Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2011 > Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Hieman yli puolet t&k-henkilöistä naisia

Julkisen sektorin ¹⁾ tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskenteli vuonna 2011 hieman alle 9 600 henkilöä. Määrä on laskenut edellisvuodesta noin 60 henkilöllä. Naisten osuus pysyi lähes ennallaan ja oli nyt toista vuotta peräkkäin yli 50 prosenttia. Kunnissa naisten osuus oli yli 70 prosenttia. Vaikka valtionhallinnossa naisten osuus jäi hieman alemmaksi kuin julkisella sektorilla kaikkiaan, opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla t&k-henkilöistä noin 70 prosenttia oli naisia. Toisaalta puolustusministeriön hallinnonalalla joka kuudes t&k-tehtävissä toimiva henkilö oli nainen.

Tutkimushenkilökunnasta 72 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Heistä tutkijakoulutettuja oli 39 prosenttia. Joka toinen tutkimustyötä tehnyt oli nainen. Heistä kahdella kolmesta oli yliopistokoulutus. Miehistä runsas 77 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Muiden julkisten laitosten, joihin lukeutuu mm. sosiaaliturva- ja muut rahastot sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia, kohdalla yliopistotutkinto oli noin 86 prosentilla tutkimushenkilökunnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla t&k-henkilöstö oli lähes kokonaan yliopiston loppututkinnon suorittaneita.

Kuvio 9. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2005–2011

Julkisella sektorilla työskentelevistä t&k-henkilöistä 69 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä. Muissa julkisissa laitoksissa osuus oli korkein, 83 prosenttia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla vain joka kolmas t&k-henkilö oli tutkija tai tuotekehitysinsinööri. Tutkijoista runsas 44 prosenttia oli naisia. Päätieteenaloittain tarkasteltuna naisten osuus oli korkein humanistisissa sekä lääke- ja terveystieteissä, joissa lähes 70 prosenttia t&k-henkilöstöstä oli naisia. Tekniikan alalla naisten osuus jäi alle 40 prosenttiin.

Kuvio 10. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan päätieteenaloittain vuonna 2011

Tutkimustyövuosien määrä lähes ennallaan

Tutkimustyövuosien määrä nousi edellisvuodesta runsaalla 80:lla ollen kaikkiaan 7 500. Yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus näistä työvuosista oli runsaat 70 prosenttia ja tutkijakoulutettujen eli tohtorien ja lisensiaattien osuus 28 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla lähes kaikilla oli yliopistotutkinto, maa- ja metsätalousministeriössä hieman yli puolella. Tehtävittäin tarkasteltuna kaksi kolmasosaa tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä.

Päätieteenaloittain tarkasteltuna julkisen sektorin tutkimustyövuosista 36 prosenttia kohdistui tekniikan alalle. Sähkötekniikan osuus tekniikan alan t&k:sta oli reilu neljännes. Työvuosina mitaten maa- ja metsätaloustieteet oli kuitenkin suurin yksittäinen tieteenala. Vain alle kolme prosenttia työvuosista oli humanistista tutkimusta.

Kuvio 11. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet vuosina 2005–2011

Kuvio 12. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan ja tieteenaloittain vuonna 2011

Tutkimusmenojen kasvu taittunut

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot julkisella sektorilla laskivat vuonna 2011 reiluun 680 miljoonaan euroon. Laskua edellisvuodesta oli noin 8 miljoonaa euroa. Laskusta suurin osa (8,3 milj. €) kohdistui valtionhallintoon ja siellä lähinnä puolustusministeriöön, liikenne- ja viestintäministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön. Toisaalta työ- ja elinkeinoministeriön t&k-menot kasvoivat runsaalla neljällä miljoonalla. Yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin (YVT-sektori) piirissä t&k-työhön käytettiin runsaat 50 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta yli kolme miljoonaa euroa. Julkisen sektorin osuus kaikista t&k-menoista oli kymmenen prosenttia. Vuonna 2012 tutkimusmenojen arvioidaan kasvavan kymmenellä miljoonalla eurolla.

Valtion hallinnonalojen osuus julkisen sektorin t&k-menoista pysyi edellisvuotisella tasolla, 87 prosentissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvästi suurin tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittava valtion hallinnonala. Sen alaisten laitosten t&k-menot olivat 275 miljoonaa euroa, mikä vastaa 46 prosenttia valtion hallinnonalojen t&k-menoista. Tutkimusta harjoitetaan merkittävässä määrin myös maa- ja metsätalousministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla.

Julkisen sektorin t&k-menoista 61 prosenttia muodostuu soveltavasta tutkimuksesta. Kehittämistyötä menoista on 24 prosenttia ja perustutkimusta 15 prosenttia. Valtionhallinnossa soveltava tutkimus muodosti suurimman osan t&k-menoista, 65 prosenttia. Kunnissa ja muissa julkisissa laitoksissa kehittämistyö vastaa suurimmasta osasta t&k-menoja.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 49 prosenttia. Valtionhallinto vastasi 46 prosentista julkisen sektorin yksikköjen omien budjettien ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Varsinaisesti oman sektorin ulkopuolelta kotimaiset yritykset rahoittivat julkisten laitosten tutkimusmenoja runsaat 70 miljoonaa euroa ja ulkomaisen rahoituksen määrä oli hieman alle 80 miljoonaa euroa. 71 prosenttia ulkomaisesta rahoituksesta oli EU:n tutkimusrahoitusta. Kotimaisten yritysten rahoitus nousi edellisvuodesta 8 miljoonalla eurolla kun taas ulkomainen rahoitus väheni 2 miljoonalla.

Kuvio 13. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2011

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset; kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala 09 1734 3327, Marianne Kaplas 09 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 31.10.2012