Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2011 > Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011

T&k-henkilöstön määrä yhä nousussa, mutta työvuodet laskussa

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä (t&k) työskentelevien henkilöiden määrä oli vuonna 2011 lähes 80 800. Kasvua edellisvuodesta kertyi 840 henkilöä. Yritysten t&k-henkilöstön määrä kasvoi miltei 560:lla ja korkeakoulusektorillakin 340:lla. Julkisen sektorin tutkimushenkilöstö puolestaan väheni niukasti, vajaalla 60 henkilöllä. T&k-henkilöstöstä edelleen hieman yli puolet työskenteli yrityksissä, korkeakoulusektorilla 37 prosenttia ja julkisella sektorilla 12 prosenttia.

T&k-henkilökunnasta 71 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus oli korkein, 76 prosenttia, korkeakoulusektorilla ja pienin yrityssektorilla, 68 prosenttia. Naisia t&k-henkilöstöstä oli kolmannes, 27 500. Yrityksissä vain joka viides oli nainen kun taas julkisella sektorilla ja korkeakoulusektorilla noin joka toinen t&k-työtä tehnyt henkilö oli nainen.

Tutkimustyövuosia tilastoitiin lähes 1 400 työvuotta vähemmän, mutta sektoreittainen kehitys oli vaihtelevaa. Työvuosien määrä nousi yrityksissä runsaalla 600:lla. Julkisella sektorilla työvuosien määrä kasvoi joillakin kymmenillä. Korkeakoulusektorilla työvuodet vähenivät reilulla 2 000:lla. Osa vähennyksestä selittyi yliopistojen tilastointimenetelmän muutoksella. Kaikkiaan tutkimustyövuosia tehtiin 54 500 vuonna 2011. Työvuosista 57 prosenttia tehtiin yrityksissä ja 29 prosenttia korkeakoulusektorilla. Yliopistollisen perustutkinnon suorittaneet vastasivat 44 prosentista työvuosista. Tieteellisen jatkokoulutuksen saaneiden tohtorien ja lisensiaattien osuus oli 16 prosenttia. Hieman alle kolme tutkimustyövuotta neljästä oli tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien tekemiä.

T&k-henkilökunnan ja –työvuosien välinen suhde on 2000-luvun kuluessa laskenut. Kun vuosituhannen alussa työvuosien määrä oli 77 prosenttia henkilöstön määrään verrattuna, vuonna 2011 jäätiin 67 prosenttiin. Erityisesti korkeakoulusektorilla t&k-työ jakautuu yhä useamman henkilön kesken.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2005–2011

T&k-menot ylittivät 7 miljardia euroa

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot nousivat vuonna 2011 kaikkiaan 7 160 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuodesta tilastoitiin yhteensä 192 miljoonaa euroa. Kasvun veturina toimi yritysten t&k-toiminta. Muilla sektoreilla menot pysyivät jokseenkin ennallaan. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan ¹⁾ vuonna 2012 laskevan noin 70 miljoonalla eurolla. Tällöin kokonaismenot jäävät alle 7 100 miljoonan euron.

Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus oli 3,78 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2012 se laskee arviolta 3,6 prosenttiin. T&k-menojen BKT-osuus on Suomessa maailman korkeimpia, edellä oli vuonna 2010 ainoastaan Israel 4,4 prosentin osuudella. Kolme prosenttia ylittyi myös Ruotsissa (3,4 %), Japanissa (3,3 %), Etelä-Koreassa (3,7 %) sekä Tanskassa (3,1 %). Koko Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,9 prosenttia käytettiin vuonna 2010 tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuotta aiemmin OECD-alueen vastaava osuus 2,4 prosenttia. Saksassa osuus oli 2,8 ja Ranskassa 2,3 prosenttia, mutta EU:n suurista jäsenmaista Italiassa ja Espanjassa alle 1,5 prosenttia. EU-27 –alueen t&k-menojen kokonaissumma oli 246 miljardia euroa vuonna 2010 ²⁾ .

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain sekä osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2001–2011 sekä arvio vuodelle 2012

Vuosi	Yritykset ****		Julkinen sektori ***		Korkeakoulusektori		Yhteensä	T&k-menojen BKT-osuus **
	milj. €	%	milj. €	%	milj. €	%	milj. €	%
2001	3 284,0	71,1	500,9	10,8	834,1	18,1	4 619,0	3,32
2002	3 375,1	69,9	529,7	11,0	925,6	19,2	4 830,3	3,36
2003	3 527,9	70,5	515,4	10,3	961,7	19,2	5 005,0	3,44
2004	3 683,5	70,1	530,1	10,1	1 039,8	19,8	5 253,4	3,45
2005	3 876,9	70,8	554,7	10,1	1 042,1	19,0	5 473,8	3,48
2006	4 107,8	71,3	574,2	10,0	1 079,2	18,7	5 761,2	3,48
2007	4 513,4	72,3	564,7	9,0	1 164,6	18,7	6 242,7	3,47
2008	5 102,0	74,3	588,5	8,6	1 180,6	17,2	6 871,1	3,70
2009	4 847,2	71,4	656,5	9,7	1 282,8	18,9	6 786,5	3,94
2010	4 854,5	69,6	692,0	9,9	1 424,8	20,4	6 971,3	3,90
2011	5 047,4	70,5	684,4	9,6	1 431,8	20,0	7 163,7	3,78
2012*	4 944,6	69,7	695,5	9,8	1 456,5	20,5	7 096,5	3,61
* arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella ** BKT 2011 Tilastokeskuksen ennakkotietoja, BKT 2012 valtiovarainministeriön ennuste *** ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) **** yritysten tarkentuneet raportointikäytännöt selittävät kasvusta vuosien 2007 ja 2008 välillä noin 350 milj. euroa

