Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2020 > tulot, asuminen ja asumismenot > 2 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

2 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

2.1 Tuloryhmä: Asumiskustannusten tulo-osuus 26,2 prosenttia pienituloisimmassa kymmenyksessä

Asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, oli sitä suurempi mitä matalampi kotitalouden tulotaso oli (kuvio 3). Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, kiinteistövero ja asuntolainan korot. Tukien seurauksena kotitalouksien maksamat nettomääräiset asumiskustannukset olivat suhteellisesti pienemmät kuin ilman tukia. Tukina otettiin huomioon tulonsiirtoina saadut asumistuet (yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki ja opintotuen asumislisä ¹⁾ ) ja asuntolainojen korkojen verovähennysetuus.

Kuvio 3. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenyksen mukaan 2020, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Asumistukien määrä oli kolmessa pienituloisimmassa kymmenyksessä suurempi kuin kotitalouksilla keskimäärin. Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet erosivat silti merkitsevästi tulokymmenysryhmien välillä. Vuonna 2020 ensimmäiseen, pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat keskimäärin 35,9 prosenttia ja asumistuet pois lukien 26,2 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Toiseksi pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla asumiskustannukset olivat keskimäärin 27,8 prosenttia ja asumistuet pois lukien 22,0 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli asumistukien seurauksena keskimäärin 13,6 prosenttia eli 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin niitä edeltäneiden asumiskustannusten ja tulojen perusteella, joissa ne olivat tukien verran suuremmat.

Tulonsiirtoina saadut asumistuet kohdentuivat pienituloisimpiin ryhmiin. Vuonna 2019 yleisen asumistuen perusteena olevien asumismenojen enimmäismääriä korotettiin ensi kertaa elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti (1,5 %) ja eläkkeensaajien asumistuessa niitä korotettiin vuoden 2018 tavoin 1,8 prosenttia. Asumistukien myöntämisperusteisiin oli vuonna 2015 tehty suuria lievennyksiä (yleinen asumistuki), jonka jälkeen tukien vaikutus kasvoi. Vuoden 2017 loppupuoliskolla valtaosa opiskelijoista, Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat, tulivat yleisen asumistuen piiriin, jolloin tuet määräytyivät henkilöiden sijaan ruokakunnan perusteella.

Kotitalouksien asuntolainan koroista tuloverotuksessa saaman verovähennysetuuden vaikutus asumiskustannusten tulo-osuuksiin oli vuonna 2020 enää vähäinen, sillä verovähennysoikeus rajoittui yhä edellisvuodesta. Asuntovelallisten lisäksi tuloryhmissä oli henkilöitä, jotka olivat saaneet opiskelijoiden asumislisää opiskellessaan Ahvenanmaalla ja ulkomailla, samoin eräissä maksullisissa oppilaitoksissa (mm. kansanopistot) Manner-Suomessa.

Omistusasunto asunnon hallintaperusteena ja asuntovelkaisuus olivat yleisiä keskituloa suurituloisemmilla kotitalouksilla (liitetaulukko 1). Pääomamenot sisältävien asumismenojen tulo-osuus oli asumiskustannuksiin verrattuna suhteellisesti suurempi, mitä korkeampi kotitalouden tulotaso oli. Pääomamenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon rahoitusvastike ja asuntolainan lyhennykset. Ne eivät sisällä tilastovuonna poismaksettuja taloyhtiön lainoja eivätkä asuntosäästämistä.

Asumismenojen tulo-osuus pois lukien asumistuet oli vuonna 2020 kaikilla kotitalouksilla keskimäärin 19,5 prosenttia. Luku oli lähes sama kuin edellisvuonna (19,6 %). Asumismenojen keskimääräinen tulo-osuus oli pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla 30,0 prosenttia ja seuraavaan tulokymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla 25,5 prosenttia. Kaikkein suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksilla se oli 13,5 prosenttia. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenyksen mukaan 2020, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

2.2 Asunnon hallintasuhde: Asumiskustannusten tulo-osuus 10,3 prosenttia omistusasunnoissa ja 26,1 prosenttia vuokra-asunnoissa

Kotitalouksien nettomääräinen asumiskustannusten tulo-osuus oli mediaanilla mitattuna keskimäärin 14,4 prosenttia vuonna 2020. Omistusasunnoissa se oli keskimäärin 10,3 prosenttia ja vuokra-asunnoissa 26,1 prosenttia. Tulo-osuus oli omistusasunnoissa lähes prosenttiyksikön pienempi ja vuokra-asunnoissa samansuuruinen kuin vuonna 2015. Sitä vastoin vuoteen 2010 verrattuna tulo-osuus oli vuokra-asunnoissa hieman suurempi. Tiedot ovat kotitalouskohtaisten asumiskustannusten tulo-osuuksien perusteella laskettuja mediaanilukuja. (Kuvio 5.)

