden tuottajahintaindeksin perusjoukko kattaa kaikki kotimaiset tavaroiden tuottajien markkinahintaan myymät hyödykkeet, jotka kuuluvat toimialoihin C-E (mineraalien kaivusta sähköön ja veteen). Hyödykkeiden hintakäsite on kotimarkkinoille myytyjen tuotteiden osalta veroton tehtaanhinta ja vientitavaroiden osalta fob-hinta (Free on Board), joka ei sisällä vakuutuksia eikä rahtia määräpaikkaan.

Vientihintaindeksien perusjoukko sisältää kaikki kotimaisten yritysten ulkomaisille toimijoille myymät hyödykkeet. Vientihintaindeksin hintakäsite on fob. Vientihintaindeksi kattaa kaikki hyödykkeet, jotka kuuluvat toimialoihin A-E (maataloudesta sähköön ja veteen)

Tuontihintaindeksin perusjoukko koostuu suomessa toimivien yritysten ulkomaisilta toimijoilta ostamista tavaroista, jotka on tuotu suomeen. Tuontihintaindeksin hintakäsite on cif-hinta, joka sisältää rahdin ostajan kanssa sovittuun määränpäähän, vakuutukset ja vientiselvityksistä aiheutuvat kulut. Tuontihintaindeksi kattaa kaikki hyödykkeet jotka kuuluvat toimialoihin A-E (maataloudesta sähköön ja veteen)

Kotimarkkinoiden perushintaindeksin perusjoukko koostuu kotimarkkinoille ensimmäistä kertaa myyntiin saapuvista tuotteista. Kotimarkkinoiden perushintaindeksin hintakäsite on kotimaisten myyjien myymien tavaroiden osalta veroton tehtaanhinta ja tuontitavaroiden osalta cif-hinta sisältäen suomessa hyödykkeestä mahdollisesti maksettavat tullimaksut. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa kaikki hyödykkeet jotka kuuluvat toimialoihin A-E (maataloudesta sähköön ja veteen)

Tukkuhintaindeksin perusjoukko sisältää kotimarkkinoille ensimmäistä kertaa myyntiin saapuvat hyödykkeet. Tukkuhintaindeksin hintakäsite on kotimaisten myyjien myymien hyödykkeiden osalta verollinen tehtaanhinta ja tuontitavaroiden osalta cif-hinta sisältäen mahdolliset tullit sekä hyödyke- ja arvonlisäverot.

Tuottajahintaindeksien nimike- ja tiedonantajaotokset on laadittu kolmesta erillisestä otoskehikosta. Kehikoiden muodostamiseen käytettiin teollisuuden hyödyketilaston sekä tullin ulkomaankauppatilaston tietoja. Viennin ja tuonnin CPA-nimike- sekä yritysotoskehikot saatiin suoraan tullin ulkomaankauppatilaston aineistosta. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon CPA-nimikekehikko muodostettiin vähentämällä teollisuuden hyödyketilaston tiedoista tullin vientitiedot.

Nimikeotokset laadittiin tilastollisen otannan ja harkintaan pohjautuvan otannan yhdistelmänä. Aluksi otokseen valittiin harkinnan mukaan nimikkeitä, joiden viennin/tuonnin tai kotimarkkinatarjonnan arvo oli huomattava, ja nimike oli tuottajahintaindeksien näkökulmasta edustava. Harkintaan pohjautuen valitut nimikkeet poistettiin otoskehikosta, jonka jälkeen kustakin kehikosta tehtiin tilastollinen otos käyttäen ositettua systemaattista otantaa erisuurilla todennäköisyyksillä eli pps-otannalla (probability proportional to size). Ositekriteerinä oli 3-numerotason Nace.rev.1.1-toimiala. Todennäköisyyden määrittelevänä muuttujana käytettiin nimikkeen arvo-osuutta.

