Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2012 > Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimustyövuosia ja -henkilökuntaa aiempaa vähemmän

Vuonna 2012 yritysten tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan lukumäärä oli 40 300. Edellisvuoteen verrattuna lukumäärä laski 650:lla. T&k-henkilöstön määrä pieneni elektroniikkateollisuudessa yli 2 200 henkilöllä, mikä vastaa noin kuudesosaa t&k-henkilökunnasta. Suurin t&k-henkilöstön kasvu, noin 700 henkilöä, oli atk, ohjelmistot, konsultointi -toimialalla.

Yritysten t&k-henkilöstöstä noin viidennes oli naisia. Toimialoittain tarkastellen naisvaltaisimpia aloja olivat maa- ja metsätalous, kemianteollisuus, tekstiiliteollisuus ja elintarvikkeiden valmistus, joissa kussakin naisten osuus oli hieman alle 60 prosenttia. Vähiten naisia tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnasta oli metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa, joissa noin joka kymmenes t&k-työntekijä oli nainen.

Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus yritysten t&k-henkilöstöstä oli 68 prosenttia. Korkein tämä osuus oli maa- ja metsätaloudessa, elektroniikkateollisuudessa sekä tutkimus- ja kehittämistoimialalla, yli 80 prosenttia, kun taas kuljetusalalla osuus oli 31 prosenttia.

Tutkimustyövuosien määrä laski edellisvuodesta vajaalla 200:lla ja oli yhteensä 31 000. Yliopistotutkinnon suorittaneet tekivät noin puolet tutkimustyövuosista. Heidän osuus työvuosista oli korkein maa- ja metsätalouden, kaivostoiminnan sekä energiahuollon toimialoilla, 80 prosenttia. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus työvuosista oli kolme neljäsosaa ja siten korkeampi kuin osuus henkilöstöstä.

Kuvio 4. Yritysten t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2006–2012

Kuvio 5. Yritysten tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuosina 2006–2012

Yritysten t&k-menot pienenivät

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 4,7 miljardia euroa vuonna 2012. Edellisvuoteen verrattuna menot laskivat 350 miljoonaa euroa. Suuri osa t&k-menojen vähenemisestä selittyy elektroniikkateollisuuden yrityksille tilastoidulla 570 miljoonan euron t&k-menojen laskulla. Tästä huolimatta elektroniikkateollisuus oli 47 prosentin t&k-menojen osuudellaan selvästi suurin t&k:ta harjoittava toimiala. Toisaalta t&k-menot kasvoivat joillakin toimialoilla. Suurin kasvu oli metalli- ja konepajateollisuudessa, lähes 80 miljoonaa euroa. Kasvua oli myös muutamilla muilla toimialoilla, kuten tutkimus ja kehittäminen; atk, ohjelmistot ja konsultointi sekä tukkukauppa ja agentuuritoiminta, joissa kussakin oli kasvua 30–40 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 t&k-menojen arvioidaan yritysten antamiin tietoihin perustuen pysyvän likimain 4,7 miljardissa eurossa.

Koko 2000-luvun alkupuolen jatkunut t&k-menojen reaalinen kasvu taittui vuonna 2009 ja vuonna 2012 reaalikasvu jäi miinukselle kymmenen prosentin verran. Teollisuuden toimialoilla reaaliset t&k-menot vähenivät 15 prosentin verran, mutta muilla toimialoilla kasvua oli yhdeksän prosenttia.

Yli puolet t&k-menoista tietokoneisiin, elektroniikkaan ja instrumentteihin

Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 44 prosenttia, runsaat kaksi miljardia euroa, kohdistui tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistukseen. Ryhmään sisältyy mm. viestintälaitteet, viihde-elektroniikka sekä mittaus- ja navigointilaitteet. Ryhmän t&k-menot pienenivät edellisvuoteen verrattuna 600 miljoonalla eurolla. Toiseksi suurin ryhmä oli muut koneet ja laitteet runsaalla 400 miljoonalla eurolla ja yhdeksän prosentin osuudella. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä olivat atk, ohjelmistot ja konsultointi sekä sähkölaitteet ja televiestintä. Kunkin ryhmän osuus oli kuusi prosenttia ja t&k-menot olivat vajaan 300 miljoonan euron luokkaa.