Tilastomääritelmän mukaan pienituloisilla kotitalouksilla (ks. Pienituloisuus ) asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 24,3 prosenttia vuonna 2020. Niistä vuokra-asunnoissa asuvilla se oli 29,9 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvilla 18,9 prosenttia.

Kuvio 5. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan 2005, 2010, 2015 ja 2020, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Taulukossa 1 on esitetty asumiskustannusten tulo-osuudet kolmeen pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla vuonna 2020. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli näille ryhmille yhteensä 22,5 prosenttia. Erot asunnon hallintasuhteiden mukaisten ryhmien asumiskustannusten tulo-osuuksissa olivat vastaavanlaiset kuin kotitalouksilla yhteensä. Kolmessa pienituloisimmassa kymmenyksessä kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli vuokra-asunnoissa 28,9 prosenttia ja omistusasunnoissa 15,9 prosenttia. Vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla, joiden tulot olivat suuremmat, asumiskustannusten tulo-osuudet olivat samoin suhteellisen suuret. 4.–10. tulokymmenyksessä asumiskustannusten tulo-osuus oli 23,8 prosenttia ja niillä, jotka eivät lukeutuneet pienituloisiin kotitalouksiin, 25,3 prosenttia vuonna 2020. (Taulukko 1; Tulonjakotilaston tietokantataulukot.)

Taulukko 1. Kotitalouksien asumiskustannusten ja asumismenojen tulo-osuudet (%) asunnon hallintasuhteen ja tulokymmenyksen mukaan 2020, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Asunnon hallintasuhde	Tulokymmenys
	Asumis- kustannus (%), I — III kymmenys	Asumis- kustannus (%), IV - X kymmenys	Asumis- kustannus (%), kaikki kotitaloudet	Asumis- meno (%), I — III kymmenys	Asumis- meno (%), IV — X kymmenys	Asumis- meno  (%), kaikki kotitaloudet
Omistusasunto	15,9	9,1	10,3	21,3	16,6	17,7
-Velaton omistusasunto	15,9	8,8	10,9	18,9	10,1	12,9
-Velkainen omistusasunto	15,7	9,3	9,9	32,6	22,1	22,9
Asuntovelan määrä:	..	..	..	..	..	..
-   49 999	18,4	8,8	9,7	38,3	20,6	22,3
50 000 -   99 999	14,7	9,8	10,3	30,4	22,4	24,0
100 000 - 149 999	15,3	9,8	10,1	27,4	22,3	22,5
150 000 -	15,1	9,2	9,4	31,2	22,7	22,8
Vuokra-asunto	28,9	23,8	26,1	28,9	23,8	26,1
Kaikki kotitaloudet	22,5	10,9	14,4	25,6	18,8	21,0

Asumiskustannusten lisäksi pääomamenot veivät osan kotitalouksien tuloista: asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 21,0 prosenttia vuonna 2020. Pääomamenot kasvattivat erityisesti asuntovelkaisten kotitalouksien asumismenoja, asumismenojen tulo-osuuden mediaani oli niillä 22,9 prosenttia. Asuntovelkaisilla kotitalouksilla, jotka kuuluivat kolmeen pienituloisimpaan kymmenykseen, asumismenojen tulo-osuus oli 32,6 prosenttia ja niitä suurituloisemmilla, 22,1 prosenttia. Suurimmat tulo-osuudet olivat velkamäärän mukaan niillä kotitalouksilla, joilla velkapääoma oli pieni, alle 50 000 euroa.

Kotitalouksien asuntolainojen määrien viimeaikainen kasvu ( Velkaantumistilasto ) ei ilmene asumismenojen tulo-osuuksien kasvuna. Laina-aikojen pidentymisen seurauksena lainapääomien maksu ulottuu usealle vuodelle. Toisaalta asuntolainan korkomenot, jotka luetaan myös asumiskustannuksiin, ovat olleet suhteellisen pienet alentuneen korkotason seurauksena. Esimerkiksi vuodesta 2015 lähtien, jolloin korkotaso oli jo suhteellisen matala, asumismenojen tulo-osuuksien mediaanit pysyivät lähes saman suuruisina. Korkeamman korkotason seurauksena asumiskustannukset ja -menot kasvoivat esimerkiksi vuosina 2007–2008 edellisiin vuosiin verrattuna. (Tulonjakotilaston tietokantataulukot.)