Myös tiedonantajaotoksessa yhdistettiin tilastollinen sekä harkintaan pohjautuva otanta. Ensimmäisessä vaiheessa otokseen valikoituneille nimikkeille tehtiin tiedonantajaotokset käyttäen systemaattista otantaa erisuurilla todennäköisyyksillä. Kullekin nimikkeelle poimittiin kaksi tiedonantajaa mikäli mahdollista. Joidenkin nimikkeiden osalta yksi yritys dominoi nimikkeen sisällä, jolloin kyseinen yritys tuli valituksi otokseen todennäköisyydellä yksi. Toisessa vaiheessa otosta täydennettiin harkintaan perustuen lisäämällä joihinkin nimikkeisiin tiedonantajia.

Nimikkeen alla seurattavat variantit valittiin yhdessä tiedonantajien kanssa. Kukin tiedonantaja voi antaa nimikkeen sisältä 1-8 variantin hintatiedot.

2.2 Laskenta

Teollisuuden tuottajahintaindeksien kokonaisindeksit kuvaavat indeksissä mukana olevien nimikkeiden keskimääräistä hintakehitystä. Yksittäisistä varianteista johdetuista hintasuhteista (=nykyhinta/perusajankohdan hinta) lasketaan kunkin yrityksen erillisille nimikkeille geometriset keskiarvot. Nämä mikrotason indeksit yhdistetään kokonaisindeksiksi / toimialaindeksiksi painottamalla kutakin mikroindeksiä sitä vastaavalla painokertoimella. Toisin sanoen yksittäisten hyödykkeiden hinnanmuutoksilla on eri suuri vaikutus kokonaisindeksiin. Tuottajahintaindeksit ovat NACE Rev.1.1 toimialaluokituksen 4-numerotasolla kiinteäpainoisia Laspeyres-tyyppisiä hintaindeksejä. Nelinumerotason alapuolella painoja voidaan tarpeen vaatiessa päivittää ja indeksiin sisällyttää uusia hyödykkeitä tai tiedonantajia.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tuottajahintaindeksien laskenta perustuu noin 1100 tiedonantajalta kerättyihin yli 2300 hintatietoon. Tietojen ja tiedonantajien lukumäärät vaihtelevat indekseittäin: esimerkiksi vientihintaindeksi käsittää noin 450 ja kotimarkkinoiden perushintaindeksi noin 1820 hintatietoa. Indeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta ja kuvaavat hintojen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn joko perus- tai vertailuajankohtaan.

Tuottajahintaindeksien tarkkuuteen vaikuttavat otantavirhe sekä mahdollinen harha. Tuottajahintaindeksien otoksessa osa hyödykkeistä ja yrityksistä on valittu todennäköisyyteen perustuvalla otantamenetelmällä ja osa hyödykkeistä menetelmällä, jossa tietyn suuruisen myynnin, tuonnin tai viennin arvon ylittävät nimikkeet / nimikkeestä raportoiva yritys on sisällytetty otokseen. Otantavirhettä on arvioitu Bootstrap-menetelmällä, jonka soveltuvuutta varianssin approksimoimiseen kuitenkin vielä tutkitaan.

Indeksien oikeellisuuteen vaikuttaa myös vastauskato, joka tuottajahintaindekseissä on kuukausitasolla 10-25 prosenttia. Vastauskatoa pyritään pienentämään vastauksia karhuamalla. Indeksipainoilla painotettu vastauskato on kuukausitasolla n. 5-7 prosentin luokkaa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 17. päivänä tai sitä lähimpänä olevana arkipäivänä. Tuottajahintaindeksien tiettyä tilastokuukautta koskevat pisteluvut ovat lopullisia: niitä ei korjata tai muuteta kuin erityisissä poikkeustapauksissa.

Yrityksiltä kerättävien tietojen hintanoteerausajankohta on kuukauden 15. päivän toimitus-, laskutus- tai maksuajankohdan hinta. Mikäli 15. päivän havaintoa ei ole saatavilla, pyritään saamaan 15. päivää lähinnä olevan päivän hinta. Joissakin tapauksissa kerätään kuukauden keskihintaa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tiedote

Tuottajahintaindekseistä julkaistaan internetissä tiedote, joka löytyy tilaston kotisivuilta. Tiedote ilmestyy aina kuukauden 17. päivänä tai sitä lähimpänä arkipäivänä kello 9.00.

