Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2008 > Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korkeakoulusektorin t&k-henkilöstön määrä lievässä laskussa

Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstön määrä väheni vuonna 2008 noin 500 henkilöllä ja oli 28 100. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tutkimus- ja kehittämistyötä teki viidennes eli 550 henkilöä vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Ammattikorkeakouluissa tutkimushenkilökunta väheni 70:llä. Yliopistojen t&k-henkilöstö puolestaan kasvoi 150:llä, mikä vastaa vajaan prosentin kasvua.

Kolme t&k-henkilöä neljästä työskenteli yliopistoissa. Naisten osuus kasvoi hieman ollen noin 49 prosenttia. Tutkijoiksi luokiteltiin 74 prosenttia t&k-henkilöstöstä ja heistä 47 prosenttia oli naisia. Tutkijoiden osuus koko tutkimushenkilöstöstä oli suurin yliopistoissa, 76 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa vastaava osuus oli 71 prosenttia ja yliopistosairaaloissa 59 prosenttia.

Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2002–2008

Korkeakoulusektorin tutkimustyövuodet vuosina 2002–2008

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistosairaaloiden t&k-menot vähenivät

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kasvu hiipui vajaaseen 1,5 prosenttiin vuonna 2008. Korkeakoulusektorin t&k-menot olivat 1 180 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta tilastoitiin ainoastaan 16 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-toiminta jatkoi kuitenkin lähes viiden prosentin ja 44 miljoonan euron kasvu-uralla. Ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan menot puolestaan vähenivät vuoteen 2007 verrattuna lähes 27 miljoonaa euroa eli noin 23 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen t&k-menojen pieneneminen johtuu pääasiassa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman käynnistymiseen liittyvistä viivästyksistä. Notkahdus on väliaikainen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen arvioidaan palautuvan vähintään entiselle tasolle vuonna 2009. Yliopistollisten keskussairaaloiden menot pienenivät parilla miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin 2,5 prosentin menojen supistumista.

Korkeakoulusektorin menojen arvioidaan kasvavan vuonna 2009 noin 4,5 prosentin verran reiluun 1 230 miljoonaan euroon.

Suomen Akatemian t&k-rahoitus vahvassa kasvussa

Korkeakoulujen tutkimusmenoista noin 530 miljoonaa euroa eli 45 prosenttia vastaava osuus katettiin budjettivaroin korkeakoulumäärärahoilla. Lisäksi runsas prosentti oli ulkopuoliseen rahoitukseen sisältyviä korkeakoulujen omia varoja. Korkeakoulusektorin budjettirahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 20 miljoonaa euroa. Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus kasvoi runsaalla 30 miljoonalla eurolla, vaikka se korkeakoulusektorilla kokonaisuudessaan väheni noin kahdella miljoonalla eurolla.

Tiedeyliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus oli lähes 52 prosenttia t&k-toiminnan menoista. Osuus oli korkein (64 %) Teknillisessä korkeakoulussa. Helsingin yliopiston osuus koko korkeakoulusektorin ulkopuolisesta rahoituksesta oli viidennes vastaten noin 130 miljoonaa euroa. Taideyliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus oli vajaa viidennes. Kuvataideakatemia toimi täysin budjettirahoituksen varassa ja myös muiden taideyliopistojen toiminnassa ulkopuolisen rahoituksen merkitys oli melko pieni. Ammattikorkeakoulujen ulkopuolisen rahoituksen osuus putosi edellisvuodesta 14 prosenttiyksikköä 58 prosenttiin. Yliopistosairaaloiden tutkimus- ja kehittämistoiminta pohjautui lähes yksinomaan ulkopuoliseen rahoitukseen.

Suomen Akatemian rahoitus nousi yli 20 miljoonalla eurolla ja ylitti 170 miljoonaa euroa, mikä on 27 prosenttia korkeakoulusektorin kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Toisen suuren rahoittajaorganisaation, Tekesin t&k-rahoitus sen sijaan pysyi kutakuinkin ennallaan runsaassa 90 miljoonassa eurossa. Kotimaisten yritysten rahoitus korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnalle oli 85 miljoonaa euroa. Kotimaisten rahastojen t&k-rahoitus nousi yli 40 miljoonaan euroon. Ulkomainen t&k-rahoitus puolestaan väheni 17 prosentilla vajaaseen 90 miljoonaan euroon. EU:n osuus ulkomaisesta rahoituksesta oli 70 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi erityisvaltionosuuksin suurilta osin (69 %) yliopistollisten keskussairaaloiden ulkopuolisesta rahoituksesta.

Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitus vuonna 2008

T&k-menot jakautuvat melko tasaisesti neljälle suurimmalle tieteenalalle

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista neljännes eli noin 300 miljoonaa euroa kohdistui luonnontieteisiin ja lähes 280 miljoonaa euroa lääke- ja terveystieteisiin. Yhteiskuntatieteiden tutkimusta harjoitettiin 260 miljoonalla eurolla ja tekniikan alan tutkimusta 220 miljoonalla eurolla. Humanististen tieteiden tutkimusmenot olivat 90 miljoonaa euroa ja maatalous-metsätieteiden ainoastaan noin 40 miljoonaa euroa.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli suurin lääke- ja terveystieteiden (66 %) sekä tekniikan aloilla (62 %). Humanistisissa tieteissä osuus jäi 36 prosenttiin. Yritysten rahoituksella oli suurin merkitys tekniikan alalla. Tieteenalan ulkopuolisesta rahoituksesta runsas neljännes tuli valtaosin kotimaisilta yrityksiltä. Kotimaisten yritysten rahoituksesta 40 prosenttia meni tekniikan alan t&k-toimintaan. Ulkomaisten yritysten rahoituksesta valtaosa (78 %) kohdistui lääke-ja terveystieteen alalle. Koko korkeakoulusektorilla suomalaisten ja ulkomaisten yritysten osuus ulkopuolisesta rahoituksesta oli 16 prosenttia.

Suomen Akatemian rahoituksesta lähes 40 prosenttia menee luonnontieteiden alalle. Sekä yhteiskuntatieteen että lääke- ja terveystieteiden osuudet ovat noin 18 prosenttia. EU-rahoitus jakaantuu aika tasaisesti neljälle suurimmalle tieteenalalle.

Ulkopuolinen tutkimusrahoitus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2008

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Ari Leppälahti (09) 1734 3237, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 26.11.2009