Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta
Akateemisten osuus työvuosista kolme neljäsosaa
Julkisen sektorin 1) tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä laski edellisvuodesta vajaalla 200:lla ja oli kaikkiaan 8 900. Tutkimushenkilökunnasta 74 prosentilla oli yliopistotutkinto ja näistä tutkijakoulutettuja oli 41 prosenttia. Miehistä 78 prosenttia ja naisista 69 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Opetus- ja kulttuuriministeriön t&k-henkilöstö oli käytännössä täysin akateemista. Henkilöstöstä 71 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä. Naisten osuus koko t&k-henkilöstöstä oli vuoden 2012 tavoin 49 prosenttia ja tutkijoista 46 prosenttia oli naisia.
Tutkimustyövuosien määrä oli noin 6 900 kuten vuotta aiemminkin. Yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus ylitti 74 prosenttia. Tehtävittäin tarkasteltuna 71 prosenttia tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä. Päätieteenalan mukaan julkisen sektorin tutkimustyövuosista 39 prosenttia kohdistui tekniikan alalle. Ainoastaan kaksi prosenttia työvuosista oli humanistista tutkimusta.
Kuvio 6. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan ja tieteenaloittain vuonna 2013
Tutkimusmenot vähenivät valtionhallinnossa
Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat vuonna 2013 hieman yli 640 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 20 miljoonan euron vähennystä edeltävästä vuodesta. T&k-menojen leikkaukset tapahtuivat valtionhallinnossa, sillä sekä kunnissa, muissa julkisissa laitoksissa että yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan piirissä t&k-panostukset hieman kasvoivat. Valtion hallinnonalojen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 87 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriö laitoksineen vastasi yli puolesta valtionhallinnon t&k-menoista. Valtion tutkimuslaitosten yhteenlasketut t&k-menot olivat 520 miljoonaa euroa ja tästä VTT:n osuus lähes puolet. Vuonna 2014 julkisen sektorin t&k-menoiksi arvioidaan runsas 620 miljoonaa euroa.
Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 59, kehittämistyön 25 ja perustutkimuksen 16 prosenttia. Kunnissa ja muissa julkisissa laitoksissa kehittämistyön osuus nousi yli 70 prosentin.
Ulkopuolinen rahoitus julkisen sektorin t&k-menoista nousi noin 15 miljoonaa euroa ja samalla sen osuus ylitti 50 prosenttia. Oma rahoitus sen sijaan väheni 35 miljoonaa euroa. Erityisesti ulkomainen rahoitus, josta 68 prosenttia oli EU:n tutkimusrahoitusta, kasvoi edellisvuodesta.
Kuvio 7. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2013
1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2013, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marianne Kaplas 029 551 3421, Tero Luhtala 029 551 3327, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala
Päivitetty 30.10.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2013,
Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2013/tkke_2013_2014-10-30_kat_003_fi.html