Painojulkaisu

Tuottajahintaindeksien tiedot julkaistaan SVT-sarjassa (Suomen virallinen tilasto) osiossa teollisuus. Julkaisun voi tilata Tilastokeskuksen julkaisumyynnistä (sähköpostiosoite myynti@tilastokeskus.fi ja puh. 09-1734 2011) tai internetistä Tilastotorin kautta. Paperijulkaisun hinta on 9,00 euroa ja vuosihinta 63 euroa. Hinnat ovat sitoumuksetta vapaasti varastossa ja sisältävät arvonlisäveron. Jos tuote toimitetaan asiakkaalle postitse, hintaan lisätään toimituskulut 6,50 euroa, joka sisältää myös postimaksun. Tuottajahintaindekseistä tehdään myös pdf-julkaisu. Pdf-julkaisu on saatavilla heti julkaisupäivän aamuna.

Internet-julkaisu

Tietoja julkaistaan tilaston omilla kotisivuilla, Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) julkaisee maakohtaisia tietoja omilla internet-sivuillaan. Toimialoittaiset sarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (Statfin). Edellä mainitut palvelut ovat maksuttomia. Tietoja on saatavilla myös maksullisesta Astika-aikasarjatietokannasta. Tuottajahintaindeksien 2000=100 käyttäjän käsikirja löytyy PDF-muodossa internetosoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/thi/thi_2005-04-15_men_001.html.

Erityisindeksi asiakkaan toimeksiannosta

Asiakkaan oma erityisindeksi voidaan muodostaa sellaisesta tavararyhmäkokonaisuudesta, joka ei sisälly Tilastokeskuksen normaaliin indeksituotantoon tai luokitukseen. Erityisindeksejä voidaan tuottaa kaikista tuottajahintaindekseistä.

Erityisindeksi voidaan muodostaa joko toimiala- tai nimiketasolta. Erityisindeksin laskennassa käytetään samaa hinta-aineistoa kuin normaalissa indeksituotannossa. Erityisindekseihin voidaan valita siten vain sellaisia toimialoja ja nimikkeitä, jotka ovat mukana tuottajahintaindekseissä. Sitä vastoin indeksiin valittavien toimialojen ja nimikkeiden painojen kohdalla asiakas voi valita joko indeksin painot tai antaa toimialoille tai nimikkeille omat arvopainot.

Jotta erityisindeksien luotettavuus sekä yksittäisten hintatietojen luottamuksellisuus säilyisivät, tulee erityisindeksiin sisältyä vähintään kaksi nimikettä ja vähintään viisi toisistaan riippumatonta hintatietoa.

Erityisindeksin yhden sivun tuloste sisältää erityisindeksin pisteluvut kuukausittain vuoden 2000 tammikuusta, kuukausi- ja vuosimuutokset sekä mukaan valitut toimialat/nimikkeet sekä niiden arvopainot.

Maksullisia erityisindeksejä voi tiedustella Tilastokeskuksesta puh. 09 - 1734 1 / tuottajahinnat.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Teollisuuden tuottajahintaindeksi ja kansatalouden tilinpidon implisiittinen hintaindeksi voivat tietyillä toimialoilla poiketa toisistaan huomattavasti. Poikkeamia aiheutuu mm. indikaattorien sisältämien hyödykekombinaatioiden rakenne-eroista sekä erilaisesta laskentamenetelmästä.

Tullin yksikköarvoihin perustuvat tuonnin ja viennin hintaindeksit poikkeavat Tilastokeskuksen laskemista tuonti- ja vientihintaindekseistä. Poikkeamat johtuvat toisaalta erilaisesta menetelmästä ja toisaalta erilaisesta havaintoaineistosta.

Tuottajahintaindekseistä lasketaan pitkiä aikasarjoja. Näiden indeksien (esimerkiksi 1949=100) muutokset vastaavat uusimman indeksin muutoksia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tuottajahintaindekseissä käytetään vastaavia luokituksia kuin teollisuuden volyymi-indeksissä.

8. Dokumentointi

Tuottajahintaindekseihin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa tilaston kotisivulta sekä tilastoa tuottavalta Tilastokeskuksen vastuualueelta (sähköpostiosoite thi.tilastokeskus@stat.fi ja puhelinnumero 09 - 1734 1 / tuottajahinnat).

 

---

Päivitetty 23.8.2011