T&k-toiminta valtaosin omarahoitteista

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 94 prosenttia tapahtui omalla tai konsernin sisäisellä rahoituksella. Osuus on pysynyt ennallaan viimeisten viiden vuoden ajan. Vähiten omaa t&k-rahoitusta, noin 75 prosenttia, käytettiin maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä arkkitehtipalveluissa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli viisi prosenttia. TEKES ¹⁾ rahoitti yritysten t&k:ta 210 miljoonalla eurolla, mikä vastasi 73 prosenttia 290 miljoonan euron suuruisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Ulkomaisesta rahoituksesta vajaa 65 prosenttia oli lähtöisin Euroopan unionilta ja runsas 20 prosenttia tuli muilta yrityksiltä kuin kansainvälisten konsernien omilta ulkomaisilta yksiköiltä.

Sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalla että elektroniikkateollisuudessa julkisen rahoituksen osuus oli alle kaksi prosenttia kun taas arkkitehti- jne. palveluiden toimialalla julkisen rahoituksen osuus oli miltei 20 prosenttia. Tilastossa mukana olevat alle 10 työntekijän yritykset ovat pääsääntöisesti Tekesin asiakasyrityksiä, joten niiden t&k-toiminnan menoista huomattava osa, 36 prosenttia, oli julkisrahoitteista. Yli 500 hengen yrityksissä osuus jäi alle kahden prosentin.

Kuvio 6. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2012

Teollisuusyrityksistä 28 prosentilla t&k-toimintaa

500 henkilön ja sitä suurempien yritysten t&k-menot pienenivät kymmenen prosenttia edellisvuodesta, 3,2 miljardiin euroon. 250 henkilön ja sitä suurempien yritysten osuus t&k-toiminnan menoista oli 78 prosenttia, 50–249 henkilöä työllistävien osuus oli 10 prosenttia ja alle 50 hengen yritysten osuus 12 prosenttia. Yksinomaan kymmenen suurimman yksikön (yrityksen tai konsernin) osuus yritysten kaikista t&k-menoista oli 49 prosenttia, kun osuus edellisvuonna oli 56 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien vähintään kymmenen henkilöä työllistävien teollisuusyritysten osuus pysyi ennallaan 28 prosentissa. Suuruusluokissa 10–49 sekä 50–249 henkilöä osuudet pysyivät likimain ennallaan 15 ja 56 prosentissa, mutta yli 250 hengen yrityksissä t&k-toimintaa harjoittavien yritysten osuus laski 84 prosenttiin, kun osuus edellisvuonna oli 88 prosenttia ²⁾ . Yleisintä tutkimus- ja kehittämistoiminta oli rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, jossa 62 prosenttia kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä harjoitti t&k:ta. T&k-toiminta oli yleistä myös elektroniikkateollisuudessa, jossa osuus oli 58 prosenttia. Sekä kuljetuksen ja varastoinnin että rakentamisen toimialoilla t&k-yrityksiä oli vain pari prosenttia. Myös tukkukaupan ja agentuuritoiminnan yrityksissä osuus oli alle 10 prosenttia.

Yli 80 prosenttia yritysten t&k-menoista oli tuotekehitystä. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 14 prosenttia ja perustutkimuksen neljä. Uudenmaan osuus yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista oli 42, Pohjois-Pohjanmaan 16, Pirkanmaan 15 sekä Varsinais-Suomen 12 prosenttia.

Kuvio 7. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2012

1) Tekesin osuus yritysten ilmoittamien toteutuneiden t&k-menojen rahoituksesta, mikä on eri näkökulma kuin tarkasteltaessa Tekesin yrityksille myöntämää rahoitusta.
2) T&k-toimintaa harjoittavien yritysten osuus on t&k:ta harjoittavien yritysten paneeliin kuuluvien yritysten osuus kunkin kokoluokan ja toimialan yrityksistä. Toimiala 72 poistettu vertailusta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianne Kaplas 09 1734 3421, Jukka Partanen 09 1734 3507, Tero Luhtala 09 1734 3327, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 31.10.2013