Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2013 > Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2013

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2013

T&k-työ jakaantuu yhä useamman henkilön kesken

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä (t&k) työskenteli vuonna 2013 kaikkiaan 78 900 henkilöä, joista yrityksissä runsas puolet. Vaikka yrityksissä henkilöstön määrä kasvoi, tilastoitiin sekä julkisella, että varsinkin korkeakoulusektorilla sen verran vähennystä, että kokonaismäärä laski edellisvuodesta runsaat 400.

T&k-henkilökunnasta 72 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä. Joka kolmas tutkimusta ja kehittämistä tehnyt henkilö oli nainen. Yrityksissä ainoastaan yksi henkilö viidestä oli nainen, julkisella- ja korkeakoulusektoreilla sen sijaan noin joka toinen.

Tutkimustyövuosien määrä laski kaikilla sektoreilla edellisvuodesta kaikkiaan yli tuhat ja oli yhteensä 53 000. Työvuosista 57 prosenttia tehtiin yrityksissä. Yliopistollisen perustutkinnon suorittaneet vastasivat 44 prosentista työvuosista ja tieteellisen jatkokoulutuksen saaneiden tohtorien ja lisensiaattien osuus oli lähes 19 prosenttia. Kolme tutkimustyövuotta neljästä oli tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien tekemiä.

T&k-henkilökunnan ja -työvuosien välinen suhde on muuttunut siten, että kun vuosituhannen alussa työvuosien määrä oli 77 prosenttia henkilöstön määrästä, vuonna 2013 se oli enää kaksi kolmasosaa.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2007-2013

T&k-menojen lasku jatkuu ja julkisen rahoituksen merkitys kasvaa

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma oli vuonna 2013 hieman alle 6,7 miljardia euroa, mikä on noin 150 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Menot laskivat varsinkin yrityksissä, mutta myös sekä korkeakoulusektorilla että muun julkisen sektorin piirissä. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan ¹⁾ vuonna 2014 laskevan edelleen noin 300 miljoonalla eurolla alle 6,4 miljardiin euroon. Alenema kohdistuisi pääosin yrityksiin, mutta muillekin sektoreille.

Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuudeksi vuonna 2013 muodostui 3,32 prosenttia. Osuus oli korkeimmillaan 3,75 prosentissa vuonna 2009. Vaikka osuus on pudonnut viime vuosina, on se Suomessa edelleen maailman isoimpia ja edellä olivat vuonna 2012 ainoastaan Etelä-Korea (4,4 %) ja Israel (3,9 %). Ruotsissa ja Japanissa osuus oli Suomen luokkaa. Myös Tanska lukeutui Euroopan t&k-intensiivisimpiin maihin. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 2,0 prosenttia käytettiin vuonna 2012 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,4 prosenttia. Saksassa osuus oli 3,0 prosenttia, mutta EU:n suurista jäsenmaista Italiassa ja Espanjassa vain runsaan prosentin luokkaa.

EU-28 -alueen t&k-menojen kokonaissumma oli vuonna 2012 kaikkiaan 269 miljardia euroa ²⁾ . Ostovoimapariteettilaskelmiin perustuvassa vertailussa EU:n t&k-menot olivat 75 prosenttia Yhdysvaltojen t&k-menoista. Suuria kilpailijoitaan t&k-intensiivisemmän Japanin menojen volyymi oli 33 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta.

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2005-2013 sekä arvio vuodelle 2014

Vuosi	Yritykset 1)		Julkinen sektori 2)		Korkeakoulusektori		Yhteensä		T&k-menojen BKT-osuus 3)
	milj. €	%	milj. €	%	milj. €	%	milj. €	%	%
2005	3 876,9	70,8	554,7	10,1	1 042,1	19,0	5 473,8	100	3,33
2006	4 107,8	71,3	574,2	10,0	1 079,2	18,7	5 761,2	100	3,34
2007	4 513,4	72,3	564,7	9,0	1 164,6	18,7	6 242,7	100	3,35
2008	5 102,0	74,3	588,5	8,6	1 180,6	17,2	6 871,1	100	3,55
2009	4 847,2	71,4	656,5	9,7	1 282,8	18,9	6 786,5	100	3,75
2010	4 854,5	69,6	692,0	9,9	1 424,8	20,4	6 971,3	100	3,73
2011	5 047,4	70,5	684,4	9,6	1 431,8	20,0	7 163,7	100	3,64
2012	4 695,0	68,7	662,2	9,7	1 474,6	21,6	6 831,9	100	3,43
2013	4 602,4	68,9	643,6	9,6	1 438,1	21,5	6 684,2	100	3,32
2014 4)	4 346,4	68,1	621,9	9,7	1 411,6	22,1	6 379,9	100	3,13

1) Yritysten tarkentuneet raportointikäytännöt selittävät kasvusta vuosien 2007 ja 2008 välillä noin 350 milj.€.
2) Ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta).
3) Bkt 2012 ja 2013 Tilastokeskuksen ennakkotieto, bkt 2014 valtiovarainministeriön ennuste.
4) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.

