Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2014 > Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Sekä t&k-henkilöstöä että -työvuosia edellisvuotta vähemmän

Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2014 noin 40 200 henkilöä, mikä oli 650 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Henkilöstöstä yli puolet työskenteli teollisuustoimialoilla, ja 11 300 eli 28 prosenttia, yksinomaan elektroniikkateollisuudessa. Joka viides t&k-henkilö oli nainen, suurimmillaan naisten osuus oli lähes 60 prosenttia kemianteollisuudessa sekä elintarvikkeiden ja tekstiilien valmistuksessa. Metallituotteissa sekä koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa naisten osuus jäi alle 10 prosentin.

Henkilöstöstä 68 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput avustavaa t&k-henkilökuntaa. Tutkijoiden osuus oli korkein, noin 80 prosenttia, elektroniikkateollisuudessa sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimialalla. Tekstiiliteollisuudessa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa vastaava osuus oli 40 prosenttia.

Tutkimustyövuosien määrä laski edellisvuodesta noin 750 ja oli 29 600. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus työvuosista pysyi ennallaan 52 prosentissa. Osuus oli korkein t&k-volyymiltaan pienessä alkutuotannossa (87 prosenttia) ja keskimääräistä korkeampi energiahuollossa sekä tutkimus ja kehittäminen toimialalla, molemmissa yli 70 prosenttia. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus työvuosista oli 72 prosenttia eli siten korkeampi kuin vastaava osuus henkilöstöstä.

T&k-menojen supistuminen nopeutunut

Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen 4,4 miljardia euroa vuonna 2014. T&k-menot vähenivät edellisvuodesta runsaat 190 miljoonaa euroa, josta teollisuuteen kohdistui vajaa 160 miljoonaa. Menojen supistuminen on kiihtynyt, sillä vuosina 2012–2013 laskua oli 93 miljoonaa. Toimialoittaisen muutoksen tarkastelua hankaloittaa eräiden yritysten muuttuneet toimialaluokitukset, mutta eniten laskua oli toimialoilla muut koneet ja laitteet (62 miljoonaa), ohjelmistot (57 miljoonaa), elektroniikkateollisuus (39 miljoonaa) ja tutkimus ja kehittäminen (vähennystä 26 miljoonaa euroa). T&k-menot puolestaan lisääntyivät rakentamisessa 34 miljoonaa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja informaatiopalveluissa (pl. ohjelmistoala) noin 25 miljoonaa kummassakin.

Teollisuuden osuus t&k-menoista laski yhden prosenttiyksikön ollen 70 prosenttia. Elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus -toimialan osuus oli 46 prosenttia. Vuonna 2015 t&k-menojen arvioidaan yritysten antamiin tietoihin ja muihin laskelmiin perustuen laskevan noin 20 miljoonaa euroa.

Yrityskoon mukaan tarkasteltuna 250 henkilön ja sitä suurempien yritysten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli 77 prosenttia. Kokoluokan 50–249 osuus oli 10 prosenttia ja alle 50 hengen yrityksistä oli lähtöisin 13 prosenttia menoista. Yksinomaan kymmenen suurimman yksikön (yrityksen tai konsernin) osuus yritysten kaikista t&k-menoista oli lähes puolet.

Viestintälaitteissa lähes 90 miljoonan pudotus

Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 35 prosenttia, runsas 1,5 miljardia euroa, kohdistui viestintälaitteisiin. Kyseisen tuoteryhmän t&k-menot kuitenkin putosivat lähes 90 miljoonaa euroa. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä olivat muut koneet ja laitteet; atk, ohjelmistot ja konsultointi; sekä sähkölaitteet. Näiden osuudet olivat 7–9 prosenttia ja kunkin kolmen ryhmän t&k-menot noin 300–380 miljoonaa euroa.

Yritysten t&k-menoista 81 prosenttia oli luonteeltaan kehittämistoimintaa. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 15 prosenttia ja perustutkimuksen neljä. Perus- ja soveltavan tutkimuksen yhteenlaskettu osuus oli yli puolet kaivosteollisuudessa sekä t&k-volyymiltaan selvästi suuremmassa kemianteollisuudessa. Elektroniikka- ja sähköteknisellä toimialalla puolestaan lähes 90 prosenttia t&k:sta oli tuote- ja prosessikehitystyötä.

Julkinen t&k-rahoitus merkityksellistä pienyrityksille

Yritysten harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta oli 75-prosenttisesti omarahoitteista, mikä sisältää myös konsernin sisäisen kotimaisen rahoituksen. Ulkopuolisesta t&k-rahoituksesta 870 miljoonaa eli lähes 80 prosenttia tuli oman konsernin ulkomaisista yksiköistä. Määrä kasvoi vuodesta 2013 yli 350 miljoonaa. Tekes rahoitti ¹⁾ yritysten t&k:ta reilulla 200 miljoonalla eurolla, josta avustusten osuus oli vajaa 120 miljoonaa ja lainojen runsas 80 miljoonaa euroa.

Julkisen ²⁾ rahoituksen osuus oli keskimäärin 5 prosenttia. Tilastossa mukana olevat alle 10 työntekijän yritykset ovat usein Tekesin asiakasyrityksiä, joten niiden t&k-toiminnan menoista liki kolmannes oli julkisrahoitteista. Yli 500 hengen yrityksissä vastaava osuus on kaksi prosenttia.

Kuvio 4a. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2014

Kuvio 4b. Yritysten t&k-menojen ulkopuolinen rahoitus vuonna 2014

T&k-toimintaa harjoittavien yritysten osuus korkein elektroniikkateollisuudessa

Yleisintä tutkimus- ja kehittämistoiminta oli elektroniikkateollisuudessa, kemianteollisuudessa, rahoitustoiminnassa sekä ohjelmistoalalla, joissa 50–65 prosenttia vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä harjoitti t&k:ta. Kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakentamisen toimialoilla t&k-yrityksiä oli vain pari prosenttia.

Kuvio 5. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2014

1) Tekesin osuus yritysten ilmoittamien toteutuneiden t&k-menojen rahoituksesta, mikä on eri näkökulma kuin tarkasteltaessa Tekesin yrityksille myöntämää rahoitusta.
2) Julkiseen rahoitukseen kuuluvat Tekes, Finnvera, Sitra, valtionhallinto, kunnat ja muut julkiset lähteet, tuetut lainat ja avustukset. Omaan rahoitukseen lasketaan yrityksen ja oman konsernin muiden yksiköiden rahoitus.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 29.10.2015