Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

2.1. T&k-henkilöstö väheni elektroniikkateollisuudessa

Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2016 noin 38 100 henkilöä, mikä oli 2 500 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Laskun aiheutti elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus, muiden toimialojen yhteenlaskettu t&k-henkilöstö pysyi ennallaan. Selvää kasvua oli ohjelmistojen ja teknisten palveluiden toimialoilla. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli viidennes. Osuus oli hieman yli 60 prosenttia tekstiilien valmistuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarvikealalla. Metallituotteiden valmistuksessa vain viisi prosenttia t&k-henkilöstöstä oli naisia.

Henkilöstöstä 71 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput avustavaa t&k-henkilökuntaa. Tutkijoiden osuus oli korkein elektroniikkateollisuudessa, muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa, tutkimuksen ja kehittämisen sekä teknisten palvelujen toimialoilla (75-80 prosenttia). Tutkijoiden osuus oli noin 40 prosenttia kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä tekstiiliteollisuudessa.

Tutkimustyövuosien määrä laski reilut 2 100 ja vuonna 2016 tehtiin 27 600 työvuotta. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus työvuosista oli 55 prosenttia. Osuus oli yli 70 prosenttia tutkimus- ja kehittäminen -toimialalla, energiahuollossa sekä alkutuotannossa ja kaivostoiminnassa. Tekstiiliteollisuudessa yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus työvuosista oli 36 prosenttia. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus työvuosista oli 73 prosenttia eli hieman korkeampi kuin ryhmän osuus t&k-henkilöstöstä.

2.2. T&k-menojen lasku hidastumassa

Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen 3,9 miljardia euroa vuonna 2016. T&k-menot vähenivät edellisvuodesta 145 miljoonaa euroa. Teollisuudessa laskua oli 210 miljoonaa, toisaalta palvelualoilla tutkimusmenot kasvoivat hieman yli 60 miljoonaa euroa. Kokonaismenojen laskun selittää käytännössä yksinomaan elektroniikkateollisuuden kehitys, toimialan t&k-menot supistuivat 220 miljoonaa euroa. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysmenojen laskuvauhti kuitenkin puolittui vuoteen 2015 verrattuna, jolloin menojen pudotus oli 440 miljoonaa euroa.

Muilla kuin elektroniikkateollisuuden toimialoilla t&k-menot nousivat 73 miljoonaa euroa vuoteen 2015 verrattuna. Voimakkainta kasvu oli ohjelmistoala (54 miljoonaa), tutkimus- ja kehittämispalveluissa (33 miljoonaa) ja kemianteollisuudessa (20 miljoonaa euroa). Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä toimialalla muu informaatio ja viestintä menot puolestaan laskivat.

Teollisuuden osuus t&k-menoista laski kolme prosenttiyksikköä ollen 64 prosenttia vuonna 2016. Elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus -toimialan osuus laski neljä prosenttiyksikköä, mutta toimiala oli edelleen selvästi suurin 35 prosentin osuudella kaikista yritysten t&k-menoista.

Vuonna 2017 t&k-menojen arvioidaan, yritysten antamiin tietoihin perustuen, kääntyvän noin 90 miljoonan euron kasvuun.

2.3. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys kasvussa

Yrityskoon mukaan tarkasteltuna t&k-menot kasvoivat alle 500 henkilön yrityksissä lähes 200 miljoonaa ja laskivat yli 500 henkilön yrityksissä 340 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena suuryritysten osuus t&k-menoista putosi vuodessa runsaan kuusi prosenttiyksikköä ollen 53 prosenttia vuonna 2016. Alle 500 henkilön yritysten osuus t&k-menoista on vuodesta 2011 noussut 29 prosentista 47 prosenttiin vuonna 2016.

Kuvio 4. T&k-menojen jakauma yrityksen henkilökunnan suuruusluokan mukaan 2011-2016

Kuvio 4. T&k-menojen jakauma yrityksen henkilökunnan suuruusluokan mukaan 2011-2016

2.4. Viestintälaitteissa 290 miljoonan vähennys

Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 21 prosenttia, 825 miljoonaa euroa, kohdistui viestintälaitteisiin. Kyseisen tuoteryhmän t&k-menot kuitenkin supistuivat 290 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat atk, ohjelmistot ja konsultointi (12 prosenttia) sekä muut koneet ja laitteet noin 10 prosentin osuudella.

Yritysten t&k-menoista 82 prosenttia oli luonteeltaan kehittämistoimintaa. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 14 prosenttia ja perustutkimuksen neljä. Perus- ja soveltavan tutkimuksen yhteenlaskettu osuus oli 53 prosenttia t&k-volyymiltaan pienessä kaivosteollisuudessa. Kemianteollisuudessa vastaava osuus oli 47 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteknisellä toimialalla puolestaan 95 prosenttia t&k:sta oli tuote- ja prosessikehitystyötä.

2.5. T&k-menoista 80 prosenttia katetaan omalla rahoituksella

Yritysten harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta oli 80 prosenttisesti omarahoitteista, mikä sisältää myös konsernin sisäisen kotimaisen rahoituksen. Osuus nousi kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ulkopuolisesta t&k -rahoituksesta 445 miljoonaa tuli oman konsernin ulkomaisista yksiköistä. Tekesin osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli 234 miljoonaa euroa, josta avustusten osuus oli 122 miljoonaa ja lainojen 112 miljoonaa euroa.

Kuvio 5. Yritysten t&k-menojen ulkopuolinen rahoitus vuonna 2016

Kuvio 5. Yritysten t&k-menojen ulkopuolinen rahoitus vuonna 2016

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi


Päivitetty 26.10.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2016, 2. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2016/tkke_2016_2017-10-26_kat_002_fi.html