Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2012 > Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstön määrän kasvu taittui

Tutkimus- ja kehittämistyötä teki korkeakoulusektorilla 30 000 henkilöä, joista 22 800 työskenteli yliopistoissa, 5 800 ammattikorkeakouluissa ja 1 400 yliopistosairaaloissa. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen t&k-henkilöstön määrä väheni 150 henkilöllä. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tutkimus- ja kehittämistyötä tekevän henkilöstön määrä oli edellisvuoden tasolla.

Naisten osuus t&k-henkilöstöstä korkeakoulusektorilla oli 48 prosenttia. Osuus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä vuosikymmenessä. Yliopistosairaaloissa naisten osuus oli 78 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 56 prosenttia ja yliopistoissa 44 prosenttia.

Kuvio 13. Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2006–2012

Kuvio 14. Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan ja päätieteenaloittain vuonna 2012

Tieteenaloittain tarkasteltuna luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet olivat t&k-henkilöstömääriltään suurimmat. Lähes puolet (47 %) kaikista t&k-henkilöistä työskenteli näillä aloilla. Seuraavaksi suurimmat olivat lääke- ja terveystieteen sekä tekniikan tutkimushenkilömäärät viidenneksen osuudella kumpikin. Humanististen tieteiden alalla tutkimusta teki 10 prosenttia ja maatalous- ja metsätieteiden alalla kolme prosenttia t&k-henkilöstöstä. Naisilla oli selkeä enemmistö kaikilla muilla tieteenaloilla paitsi tekniikassa ja luonnontieteissä.

Korkeakoulusektorilla tehtiin tutkimusta 16 150 työvuoden verran, 300 työvuotta edellisvuotta enemmän. Tutkimustyövuosien kasvusta vastasivat yliopistot 340 työvuoden verran. Ammattikorkeakoulujen tutkimustyövuosien määrä kääntyi hienoiseen laskuun viime vuosien vahvan kasvun jälkeen. Yliopistosairaaloissa tehtyjen tutkimustyövuosien määrä jatkoi supistumistaan. Tutkimustyövuosista 83 prosenttia tehtiin yliopistoissa, 13 prosenttia ammattikorkeakouluissa ja neljä prosenttia yliopistosairaaloissa.

Kuvio 15. Korkeakoulusektorin tutkimustyövuodet vuosina 2006–2012

Tutkimusmenoissa pientä kasvua

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 1 475 miljoonaa euroa vuonna 2012, mikä oli runsaat 40 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Vuosituhannen alun jatkunut lähes 4 prosentin keskimääräinen reaalinen vuosikasvu on kuitenkin taittunut. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat edelleen niukasti, mutta ammattikorkeakoulujen reaalikasvu jäi miinukselle parin prosentin ja yliopistollisten keskussairaaloiden 15 prosentin verran. Vuonna 2013 tutkimusmenojen arvioidaan pysyvän likimain samana, ollen 1 470 miljoonaa euroa.

Menoista 41 prosenttia oli valtion perusrahoitusta korkeakoulusektorille ja 59 prosenttia ulkopuolista ns. kilpailtua rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen merkitys pieneni hieman edellisestä vuodesta. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta noin 80 prosenttia katetaan julkisin varoin. Tähän osuuteen sisältyy budjetin kautta tuleva perusrahoitus, valtion tutkimusrahoitus, kuntien sekä muu julkinen rahoitus. Osuus ei ole juurikaan muuttunut sitten 2000-luvun puolivälin. Vuosituhannen vaihteessa julkisen rahoituksen osuus oli vielä noin 86 prosenttia.

Ulkopuolisen rahoituksen vahva kasvu näyttää kuitenkin taittuneen, kasvun jäädessä vajaaseen prosenttiin. Suomen Akatemian ja TEKES:in rahoitus oli lähes puolet ulkopuolisen rahoituksen määrästä. Muita suuria rahoittajia olivat Euroopan unioni 13 prosentin, yritykset 11 prosentin ja kotimaiset rahastot 6 prosentin osuudella. Yritysten rahoitusosuus on tasaisesti pienentynyt sitten vuoden 2008.