Yritysten osuus t&k-menoista oli 69 prosenttia ja osuus menojen rahoituksesta 59 prosenttia. Yritysten merkitys rahoittajana on laskenut muutamassa vuodessa 10 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti paitsi julkisen ³⁾ , myös ulkomaisen rahoituksen osuus on noussut. Yritysten osuus t&k-menoista oli vuonna 2012 Suomea korkeampi OECD-maista Etelä-Koreassa ja Japanissa sekä muutamassa muussa EU- ja OECD-maassa. Israelissa se oli 84 prosenttia. T&k-menoja rahoitettiin julkisin varoin eniten Puolassa, Kreikassa ja Venäjällä, jossa osuus oli 68 prosenttia. Suomessa julkisen rahoituksen osuus oli alempi kuin OECD- ja erityisesti EU-maissa keskimäärin ⁴⁾ .

Kuvio 2. T&k-menot suorittaja- ja rahoittajasektoreittain vuonna 2013

Kuvio 3. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä EU-, OECD- ja muissa maissa vuosina 2007-2012

T&k-toiminta alueellisesti erittäin keskittynyttä

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3 miljardia euroa, mikä vastaa 45 prosentin osuutta koko maan t&k-menoista. Osuus nousi vuodesta 2012 kahdella prosenttiyksiköllä. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan t&k-menot olivat 900 miljoonan euron tuntumassa ja osuudet koko maan menoista 13-14 prosenttia. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 82 prosenttia. Uudenmaan t&k-menot nousivat edellisvuodesta runsaat 50 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaan sekä Varsinais-Suomen laskivat 70-80 miljoonaa euroa.

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle, jossa t&k-työstä tehtiin menoin mitaten 62 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminta jakaantui tasaisemmin maakuntien kesken. Tutkimuksesta 40 prosenttia tehtiin Uudellamaalla. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet olivat likimain 10 prosentin luokkaa. Erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjala, Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Keski-Suomi ja Lappi olivat maakuntia, joissa mittavan yliopistotutkimuksen myötä korkeakoulusektorin osuus muihin sektoreihin verrattuna oli merkittävä.

T&k-toiminta keskittyy useimmissa maakunnissa suurimpien kaupunkien seutukuntiin. Menoin mitaten miltei kaikki t&k kohdistuu Uudellamaalla Helsingin, Pirkanmaalla Tampereen ja Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutukuntiin. Varsinais-Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminta jakautuu Turun (58 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (39 %) seutukuntien kesken.

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 2013 asukaslukuun suhteutettuna suurimmat Salon seutukunnassa, jossa niiden määrä asukasta kohti laskettuna oli yli 4 000 euroa ja samalla yli kolminkertainen maan keskiarvoon (1 229 €/asukas) verrattuna. Salon lisäksi vain Oulun, Tampereen, Helsingin, Vaasan ja Porvoon seutukunnissa t&k-intensiteetti oli koko maan keskiarvoa korkeampi.

Seutukuntien t&k-toiminta eroaa toisistaan sektoreittaisen rakenteen suhteen. Salon ja Porvoon seutukunnissa t&k-toiminta tapahtuu käytännössä yksinomaan yrityssektorilla. Yritysten osuus on alempi suurten yliopistokaupunkien seutukunnissa. Tampere ja Oulu ovat korkeakouluistaan huolimatta kuitenkin vahvasti yritysvetoisia. Kuopion ja Joensuun seutukuntien t&k-toiminta painottuu korkeakouluihin tai muihin julkisen sektorin laitoksiin.

1) Arvioitu kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella
2) Eurostat database
3) Julkinen rahoitus koostuu valtionhallinnon ja YVT-sektorin omarahoitteisesta tutkimuksesta, yliopistojen julkisesta budjetti- ja muusta rahoituksesta sekä yritysten tuotekehitystuista ja -lainoista.
4) Toisin kuin kansallisessa tilastoinnissa, OECD:n laskelmissa julkisten organisaatioiden myöntämiä lainoja ei lasketa julkiseksi rahoitukseksi.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianne Kaplas 029 551 3421, Tero Luhtala 029 551 3327, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 30.10.2014