Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2010 > Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010

T&k-henkilöstöä yhä enemmän, mutta työvuosia vähemmän

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä (t&k) työskentelevien henkilöiden määrä oli vuonna 2010 lähes 80 000. Kasvua edellisvuodesta kertyi 500, kun korkeakoulusektorin t&k-henkilöstö kasvoi miltei 1 100:lla ja julkisella sektorillakin runsaalla 300:lla. Vaikka yrityssektorilla määrä väheni lähes 900:lla, t&k-henkilöstöstä hieman yli puolet työskenteli yrityksissä. Korkeakoulusektorin osuus oli runsas 37 prosenttia ja julkisen sektorin 12.

T&k-henkilökunnasta 71 prosenttia oli tehtävältään tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä. Tutkijoiden osuus oli korkein, 76 prosenttia, korkeakoulusektorilla. Naisia t&k-henkilöstöstä oli runsas kolmannes, 27 400. Yrityksissä naisten osuus t&k-henkilökunnasta oli huomattavan alhainen (20 %) verrattuna julkiseen sektoriin ja korkeakoulusektoriin, joissa noin joka toinen t&k-työtä tehnyt henkilö oli nainen.

Tutkimustyövuosissa tilastoitiin vajaan parin sadan vähennys, mutta sektoreittainen kehitys oli hyvin vaihtelevaa. Työvuosien määrä väheni yrityksissä lähes 1 700:lla, mutta tätä kompensoi runsaan 1 400:n kasvu korkeakoulusektorilla ja joidenkin kymmenien lisäys myös julkisella sektorilla. Tutkimustyövuosien määrä oli kaikkiaan 55 900. Työvuosista 55 prosenttia oli lähtöisin yrityksistä ja 32 prosenttia korkeakoulusektorilta. Yliopistollisen perustutkinnon suorittaneet vastasivat 43 prosentista työvuosista. Tieteellisen jatkokoulutuksen saaneiden tohtorien ja lisensiaattien osuus oli 18 prosenttia. Kolme tutkimustyövuotta neljästä oli tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien tekemiä.

T&k-henkilökunnan ja –työvuosien välinen suhde on 2000-luvun kuluessa heikentynyt. Kun vuosituhannen alussa työvuosien määrä oli 77 prosenttia henkilöstön määrään verrattuna, vuonna 2010 jäätiin 70 prosenttiin. Nimenomaan korkeakoulusektorilla t&k-työ jakautuu yhä useamman henkilön kesken.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2004–2010

T&k-menot lähes 7 miljardia euroa

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot nousivat vuonna 2010 kaikkiaan 6 970 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuodesta tilastoitiin yhteensä 185 miljoonaa euroa ja sitä tapahtui kaikilla sektoreilla. Yrityksissä harjoitetun t&k-toiminnan menot pysyivät kuitenkin jokseenkin ennallaan. Julkisella sektorilla menojen lisäys oli 35 ja korkeakoulusektorilla runsas 140 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan ¹⁾ vuonna 2011 kasvavan edelleen noin 180 miljoonaa euroa. Tällöin kokonaismenot nousevat 7 150 miljoonaan euroon. Kasvu jakaantuisi yritysten ja korkeakoulusektorin kesken.

Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus oli 3,87 prosenttia vuonna 2010. Vuonna 2011 se laskee arviolta 3,73 prosenttiin. T&k-menojen bkt-osuus on Suomessa maailman korkeimpia ja edellä oli vuonna 2009 ainoastaan Israel (4,3 %). Kolme prosenttia ylittyi myös Ruotsissa (3,6 %), Japanissa ja Etelä-Koreassa (3,3 %) sekä Tanskassa ja Sveitsissä (3,0 %). Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,9 prosenttia käytettiin vuonna 2009 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus vuotta aiemmin oli 2,3 prosenttia. Saksassa osuus oli 2,8 ja Ranskassa 2,2 prosenttia, mutta EU:n suurista jäsenmaista Italiassa ja Espanjassa alle 1,5 prosenttia. Uusista jäsenmaista ainoastaan Slovenia ylsi lähelle unionin keskitasoa. EU-27 –alueen t&k-menojen kokonaissumma oli vuonna 2009 arviolta 237 miljardia euroa ²⁾ .

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain sekä osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2001–2010 sekä arvio vuodelle 2011

Vuosi	Yritykset ****		Julkinen sektori ***		Korkeakoulusektori		Yhteensä	T&k-menojen BKT-osuus **
	milj. €	%	milj. €	%	milj. €	%	milj. €	%
2001	3 284,0	71,1	500,9	10,8	834,1	18,1	4 619,0	3,32
2002	3 375,1	69,9	529,7	11,0	925,6	19,2	4 830,3	3,36
2003	3 527,9	70,5	515,4	10,3	961,7	19,2	5 005,0	3,44
2004	3 683,5	70,1	530,1	10,1	1 039,8	19,8	5 253,4	3,45
2005	3 876,9	70,8	554,7	10,1	1 042,1	19,0	5 473,8	3,48
2006	4 107,8	71,3	574,2	10,0	1 079,2	18,7	5 761,2	3,48
2007	4 513,4	72,3	564,7	9,0	1 164,6	18,7	6 242,7	3,47
2008	5 102,0	74,3	588,5	8,6	1 180,6	17,2	6 871,1	3,70
2009	4 847,2	71,4	656,5	9,7	1 282,8	18,9	6 786,5	3,92
2010	4 854,5	69,6	692,0	9,9	1 424,8	20,4	6 971,3	3,87
2011*	4 953,7	69,3	694,5	9,7	1 503,8	21,0	7 152,0	3,73
* arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella ** bkt 2008–2010 Tilastokeskuksen ennakkotietoja, bkt 2011 valtiovarainministeriön ennuste *** ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) **** yritysten tarkentuneet raportointikäytännöt selittävät kasvusta vuosien 2007 ja 2008 välillä noin 350 milj. euroa