Yliopistojen tutkimusmenot kasvoivat

Yliopistojen t&k-toiminnan menot olivat 1 245 miljoonaa euroa, mikä oli 50 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2011. Valtion perusrahoitus oli 540 miljoonaa euroa, eli 30 miljoonaa euroa vuoden takaista enemmän. Ulkopuolisen rahoituksen määrä oli 700 miljoonaa euroa, mikä oli 20 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 56 prosenttia ja koko julkisen rahoituksen osuus yli 80 prosenttia tutkimusmenoista. Ulkopuolisesta rahoituksesta yli puolet (55 %) tuli Suomen Akatemialta ja TEKES:iltä. Muita suuria rahoittajia olivat EU noin kymmeneksen ja kotimaiset yritykset 8 prosentin osuudella.

Ammattikorkeakoulujen tutkimusmenot olivat 170 miljoonaa euroa. Vuosituhannen alun jatkunut tutkimusmenojen 13 prosentin vuosittainen keskimääräinen reaalinen kasvu kääntyi lievästi miinukselle. Rahoituksesta 37 prosenttia tuli määrärahoina valtion budjetista ja julkisin varoin rahoitettua tutkimusta oli 69 prosenttia. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta ammattikorkeakoulut saivat lähinnä EU:lta, TEKES:iltä ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoituksesta reilu neljännes tuli Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahaston varoista. Kansallista rahoitusta tästä oli noin puolet.

Yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimusmenot olivat 63 miljoonaa euroa vuonna 2012. Menot laskivat yhdeksän miljoonaa euroa, mikä vastaa 15 prosentin reaalista pudotusta. Yliopistosairaaloiden tutkimusmenot ovat supistuneet pitkään. Vuoden 2006 jälkeen reaalimenot ovat pienentyneet keskimäärin 6 prosentin verran vuosittain.

Yliopistosairaaloiden tutkimus- ja kehittämistoiminta pohjautui pääosin ulkopuoliseen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti terveyden tutkimukseen osoitetulla valtion tutkimusmäärärahalla noin puolet yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimustoiminnasta. Ministeriön rooli tosin on pienentynyt suuresti. Vielä vuonna 2000 ministeriön osuus oli 82 prosenttia ja 67 prosenttia vuonna 2011. Yritysten ja rahastojen rooli tutkimuksen rahoittajana on kasvanut kolmannekseen kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli vain 8 prosenttia.

Kuvio 16. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitus vuonna 2012

Yritysrahoituksesta valtaosa tekniikan sekä lääke- ja terveystieteiden alalle

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 29 prosenttia eli 420 miljoonaa euroa kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellistä tutkimusta harjoitettiin noin 320:lla, lääke- ja terveystieteellistä 290:lla ja tekniikan alan tutkimusta 270 miljoonalla eurolla. Humanististen tieteiden tutkimusmenot olivat 120 miljoonaa euroa, maatalous- ja metsätieteiden vajaat 50 miljoonaa euroa.

Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten osuus korkeakoulusektorin ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta oli vajaat 11 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tekniikan alalla vajaa viidennes ulkopuolisesta rahoituksesta oli yritysrahoitusta, josta suurin osa kotimaisilta yrityksiltä. Lääke- ja terveystieteissä vastaava osuus oli 15 prosenttia. Ulkomaisten yritysten rahoituksesta pääosa (74 %) päätyi lääke- ja terveystieteen alalle. Kotimaisten yritysten rahoitus jakaantui hieman tasaisemmin. Tekniikan alalle meni lähes puolet (46 %), lääke- ja terveystieteisiin viidennes (21 %) ja luonnontieteisiin 18 prosenttia.

Kuvio 17. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2012

Ammattikorkeakoulujen t&k-toiminta pääosin kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta

Ammattikorkeakouluilta ja yliopistollisilta keskussairaaloilta kysyttiin myös tutkimuksen tyypistä. Yliopistoilta vastaavaa tietoa ei kerätty. Ammattikorkeakoulut tekevät pääosin soveltavaa tutkimusta (40 %) ja kehittämistyötä (55 %). Perustutkimusta tehtiin viiden prosentin verran. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tutkimus painottui soveltavaan tutkimukseen (70 %), perustutkimuksen ollessa 12 prosenttia ja kehittämistyön 18 prosenttia.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianne Kaplas 09 1734 3421, Jukka Partanen 09 1734 3507, Tero Luhtala 09 1734 3327, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 31.10.2013