Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2013 > Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Sekä tutkimushenkilöstön että -työvuosien määrät laskivat

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä oli 29 200, joista 22 600 yliopistoissa, 5 400 ammattikorkeakouluissa ja 1 200 yliopistosairaaloissa. Henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta runsaat 800. T&k-henkilöstöstä 77 prosenttia oli tutkijoita tai vastaavia, ja 48 prosenttia oli naisia. Naisten osuus oli yliopistosairaaloissa 70, ammattikorkeakouluissa 55 ja yliopistoissa 45 prosenttia.

Korkeakoulusektorilla tehtiin tutkimusta 15 700 työvuoden verran, mikä on 400 edellisvuotta vähemmän. Työvuosien määrä väheni sekä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa että ylopistosairaaloissa. Viisi tutkimustyövuotta kuudesta tehtiin yliopistoissa, 13 prosenttia ammattikorkeakouluissa ja neljä prosenttia yliopistosairaaloissa.

Ammattikorkeakouluissa t&k-menot likimain ennallaan

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot laskivat vajaalla 40 miljoonalla eurolla ja olivat vuonna 2013 kaikkiaan 1 440 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-menot olivat 1 220, ammattikorkeakoulujen 170 ja yliopistosairaaloiden runsaat 50 miljoonaa euroa. Ainoastaan ammattikorkeakoulujen tutkimusmenot kasvoivat ja nekin vain pari miljoonaa euroa. Tutkimusmenojen arvioidaan laskevan vuonna 2014 noin 1 410 miljoonaan euroon.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 410 miljoonaa euroa eli 28 prosenttia kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menot olivat 320, lääke- ja terveystieteen 280 ja tekniikan alan 270 miljoonaa euroa. Humanististen tieteiden tutkimusta harjoitettiin 120:llä, ja maatalous- ja metsätieteiden ainoastaan runsaalla 40 miljoonalla eurolla.

Ammattikorkeakouluissa tehdään pääosin kehittämistyötä (57 %) ja soveltavaa tutkimusta (42 %). Yliopistollisissa keskussairaaloissa kaksi kolmasosaa t&k-toiminnasta on soveltavaa tutkimusta, kehittämistyötä on 18 ja perustutkimusta 14 prosenttia. Yliopistoilta ei kerätä tietoa tutkimustyypeittäin.

Tutkimustoiminta valtaosin julkisrahoitteista

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta kaikkiaan noin 81 prosenttia katettiin julkisin varoin. Tähän sisältyivät budjetin kautta tuleva perusrahoitus, valtion tutkimusrahoitus, kuntien sekä muu julkinen rahoitus. 42 prosenttia t&k-toiminnasta tapahtui valtion perusrahoituksella ja 58 prosenttia perustui ulkopuoliseen ns. kilpailtuun rahoitukseen. Puolet ulkopuolisesta rahoituksesta, yli 400 miljoonaa euroa, oli lähtöisin Suomen Akatemiasta ja Tekes:istä. Myös EU:n tutkimusrahoitusta käytettiin yli 100 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus oli korkein, 72 prosenttia, tekniikan alalla. Humanistisissa tieteissä ulkopuolista rahoitusta oli vain reilu kolmannes.

Suomalaisten ja ulkomaisten yritysten osuus korkeakoulusektorin ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta oli edellisvuoden tavoin 11 prosenttia. Tekniikan alalla miltei viidennes ulkopuolisesta rahoituksesta tuli yrityksistä, ja nimenomaan kotimaisista. Lääke- ja terveystieteissä vastaava osuus oli 15 prosenttia.

Kuvio 8. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitus vuonna 2013

Kuvio 9. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus kokeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2013

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianne Kaplas 029 551 3421, Tero Luhtala 029 551 3327, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 30.10.2014