Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Julkaistu: 16.12.2021

Korona hyydytti asuntokuntien tulokehityksen Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa

Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kääntyivät monin paikoin laskuun vuonna 2020. Suurista kaupungeista eniten tulot alenivat Vantaalla, missä keskivertoasuntokuntien tuloja parhaiten kuvaava mediaanitulo oli viime vuonna 1,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Helsingissä asuntokuntien reaalitulot alenivat samaan aikaan 0,7 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tiedoista. Myös Espoossa, Vaasassa, Mikkelissä ja Jyväskylässä asuntokuntien tulokehitys jäi selvästi negatiiviseksi viime vuonna.

Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutos vuonna 2020 (%), väestöltään 20 suurinta kuntaa

Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutos vuonna 2020 (%), väestöltään 20 suurinta kuntaa
Tulokäsite ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohti, mediaani. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla. Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto

Suurista kaupungeista eniten tulot kasvoivat Kotkassa, missä asuntokuntien reaalitulot olivat vuonna 2020 runsaan prosentin korkeammat kuin vuotta aikaisemmin. Yli puolen prosentin tulojen kasvuun ylsivät asuntokunnat Lappeenrannassa, Seinäjoella, Oulussa ja Joensuussa.

Kaikki kunnat huomioiden eniten asuntokuntien tulot alenivat Ahvenanmaalla pienissä Sottungan (-9,7 %) ja Vårdön (-5,6 %) kunnissa. Vastaavasti suurinta asuntokuntien mediaanitulojen reaalikasvu oli vuonna 2020 Lounais-Suomessa Kustavissa (+5,3 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla Alavieskassa (+4,8 %).

Kaikkien kuntien tulotiedot vuosille 1995-2020 löytyvät tulonjakotilaston tietokantataulukoista .

Suomalaistalouksien reaalitulokehitys nollan tuntumassa vuonna 2020

Asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen kehitys oli 2010-luvun alkupuolella monen vuoden ajan vaatimatonta, joinakin vuosina jopa negatiivista. Vuosikymmenen puolivälin tienoilla tulokehitys kääntyi selvästi positiiviseksi, ja kohtuullisena tulokehitys ehti jatkua 2010-luvun jälkipuoliskolla viiden vuoden ajan.

Ensimmäinen koronavuosi näkyy asuntokuntien tuloissa selvästi, sillä käytettävissä olevien rahatulojen kehitys hyytyi vuonna 2020 sekä keskiarvo- että mediaanitulolla mitattuna nollan tuntumaan. Edellisen kerran asuntokuntien tulokehitys on ollut yhtä heikkoa 2010-luvun alkupuolella.

Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutokset vuosina 1995–2020

Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutokset vuosina 1995–2020
Vuosien 1995-2000, 2000-2005 ja 2005-2010 muutos kuvaa aikavälin keskimääräistä vuosimuutosta. Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) asuntokuntaa kohti. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla. Lähde: Tulonjakotilasto, kokonaisaineisto

Heikko käytettävissä olevien rahatulojen kehitys johtuu tuotannontekijä- eli markkinatulojen määrän pienentymisestä. Palkkatuloja, jotka ovat ylivoimaisesti merkittävin tuloerä, asuntokunnat saivat vuonna 2020 keskiarvolla mitattuna lähes kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yrittäjätuloissa vähennystä oli selvästi enemmän, reaalisesti noin 9 prosenttia.

Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot koostuvat asuntokuntien jäsenten vuoden aikana saamista palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista sosiaaliturvaetuuksista ja eläkkeistä (mukaan lukien ansioeläkkeet), ja niistä on vähennetty tuloista maksetut pakolliset verot ja veronluonteiset maksut. Myös kaikki verovapaat tulot (kuten lapsilisät, asumis- ja toimeentulotuet sekä verovapaat osingot) on huomioitu tuloissa.


Lähde: Tulonjakotilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (331,3 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 16.12.21

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. pienituloisuus 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.7.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2020/02/tjt_2020_02_2021-12-16_tie_002_fi.html