2.3 Kotitalouden elinvaihe: Lapsiperheiden asumiskustannuksiin 10,7 prosenttia ja lisäksi pääomamenoihin yhteensä 21,1 prosenttia tuloista

Kotitalouden elinvaihe kuvaa kotitalouden jäsenten suhteiden, jäsenmäärän ja viitehenkilön iän mukaista elinvaiheluokkaa, samalla asumismuotoa. Kotitalouksien asumiskustannukset ja tulot erosivat elinvaiheen mukaan. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli suurin, 25,5 prosenttia, alle 35-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksilla. Keskimääräistä enemmän tuloja käyttivät asumiseen lisäksi heitä vanhemmat yhden henkilön kotitaloudet, alle 35-vuotiaat lapsettomat parit ja yhden huoltajan lapsiperheet. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 18,8 prosenttia 35–64-vuotiaiden ja 19,9 prosenttia 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksilla. Alle 35-vuotiailla lapsettomilla pareilla asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 18,7 prosenttia ja yhden huoltajan lapsiperheillä 17,3 prosenttia vuonna 2020. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan 2020, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Kotitalouksien nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus, sisältäen asumiskustannusten lisäksi varsinaista asuntoa koskevat pääomamenot, oli mediaanilla mitattuna keskimäärin 21,0 prosenttia vuonna 2020. Pääomamenot lisäsivät asumismenoja eniten parien lapsiperheillä, joilla asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 20,3 prosenttia. Asumismenojen tulo-osuus oli tätä suurempi kaikilla yhden henkilön, alle 35-vuotiaat, 35–64-vuotiaat, 65 vuotta täyttäneet, ja yhden huoltajan lapsiperheiden kotitalouksilla. Pienin se oli 65 vuotta täyttäneillä lapsettomilla pareilla, 12,0 prosenttia vuonna 2020.

Maksettujen asumiskustannusten jälkeinen ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo oli suhteellisesti heikoin yhden henkilön ja yhden huoltajan lapsiperheiden kotitalouksilla. Yhden henkilön kotitalouksista sen mediaani oli nuorimmilla, alle 35-vuotiailla, noin 12 600 euroa vuonna 2020. Vanhimmilla, 65 vuotta täyttäneillä yhden henkilön kotitalouksilla mediaanitulo oli 13 300 euroa ja yhden huoltajan lapsiperheillä 14 600 euroa. 35–64-vuotiaiden yhden henkilön muodostamien kotitalouksien mediaanitulo oli suurempi, 18 000 euroa, mutta alle kotitalouksien keskimäärän, joka oli 19 800 euroa vuonna 2020. Saman ikäisillä, 35–64-vuotiailla lapsettomilla pareilla maksettujen asumiskustannusten jälkeinen mediaanitulo oli 31 600 euroa vuonna 2020. (Tulonjakotilaston tietokantataulukot.)

Myöhemmissä elinvaiheryhmissä omistusasunto oli yleinen asunnon hallintasuhde. 65 vuotta täyttäneistä yhden henkilön kotitalouksista 70,9 prosenttia ja saman ikäisten lapsettomien parien kotitalouksista 89,3 prosenttia asui omistusasunnossa vuonna 2020. Asunnon hallintasuhteen ja tulotason eriytyminen, joskaan ei yhtä voimakkaana kuin nuoremmissa elinvaiheissa, sekä asumismuoto (yksi henkilö, pari) vaikuttivat eroihin asumiskustannusten tulo-osuuksissa. Suhteellisten pienten asumiskustannusten ja korkeamman tulotason seurauksena asumiskustannusten tulo-osuus oli 65 vuotta täyttäneillä lapsettomilla pareilla pieni, keskimäärin 10,3 prosenttia vuonna 2020. Yhden henkilön kotitalouksissa se oli 19,9 prosenttia. Mediaanitulot olivat 65 vuotta täyttäneillä yhden henkilön muodostamilla kotitalouksilla noin 70 prosenttia ja maksettujen asumiskustannusten jälkeen 60 prosenttia lapsettomien parien vastaavista tuloista. 65 vuotta täyttäneiden parien ekvivalenttti mediaanitulo oli 24 900 ja maksettujen asumiskustannusten jälkeen 22 300 euroa vuonna 2020.

1) Asumistukiin luetaan sotilasavutuksen asumislisä, jota ei ollut käytettävissä tietojen muodostamiseen. Sen vaikutus asumistukien yhteismäärään on pieni. Asumistukiin ei lueta toimeentulotuen osaa, jolla on katettu asumiskustannuksia.

Lähde: Tulonjakotilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 28.01.2022