Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2008 > Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2008

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2008

Tutkimustyövuosia edellisvuotta enemmän

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä (t&k) työskennelleiden henkilöiden määrä oli Suomessa vuonna 2008 yhteensä 79 300. Määrä oli noin 200 alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Yritysten t&k-henkilöstö kasvoi vajaalla 800:lla, mutta sekä julkisella sektorilla että korkeakoulusektorilla vähennystä kertyi noin 500 henkilöä. T&k-henkilöstöstä 53 prosenttia työskenteli yrityksissä, 35 prosenttia korkeakoulusektorilla ja 12 prosenttia julkisella sektorilla.

Lähes 70 prosenttia t&k-henkilökunnasta oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat lähinnä t&k-toimintaan liittyviä asiantuntija- tai tukitehtäviä. Tutkijoiden osuus nousi vuodessa yli kaksi prosenttiyksikköä ja se oli suurin korkeakoulusektorilla. Naisia t&k-henkilöstöstä oli 27 100, mikä vastaa 34 prosentin osuutta. Naisten osuus t&k-henkilökunnasta oli yrityksissä huomattavan alhainen (21 %) verrattuna julkiseen sektoriin ja korkeakoulusektoriin. Molemmissa vastaava osuus ylsi miltei puoleen.

T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2002–2008

Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus t&k-henkilöstöstä sektoreittain vuonna 2008

T&k-menot 6,9 miljardia euroa

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Suomessa vuonna 2008 kaikkiaan lähes 6,9 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta tilastoitiin yli 600 miljoonaa euroa, mutta yritysten tarkentuneet raportointikäytännöt selittävät tästä noin 350 miljoonaa euroa. Myös julkisen sektorin ja korkeakoulusektorin t&k-toiminnan menot nousivat suuremmiksi kuin koskaan vaikkakin kasvu jäi melko pieneksi. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan ¹⁾ vuonna 2009 pysyvän likipitäen ennallaan.

Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi 3,72 prosenttiin vuonna 2008 ja vuonna 2009 bkt:n laskiessa osuus yltänee jo lähelle neljää prosenttia. T&k-menojen bkt-osuus onkin Suomessa maailman korkeimpia ja edellä olivat vuonna 2007 ainoastaan Israel (4,7 %) ja Ruotsi (3,6 %). Etelä-Koreassa ja Japanissa osuus oli likimain sama kuin Suomessa. Pohjoismaista myös Islanti ja Tanska lukeutuvat Euroopan t&k-intensiivisimpiin maihin.

Vuonna 2007 koko EU-alueen bruttokansantuotteesta 1,8 prosenttia käytettiin tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,3 prosenttia. Saksassa osuus oli 2,5 prosenttia, mutta EU:n suurista jäsenmaista Italiassa ja Espanjassa vain runsaan prosentin luokkaa. Uusissa jäsenmaissa t&k-menojen bkt-osuus oli muutamin poikkeuksin vanhoja jäsenmaita alhaisempi.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain vuosina 2002–2008

Kolme neljäsosaa t&k-menoista yrityssektorilla

Yritysten osuus t&k-toiminnan menoista oli 74 prosenttia ja osuus niiden rahoituksesta 69 prosenttia. Molemmat osuudet vahvistuivat vuonna 2008 kahdella prosenttiyksiköllä. Julkisen rahoituksen ³⁾ osuus laski 24 prosenttiin. Ulkomaisen rahoituksen osuus pysyi likimain samana samalla kun sen määrä kasvoi noin 50 miljoonaa euroa.

T&k-menojen bruttokansantuoteosuuden kehitys eräissä EU-, OECD- ja muissa maissa vuosina 2002–2007

T&k-menot suorittaja- ja rahoittajasektoreittain vuonna 2008

T&k-menoin mitaten neljän suurimman maakunnan osuus 82 prosenttia

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat vuonna 2008 yli 2,8 miljardia euroa, mikä vastaa 41 prosentin osuutta koko maan t&k-menoista. Menot nousivat edellisvuodesta noin 300 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaalla kasvua kertyi 130 miljoonaa euroa ja Pirkanmaallakin hieman yli 100 miljoonaa euroa. Näissä molemmissa maakunnissa t&k-toiminnan kokonaismenot ylittivät miljardi euroa. Varsinais-Suomessa kasvu oli maltillisempaa ja alueen t&k-menot kaikkiaan 660 miljoonaa euroa. Kainuussa t&k-menot laskivat vuoden aikana 30 prosenttia.

Julkisen sektorin t&k-menoista 64 prosenttia kohdistuu Uudellemaalle. Sektorin merkitys on kuitenkin t&k-toiminnan kannalta alueittain tarkastellen suurin Kanta-Hämeessä, jossa sen osuus menoista nousee 40 prosenttiin. Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan osuudet yritysten t&k-menoista ovat korkeampia kuin kyseisten maakuntien osuudet kaikista t&k-menoista. Joensuun ja Kuopion yliopistojen mittavan tutkimustoiminnan myötä korkeakoulusektorin osuus niin Pohjois-Karjalan kuin Pohjois-Savonkin t&k-menoista on noin puolet. Myös sekä Varsinais-Suomessa että Keski-Suomessa korkeakoulusektorin t&k-toiminta on verrattain merkittävää.

Oulun seutukunnan asukaskohtaiset t&k-menot miltei nelinkertaiset maan keskiarvoon verrattuna

T&k-toiminta on maakuntien sisällä alueellisesti erittäin keskittynyttä. Uudenmaan t&k-menoista 99 prosenttia kohdistuu Helsingin seutukuntaan, Pohjois-Pohjanmaan menoista 97 prosenttia Oulun seutukuntaan ja vastaava osuus Pirkanmaan menoista Tampereen seutukuntaan. Varsinais-Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu Turun (55 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (41 %) ympärille.

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat asukaslukuun suhteutettuna suurimmat Oulun seutukunnassa, jossa niiden määrä asukasta kohti nousi 4 800 euroon. Myös Salon seutukunnassa 4 000 euron raja ylittyi selvästi. Koko maan keskiarvon 1 293 euroa yläpuolella olivat lisäksi ainoastaan Tampereen, Helsingin, Vaasan ja Jyväskylän seutukunnat.

Seutukuntien t&k-toiminta eroaa toisistaan sektoreittaisen rakenteen suhteen. Salon ja Porvoon seutukunnissa t&k-toiminta tapahtuu käytännössä yksinomaan yrityssektorilla. Yritysten osuus on alempi suurten yliopistokaupunkien seutukunnissa. Tampere ja Oulu ovat korkeakouluistaan huolimatta kuitenkin vahvasti yritysvetoisia. Rovaniemen, Joensuun ja Kuopion seutukuntien t&k-toiminta puolestaan painottuu korkeakouluihin tai muihin julkisen sektorin laitoksiin.

1) Arvioitu kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.
2) Eurostat News Release 127/2009, Eurostat.
3) Julkinen rahoitus koostuu valtionhallinnon ja YVT-sektorin omarahoitteisesta tutkimuksesta, yliopistojen julkisesta budjetti- ja muusta rahoituksesta sekä yritysten tuotekehitystuista ja -lainoista.
4) Toisin kuin kansallisessa tilastoinnissa, OECD:n laskelmissa julkisten organisaatioiden myöntämiä lainoja ei lasketa julkiseksi rahoitukseksi.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Ari Leppälahti (09) 1734 3237, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 26.11.2009