Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2016 > 4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4.1. Tutkimushenkilöstön määrä hienoisessa laskussa

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä vuonna 2016 oli 27 500, joista noin 22 400 yliopistoissa, 3 900 ammattikorkeakouluissa ja 1 200 yliopistosairaaloissa. Henkilöstön määrä väheni vuodesta 2015 kaikkiaan 630 eli noin kaksi prosenttia, mikä on sama vähennys kuin edellisvuonna. Yliopistoissa tutkimushenkilöstön määrä väheni 530 henkilöä, ammattikorkeakouluissa laskua oli vajaa 130 henkilöä, yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimushenkilökunnan määrä hieman kasvoi. T&k-henkilöstöstä 79 prosenttia oli tutkijoita tai vastaavia. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli 49 prosenttia, yliopistosairaaloissa 72, ammattikorkeakouluissa 58 ja yliopistoissa 47 prosenttia. Osuus nousi prosenttiyksikön vuodesta 2015.

Korkeakoulusektorilla tehtiin tutkimusta 15 150 työvuoden verran, mikä on 360 työvuotta edellisvuotta vähemmän. Työvuosien määrä laski yliopistoissa 500 työvuotta, ammattikorkeakouluissa ja yliopistollisissa sairaaloissa sen sijaan kirjattiin pientä kasvua. Yliopistojen osuus työvuosista oli 85 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 10 ja yliopistosairaaloiden viisi prosenttia.

4.2. Yliopistojen tutkimusmenojen taso ennallaan

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat yhdeksän miljoonaa euroa ja olivat vuonna 2016 kaikkiaan 1 490 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-menot olivat 1 280, ammattikorkeakoulujen 143 ja yliopistosairaaloiden 67 miljoonaa euroa. Yliopistojen tutkimusmenot pysyivät käytännössä ennallaan, ammattikorkeakouluissa oli kolmen ja yliopistollisissa sairaaloissa viiden prosentin kasvua. Korkeakoulujen tutkimusmenojen arvioidaan vuonna 2017 pysyvän vuoden 2016 tasolla.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 430 miljoonaa euroa eli 29 prosenttia kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osuus oli 23 prosenttia, lääke- ja terveystieteen 20, tekniikan alan 18, humanististen tieteiden kahdeksan ja maatalous- ja metsätieteiden kolme prosenttia.

Ammattikorkeakouluissa tehdään pääosin kehittämistyötä (53 prosenttia) ja soveltavaa tutkimusta (45 prosenttia), joten perustutkimuksen osuudeksi jää vain kaksi prosenttia. Yliopistollisissa keskussairaaloissa 54 prosenttia t&k-toiminnasta oli soveltavaa tutkimusta, perustutkimuksen sekä kehittämistyön osuus oli 23 prosenttia.

4.3. Lääketieteissä eniten ulkopuolista rahoitusta

Valtion perusrahoituksen osuus oli 45 prosenttia t&k-toiminnan rahoituksesta ja 54 prosenttia perustui ulkopuoliseen rahoitukseen. Jäljelle jäävä yksi prosentti oli yliopistojen omaa rahoitusta esimerkiksi liiketoiminnan tuotoilla. Puolet ulkopuolisesta rahoituksesta, 400 miljoonaa euroa, oli lähtöisin Suomen Akatemiasta ja Tekesistä. EU:n tutkimusrahoitusta käytettiin 106 miljoonaa euroa. Suomalaisten ja ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu osuus korkeakoulusektorin ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta oli edellisvuoden tavoin noin 10 prosenttia.

Lääke- ja terveystieteet (68 prosenttia) sekä tekniikka (65 prosenttia) ovat selvästi eniten ulkopuolista tutkimusrahaa kerääviä tieteenaloja. Humanistisissa tieteissä ulkopuolista rahoitusta oli noin 37 prosenttia. Tekniikka on kuitenkin selvästi suurin yritysrahoituksen saaja, 10 prosenttia alan korkeakoulututkimuksesta on kotimaisten tai ulkomaisten yritysten rahoittamaa, lääketieteissä vastaava osuus on noin viisi prosenttia.

Kuvio 8. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan OKM:n perusrahoitusta täydentävä rahoitus vuonna 2016

Kuvio 9. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2016

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi

---

Päivitetty 26.10.2017