Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2012 > Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Noin puolet t&k-henkilöistä naisia

Julkisen sektorin ¹⁾ tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskenteli vuonna 2012 noin 9 100 henkilöä. Määrä laski edellisvuodesta 500 henkilöä. Naisten osuus pieneni alle 49 prosenttiin, kun se oli vuotta aiemmin yli 50 prosenttia. Kunnissa kolme t&k-henkilöä neljästä oli naisia. Vaikka valtionhallinnossa naisten osuus jäi hieman alemmaksi kuin julkisella sektorilla kaikkiaan, opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla t&k-henkilöistä yli 72 prosenttia oli naisia. Toisaalta puolustusministeriön hallinnonalalla vain runsas 18 prosenttia t&k-tehtävissä toimivista henkilöistä oli naisia.

Tutkimushenkilökunnasta 73 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon ja näistä tutkijakoulutettuja oli 40 prosenttia. Miehistä 78 prosenttia ja naisista 68 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Muiden julkisten laitosten, joihin lukeutuu mm. sosiaaliturva- ja muut rahastot sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia, kohdalla yliopistotutkinto oli noin 88 prosentilla tutkimushenkilökunnasta. Opetus- ja kulttuuri- sekä liikenne- ja viestintäministeriöiden t&k-henkilöstö oli lähes kokonaan yliopistollisen loppututkinnon suorittaneita.

Kuvio 8. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2006–2012

Julkisella sektorilla työskentelevistä t&k-henkilöistä 69 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä. Muissa julkisissa laitoksissa osuus oli korkein, 85 prosenttia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla vain 29 prosenttia t&k-henkilöistä oli tutkijoita tai tuotekehitysinsinöörejä. Tutkijoista 46 prosenttia oli naisia. Päätieteenaloittain tarkasteltuna naisten osuus oli korkein humanistisissa sekä lääke- ja terveystieteissä, joissa lähes 70 prosenttia t&k-henkilöstöstä oli naisia. Tekniikan alalla naisten osuus jäi 36 prosenttiin.

Kuvio 9. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan päätieteenaloittain vuonna 2012

Tutkimustyövuosien määrä pieneni

Tutkimustyövuosien määrä pieneni edellisvuodesta noin 600:lla ollen kaikkiaan 6 900. Yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus näistä työvuosista oli 73 prosenttia ja näistä tutkijakoulutettujen eli tohtorien ja lisensiaattien osuus 40 prosenttia. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus tutkimustyövuosista on kasvanut koko 2000-luvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla lähes kaikilla oli yliopistotutkinto, maa- ja metsätalousministeriössä hieman yli puolella. Tehtävittäin tarkasteltuna 70 prosenttia tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä.

Päätieteenaloittain tarkasteltuna julkisen sektorin tutkimustyövuosista 39 prosenttia kohdistui tekniikan alalle. Sähkötekniikan osuus tekniikan alan t&k:sta laski 23 prosenttiin, kun edellisvuonna se oli reilu neljännes. Työvuosina mitaten maa- ja metsätaloustieteet oli suurin yksittäinen tieteenala. Kolme prosenttia työvuosista oli humanistista tutkimusta.

Kuvio 10. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet vuosina 2006–2012

Kuvio 11. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan ja tieteenaloittain vuonna 2012

Tutkimusmenot laskivat

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot julkisella sektorilla laskivat vuonna 2012 reiluun 660 miljoonaan euroon. Laskua edellisvuodesta oli noin 20 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin t&k-menojen reaalikasvu jäi miinukselle jo toista vuotta peräkkäin: valtion hallinnonaloilla kuuden, muilla julkisilla laitoksilla seitsemän sekä YVT-sektorilla 11 prosentin verran. Laskusta suurin osa, 16 miljoonaa euroa, kohdistui valtionhallintoon ja siellä lähinnä sosiaali- ja terveysministeriöön. Toisaalta työ- ja elinkeinoministeriön t&k-menot kasvoivat 20 miljoonaa euroa ja puolustusministeriön t&k-menot seitsemän miljoonaa. Yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan (YVT-sektori) piirissä t&k-työhön käytettiin runsaat 46 miljoonaa euroa, mikä on noin neljä miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Julkisen sektorin osuus kaikista t&k-menoista oli kymmenen prosenttia. Vuonna 2013 tutkimusmenojen arvioidaan pysyvän likimain 660 miljoonassa eurossa.

Valtion hallinnonalojen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 88 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvästi suurin tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittava valtion hallinnonala. Sen alaisten laitosten t&k-menot olivat 295 miljoonaa euroa, mikä vastaa runsasta 50 prosenttia valtion hallinnonalojen t&k-menoista. Tutkimusta harjoitettiin merkittävässä määrin myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Julkisen sektorin ulkopuolinen rahoitus väheni 20 miljoonaa euroa ja oma rahoitus kaksi miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 47 prosenttia. Valtionhallinto rahoitti 47 prosenttia ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Kotimaiset yritykset rahoittivat julkisten laitosten tutkimusmenoja runsaat 60 miljoonaa euroa ja ulkomaisen rahoituksen määrä oli vajaa 80 miljoonaa euroa. Ulkomaisesta rahoituksesta 68 prosenttia oli EU:n tutkimusrahoitusta. Kotimaisten yritysten rahoitus väheni edellisvuodesta 9 miljoonaa ja ulkomainen rahoitus runsaat miljoona euroa.

Kuvio 12. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2012

T&k-toiminta pääosin soveltavaa tutkimusta

Julkisen sektorin t&k-toiminnan menoista vajaa 60 prosenttia muodostuu soveltavasta tutkimuksesta. Kehittämistyötä menoista on 24 prosenttia ja perustutkimusta runsaat 16 prosenttia. Valtionhallinnossa soveltava tutkimus muodosti suurimman osan t&k-menoista, runsaat 63 prosenttia, mutta vaihtelee ministeriöittäin suuresti. Kunnissa ja muissa julkisissa laitoksissa suurin osa t&k-menoista oli kehittämistyötä.

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset; kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianne Kaplas 09 1734 3421, Jukka Partanen 09 1734 3507, Tero Luhtala 09 1734 3327, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 31.10.2013