Yrityssektorin osuus t&k-menoista yli 70 prosenttia

Sektoreittaiset osuudet menoista ja rahoituksesta ovat pysyneet verraten vakaina. Yritysten osuus t&k-menoista oli reilut 70 prosenttia eli prosenttiyksikön verran suurempi kuin vuotta aiemmin. Myös osuus menojen rahoituksesta nousi 65:stä 66 prosenttiin. Julkisen rahoituksen ³⁾ osuus väheni prosenttiyksikön verran 27 prosenttiin ja ulkomaisenkin rahoituksen osuus pysyi ennallaan noin seitsemässä prosentissa. Korkeakoulusektorin osuus menoista oli 20 prosenttia.

Yritysten osuus t&k-menoista oli vuonna 2010 Suomea korkeampi OECD-maista Israelissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Luxemburgissa. Israelissa se oli lähes 80 prosenttia. T&k-menoja rahoitettiin julkisin varoin eniten Venäjällä ja Puolassa. Puolassa julkisen rahoituksen osuus oli yli 60, Venäjällä jopa yli 70 prosenttia. Suomessa julkisen rahoituksen osuus oli selvästi alempi kuin OECD- ja erityisesti EU-maissa keskimäärin ⁴⁾ .

Kuvio 2. T&k-menot suorittaja- ja rahoittajasektoreittain vuonna 2011

Kuvio 3. T&k-menojen bruttokansantuoteosuuden kehitys eräissä EU-, OECD- ja muissa maissa vuosina 2005–2010

Uudenmaan osuus t&k-menoista ennallaan

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ylittivät vuonna 2011 kolme miljardia euroa, mikä vastaa 43 prosentin osuutta koko maan t&k-menoista. Maakunnan menot kasvoivat lähes 140 miljoonalla eurolla, josta 90 miljoonaa euroa selittyi Itä-Uudenmaan maakunnan liittymisellä Uudenmaan maakuntaan vuonna 2011. Pirkanmaan t&k-menot laskivat 45 miljoonaa euroa kun taas Varsinais-Suomen menot kasvoivat 56 miljoonalla eurolla. Neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 83 prosenttia.

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi lähinnä Uudellemaalle, jossa t&k-työstä tehtiin 63 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminta jakaantui hieman tasaisemmin maakuntien kesken. Tutkimuksesta 39 prosenttia tehtiin Uudellamaalla. Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat saivat kukin noin kymmeneksen. Erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjala, Pohjois- ja Etelä-Savo, ja Keski-Suomi ovat maakuntia, joissa mittavan yliopistotutkimuksen myötä korkeakoulusektorin osuus muihin sektoreihin verrattuna oli merkittävä.

T&k-toiminta maakuntien sisällä alueellisesti erittäin keskittynyttä

T&k-toiminta painottuu useimmissa maakunnissa suurimpiin seutukuntiin. 97 prosenttia t&k-menoista kohdistuu Uudellamaalla Helsingin, Pirkanmaalla Tampereen ja Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutukuntaan. Varsinais-Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminta jakautuu voimakkaasti Turun (49 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (48 %) seutukuntien kesken.

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat asukaslukuun suhteutettuna suurimmat Salon ja Oulun seutukunnissa vuonna 2011. Salon seutukunnassa t&k-menojen määrä asukasta kohden laskettuna oli yli 5 000 euroa ja Oulun seutukunnassa päälle 4 000 euroa. Määrät ovat yli kolminkertaisia verrattuna koko maan keskiarvoon, joka oli 1 300 euroa/asukas. Näiden kahden lisäksi vain Tampereen, Helsingin, Vaasan ja Porvoon seutukunnissa t&k-intensiteetti oli koko maan keskiarvoa korkeampi.

Seutukuntien t&k-toiminta erosi toisistaan sektoreittaisen rakenteen suhteen. Salon ja Porvoon seutukunnissa t&k-toiminta tapahtuu käytännössä yksinomaan yrityssektorilla. Yritysten osuus on alempi suurten yliopistokaupunkien seutukunnissa. Tampere ja Oulu ovat korkeakouluistaan huolimatta kuitenkin vahvasti yritysvetoisia.

1) arvioitu kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella
2) Science, technology and innovation in Europe (2012 edition), Eurostat.
3) Julkinen rahoitus koostuu valtionhallinnon ja YVT-sektorin omarahoitteisesta tutkimuksesta, yliopistojen julkisesta budjetti- ja muusta rahoituksesta sekä yritysten tuotekehitystuista ja -lainoista.
4) Toisin kuin kansallisessa tilastoinnissa, OECD:n laskelmissa julkisten organisaatioiden myöntämiä lainoja ei lasketa julkiseksi rahoitukseksi.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala 09 1734 3327, Marianne Kaplas 09 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 31.10.2012