Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2015 > Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimushenkilökunnan määrä supistuu

Julkisen sektorin ¹⁾ tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä laski 900 henkilöä edellisvuodesta eli noin yksitoista prosenttia ja oli kaikkiaan vajaa 7 400. Suurimmat vähennykset kohdistuivat yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin (molemmissa 10 prosenttia). Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus tutkimushenkilöstöstä nousi 28 prosentista 31 prosenttiin. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä laski kaksi prosenttiyksikköä ollen 47 prosenttia vuonna 2015. Sen sijaan naisten osuus tutkijoista oli 46 prosenttia eli sama kuin vuonna 2014. Kaikkiaan henkilöstöstä 76 prosenttia (nousua 5 prosenttiyksikköä) oli tutkijoita ja 24 prosenttia muuta t&k-henkilöstöä.

Tutkimustyövuosien määrä oli vajaa 5 100, missä on vähennystä edellisvuoteen noin 1 400 työvuotta, työvuodet supistuivat peräti viidenneksen vuodesta 2014. Yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus työvuosista oli 80 prosenttia, nousua viisi prosenttiyksikköä. Tehtävittäin tarkasteltuna 78 prosenttia tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä, osuus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä.

Päätieteenalan mukaan julkisen sektorin suurin tieteenala oli edelleen tekniikka, johon tutkimustyövuosista kohdistui 40 prosenttia. Ainoastaan kaksi prosenttia työvuosista oli humanistista tutkimusta. Maatalous- ja metsätieteiden osuus oli 15 prosenttia mikä on kokonaista kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2014. Myös luonnontieteissä kirjattiin kahden prosenttiyksikön lasku. Osuuttaan nostivat lääke- ja terveystieteet viidellä prosenttiyksiköllä.

Kuvio 6a. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2015

Kuvio 6b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain vuonna 2015

Tutkimusmenojen lasku kiihtyi

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat vuonna 2015 noin 543 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 70 miljoonan euron vähennystä edeltävästä vuodesta. Vuosi 2015 on ensimmäinen uuden sektoritutkimuslaitosrakenteen tilastovuosi. Kaikkiaan tämä oli jo viides peräkkäinen vuosi kun julkisen sektorin tutkimusmenot vähenivät, vuoden 2010 tasosta pudotusta on kertynyt 150 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 menojen supistumisen arvioidaan tasaantuvan eikä vähennystä kertyisi neljää miljoonaa enempää.

Valtion hallinnonalojen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 86 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriö laitoksineen vastasi puolesta valtionhallinnon t&k-menoista. Valtion tutkimuslaitosten yhteenlasketut t&k-menot olivat 424 miljoonaa euroa ja tästä VTT:n osuus oli puolet. Menojen 70 miljoonan lasku jakautui tasan työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriöiden hallinnonaloille. Menojen lasku yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla oli muuta julkista sektoria maltillisempaa, miinusta oli kolme miljoonaa euroa eli kuusi prosenttia vuodesta 2014.

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 62, kehittämistyön 26 ja perustutkimuksen 12 prosenttia. Vuodesta 2014 perustutkimuksen osuus putosi kuusi prosenttiyksikköä.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus julkisen sektorin organisaatioiden t&k-menojen rahoituksesta oli 53 prosenttia. Ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta kotimaisten yritysten osuus oli 16 ja ulkomaiden 27 prosenttia.

Kuvio 7. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2015

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 27.10.2016