Korkeakoulusektorin osuus t&k-menoista yli viidennes

Yritysten osuus t&k-menoista oli vajaa 70 prosenttia eli parisen prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti osuus menojen rahoituksesta putosi 67:stä 65 prosenttiin. Julkisen rahoituksen ³⁾ osuus sen sijaan nousi 28 prosenttiin ja ulkomaisen rahoituksen osuus pysyi ennallaan seitsemässä prosentissa. Korkeakoulusektorin osuus menoista ylitti ensi kertaa 20 prosentin rajan sitten vuoden 1993.

Useissa OECD-maissa yritysten osuus t&k-menoista oli vuonna 2009 korkeampi kuin Suomessa. Israelissa se hipoi 80 prosenttia. T&k-menoja rahoitettiin julkisin varoin eniten Venäjällä ja Puolassa, joissa molemmissa osuus nousi yli 60 prosenttiin. Suomessa julkisen rahoituksen osuus oli selvästi alempi kuin OECD- ja erityisesti EU-maissa keskimäärin ⁴⁾ .

Kuvio 2. T&k-menot suorittaja- ja rahoittajasektoreittain vuonna 2010

Kuvio 3. T&k-menojen bruttokansantuoteosuuden kehitys eräissä EU-, OECD- ja muissa maissa vuosina 2004–2009

Uudenmaan osuus t&k-menoista kasvussa

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat vuonna 2010 lähes kolme miljardia euroa, mikä vastaa 43 prosentin osuutta koko maan t&k-menoista. Maakunnan osuus nousi vuoden aikana melkein kahdella prosenttiyksiköllä samalla kun menot kasvoivat 200 miljoonalla eurolla. Pirkanmaan t&k-menot nousivat yli 30 miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomenkin jonkin verran. T&k-menojen mukaan suurista maakunnista Pohjois-Pohjanmaalle sitä vastoin kirjautui runsaan 70 miljoonan euron vähennys edellisvuoteen verrattuna. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyin euroin mitaten neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 82 prosenttia.

Julkisen sektorin t&k-menoista 62 prosenttia kohdistuu Uudellemaalle. Sektorin merkitys on t&k-toiminnan kannalta alueittain tarkastellen kuitenkin poikkeuksellisen suuri Kanta-Hämeessä, jossa sen osuus menoista yltää 45 prosenttiin. Muissa maakunnissa osuus on korkeimmillaankin alle puolet tästä. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet yritysten t&k-menoista ovat korkeampia kuin näiden maakuntien osuudet kaikista t&k-menoista. Erityisesti Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi ovat maakuntia, joissa mittavan yliopistotutkimuksen myötä korkeakoulusektorin osuus on merkittävä.

T&k-toiminta maakuntien sisällä alueellisesti erittäin keskittynyttä

T&k-toiminta painottuu useimmissa maakunnissa suurimpiin kaupunkeihin. Uudenmaan t&k-menoista miltei sata prosenttia kohdistuu Helsingin seutukuntaan, Pirkanmaan menoista 98 prosenttia Tampereen seutukuntaan ja Pohjois-Pohjanmaan menoista 96 prosenttia Oulun seutukuntaan. Varsinais-Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminta jakautuu lähinnä Turun (55 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (42 %) seutukuntien kesken.

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat asukaslukuun suhteutettuna suurimmat Salon ja Oulun seutukunnissa, joissa niiden määrä asukasta kohti laskettuna oli runsaat 4 000 euroa ja samalla yli kolminkertainen maan keskiarvoon (1 300 €/asukas) verrattuna. Näiden kahden lisäksi vain Tampereen, Helsingin ja Vaasan seutukunnissa t&k-intensiteetti oli koko maan keskiarvoa korkeampi.

Seutukuntien t&k-toiminta eroaa toisistaan sektoreittaisen rakenteen suhteen. Salon ja Porvoon seutukunnissa t&k-toiminta tapahtuu käytännössä yksinomaan yrityssektorilla. Yritysten osuus on alempi suurten yliopistokaupunkien seutukunnissa. Tampere ja Oulu ovat korkeakouluistaan huolimatta kuitenkin vahvasti yritysvetoisia. Rovaniemen, Kuopion ja Joensuun seutukuntien t&k-toiminta puolestaan painottuu korkeakouluihin tai muihin julkisen sektorin laitoksiin.

1) arvioitu kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella
2) Eurostat.
3) Julkinen rahoitus koostuu valtionhallinnon ja YVT-sektorin omarahoitteisesta tutkimuksesta, yliopistojen julkisesta budjetti- ja muusta rahoituksesta sekä yritysten tuotekehitystuista ja -lainoista.
4) Toisin kuin kansallisessa tilastoinnissa, OECD:n laskelmissa julkisten organisaatioiden myöntämiä lainoja ei lasketa julkiseksi rahoitukseksi.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 27.10.2011