Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2009 > Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Etenkin tutkimustyövuosien määrässä suuri pudotus

Yritysten tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan määrä laski 500:lla ja oli kaikkiaan 41 300 vuonna 2009. Naisten osuus pysyi ennallaan 21 prosentissa. Toimialoittain tarkastellen naisvaltaisimpia aloja olivat kemianteollisuus, elintarvikkeiden valmistus sekä tekstiiliteollisuus, joissa kussakin naisten osuus oli 60 prosentin paikkeilla. Metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa harvempi kuin joka kymmenes t&k-työntekijä oli nainen. Yritysten t&k-henkilöstöstä 68 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä. Osuus oli korkein, 84 prosenttia, elektroniikkateollisuudessa ja alhaisin, 35 prosenttia, kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla.

Tutkimustyövuosien määrä yrityksissä laski edellisvuodesta lähes 900:lla ollen noin 32 200. Yliopistotutkinnon suorittaneiden tutkijoiden osuus tehdyistä työvuosista nousi 49 prosenttiin. Akateemisten osuus oli teollisuustoimialoilla yritysten keskimääräistä tasoa alempi, vaikkakin mm. metallien jalostuksessa osuus nousi lähes 60 prosenttiin. Kaivostoiminnassa viidestä t&k-työvuodesta kuudesta vastasivat akateemiset, enimmäkseen kaivosinsinöörit. Kaikkiaan tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus työvuosista oli korkeampi (73 %) kuin osuus henkilöstöstä.

Kuvio 5. Yritysten t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2003–2009

Kuvio 6. Yritysten tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuosina 2003–2009

Yritysten t&k-menot laskivat ensi kertaa koskaan

Yrityksissä vuonna 2009 harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoiksi tilastoitiin runsaat 4,85 miljardia euroa, mikä on 255 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Yritysten t&k-menojen ei ole aiemmin tilastoitu laskeneen. Vuonna 2009 t&k-menojen arvioidaan kuitenkin yritysten antamiin tietoihin perustuen jälleen nousevan noin 70 miljoonalla eurolla.

T&k-menot laskivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikilla toimialoilla. Suurin vähennys, noin 90 miljoonaa euroa, kohdistui elektroniikkateollisuuteen, mikä on 59 prosentin osuudellaan suurin t&k-toimiala. Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistuksessa sekä rakentamisen alalla yllettiin vahvoihin, yli 30 prosentin kasvulukemiin.

Uudenmaan osuus yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista oli 39, sekä Pirkanmaan että Pohjois-Pohjanmaan noin 18 ja Varsinais-Suomen 10 prosenttia.

T&k-toiminta valtaosin omarahoitteista

Oman tai konsernin sisäisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta oli 94 prosenttia. Osuus pysyi samana kuin vuonna 2008. Tekes rahoitti ¹⁾ yritysten t&k:ta 190 miljoonalla eurolla, joten se vastasi kahdesta kolmasosasta runsaan 280 miljoonan euron suuruisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Ulkomaisesta rahoituksesta runsas 62 prosenttia oli lähtöisin Euroopan unionilta ja noin kolmasosa rahoituksesta tuli muilta yrityksiltä kuin kansainvälisten konsernien omilta ulkomaisilta yksiköiltä.

Julkisen tutkimusrahoituksen ²⁾ osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli 4,4 prosenttia. Elektroniikkateollisuudessa että rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalla osuus jäi runsaaseen prosenttiin. Tilastossa mukana olevat alle 10 työntekijän yritykset ovat pääsääntöisesti Tekesin asiakasyrityksiä, mistä seuraa, että niiden t&k-toiminnan menoista 34 prosenttia oli julkisrahoitteista. Yli 500 hengen yrityksissä osuus oli enää puolitoista prosenttia.

Kuvio 7. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2009

28 prosenttia teollisuusyrityksistä harjoittaa t&k:ta

Yli 250 työntekijän yritykset vastasivat 82 prosentista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. Kokoluokan 50–249 osuus oli 9 prosenttia ja saman verran t&k:sta oli lähtöisin alle 50 hengen yrityksistä. Yksinomaan kymmenen suurimman yksikön (yrityksen tai konsernin) osuus yritysten kaikista t&k-menoista oli 59 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien vähintään kymmenen henkilöä työllistävien teollisuusyritysten osuus oli suuruusluokassa 10–49 henkilöä 16, 50–249 työntekijän yrityksissä 53 ja yli 250 hengen yrityksissä 91 prosenttia ³⁾ . Yleisintä tutkimus- ja kehittämistoiminta oli elektroniikkateollisuudessa, jossa 52 prosenttia kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä harjoitti t&k:ta. Sekä kuljetuksen ja varastoinnin että rakentamisen toimialoilla t&k-yrityksiä oli vain pari prosenttia.

Kuvio 8. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2009

1) Tekesin osuus yritysten ilmoittamien toteutuneiden t&k-menojen rahoituksesta, mikä on eri näkökulma kuin tarkasteltaessa Tekesin yrityksille myöntämää rahoitusta.
2) Julkiseen rahoitukseen kuuluvat Tekes, Finnvera, Sitra, valtionhallinto, kunnat ja muut julkiset lähteet, tuetut lainat ja avustukset. Omaan rahoitukseen lasketaan yrityksen ja oman konsernin muiden yksiköiden rahoitus.
3) T&k-toimintaa harjoittavien yritysten osuus on t&k:ta harjoittavien yritysten paneeliin kuuluvien yritysten osuus kunkin kokoluokan ja toimialan yrityksistä. Toimiala 72 poistettu vertailusta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 28.10.2010