3 Ylempien toimihenkilöiden taloudet selvästi suurituloisimpia
Tulonjakotilastossa kotitaloudelle määritetään viitehenkilö, jonka perusteella monet kotitalouden luokitusmuuttujat määritetään. Viitehenkilöön pohjautuvia kotitalouskohtaisia luokitusmuuttujia ovat muun muassa kotitalouden sosioekonominen asema, koulutustaso ja ikäryhmä. Kotitalouden viitehenkilö on pääsääntöisesti kotitalouden suurituloisin jäsen.
Tarkastellaan seuraavaksi kotitalouksien tuloja ja niiden muutostrendejä väestöryhmittäin. Tulovertailut tehdään kotitalouden koko- ja rakenne-erot huomioivilla ekvivalenteilla käytettävissä olevilla rahatuloilla. Käytetty tulokäsite ei siis sisällä asuntotuloa eikä veronalaisia myyntivoittoja. Mittarina käytetään edellä kuvattujen ekvivalenttien tulojen mediaaneja, jotka kuvaavat erityisesti keskivertotalouksien tuloja keskiarvoa luotettavammin. Kuvioiden 5–7 tiedot on laskettu kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina tilastovuoden ja sitä edeltävän kahden vuoden tuloista. Tämä siksi, että liukuva keskiarvo tasoittaa aikasarjassa esiintyvää satunnaisvaihtelua ja tuo paremmin esiin ryhmien tuloissa ja niiden muutoksissa ilmenevät trendit.
Kuviossa 5 kuvataan kotitalouksien tulotasoja ja niiden muutostrendejä kotitalouksien sosioekonomisten pääryhmien näkökulmasta. Kuviosta ilmenee, että selvästi suurituloisin sosioekonominen ryhmä on ylemmät toimihenkilökotitaloudet. Tässä ryhmässä ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2016 lähes 34 000 euroa. Seuraavaksi suurituloisin ryhmä oli yrittäjäkotitaloudet (pl. maatalousyrittäjät), joilla ekvivalentti mediaanitulo oli 29 200 euroa.
Kuvio 5. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1990–2016, mediaani vuoden 2016 hinnoin 1)
1) Kolmen vuoden liukuva keskiarvo tilastovuoden ja sitä edeltävän kahden vuoden mediaaneista. Ekvivalentti mediaanitulo = kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo jaettuna kotitalouden kulutusyksikköluvulla.
Odotetusti pienituloisin sosioekonominen ryhmä on opiskelijakotitaloudet, jotka elävät pääasiassa saatujen tulonsiirtojen, kuten opintotuki, varassa. Ekvivalentti mediaanitulo oli tässä ryhmässä runsaat 11 400 euroa vuonna 2016. Työttömien kotitalouksissa vastaava tulo oli 2 200 euroa korkeampi. Myös eläkeläistalouksien mediaanitulot jäivät selvästi alle koko väestön mediaanin ollen noin 18 800 euroa vuonna 2016.
Tulojen lisäksi mielenkiintoista kuviossa 5 on myös se, miten sosioekonomisten ryhmien tulot ovat kehittyneet eri taloussuhdanteissa. Kun taloudessa on mennyt hyvin, on myös kaikkien sosioekonomisten ryhmien tulokehitys ollut lähes poikkeuksetta positiivinen. Sen sijaan taantumien aikoina sosioekonomisten ryhmien tulokehityksissä esiintyy vaihtelua. Eläkeläiskotitalouksien ryhmässä mediaanitulot ovat suhdanteista riippumatta tasaisesti kasvaneet. Yksittäisissä eläkeläistalouksissa tilaston näyttämä positiivinen tulokehitys ei välttämättä näy, koska kysymys on pitkälti eläkeläisryhmien rakenteissa tapahtuneista muutoksista: Pienituloisia kansaneläkeläisiä on poistunut ryhmästä, kun taas ryhmään tulleet uudet eläkeläiset ovat olleet paremman eläketason kartuttaneita ansioeläkeläisiä.
Eläkeläistalouksien muita suotuisampaa tulokehitystä selittää myös se, ettei eläkeläisille tyypillisiin tuloihin (eli eläkkeisiin) ole ainakaan toistaiseksi tehty leikkauksia. Eläkeläisten taloudellista asemaa on parantanut myös eläkejärjestelmiin tehdyt parannukset, kuten takuueläkejärjestelmän käyttöönotto.
Työntekijäkotitalouksien reaalitulojen kasvu näyttää kuvion 5 mukaan taittuneen 2010-luvun paikkeilla, jolloin elettiin viimeisimmän taloustaantuman alkuvaiheita. Ylempien toimihenkilötalouksien positiivinen reaalitulokehitys päättyi muutama vuosi myöhemmin. Aivan viime vuosina ovat myös yrittäjäkotitalouksien reaalitulot kääntyneet laskuun. Kaikista voimakkaimmin ovat viime vuosina alentuneet maatalousyrittäjäkotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot, jotka olivat vuonna 2016 selvästi matalammat kuin muutama vuosi aikaisemmin.
Tarkempia tietoja kotitalouksien tuloista sosioekonomisissa ryhmissä vuosilta 1987–2016 löytyy tulonjakotilaston tietokantataulukoista 1a ja 2c .
Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus
Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 23.03.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittä;iset tuloerot 2016,
3 Ylempien toimihenkilöiden taloudet selvästi suurituloisimpia
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2016/02/tjt_2016_02_2018-03-23_kat_003_fi.html