Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2017 > 2. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

2. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

2.1. Enemmän tutkimusta pienemmällä t&k-henkilöstöllä

Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2017 noin 37 300 henkilöä, mikä oli lähes 800 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Merkittävintä vähennys oli ohjelmistoalalla, jossa t&k-tehtävissä työskenteli 1 250 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Kasvua puolestaan oli muulla informaatio- ja viestintäalalla sekä elektroniikkateollisuudessa ja muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Kaikkiaan t&k-henkilöstön supistuminen on kuitenkin hidastunut, vuosina 2015-2016 laskua oli vielä 2 500 henkilöä.

T&k-työhön käytettyä työaikaa mittaava tutkimustyövuosien määrä sen sijaan nousi 510 henkilötyövuotta, vuonna 2017 tehtiin 28 150 tutkimustyövuotta. Suurimmat tutkimustyövuosien lisäykset kirjattiin toimialoilla informaatio ja viestintä, elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus sekä muut koneet ja laitteet. Ohjelmistoalalla tutkimustyövuosien 10 prosentin lasku oli pienempi kuin t&k-henkilöstön lukumäärän väheneminen.

Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli edellisvuoden tapaan viidennes. Osuus oli 73 prosenttia tekstiilien valmistuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarvikealalla hieman yli 60 prosenttia. Elektroniikka ja sähköteknisessä teollisuudessa osuus oli 12 prosenttia, muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa yhdeksän ja metallituotteissa seitsemän prosenttia.

Henkilöstöstä 70 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput t&k-toiminnan tuki- ja avustavaa henkilökuntaa. Tutkijoiden osuus oli korkein elektroniikkateollisuudessa, muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa, tutkimuksen ja kehittämisen sekä teknisten palvelujen toimialoilla (75–80 prosenttia). Tekstiiliteollisuudessa tutkijoiden osuus oli 43 prosenttia, osuus oli keskimääräistä alhaisempi eli alle 60 prosenttia myös metsä- ja kemianteollisuudessa.

Yritysten t&k-henkilöstöstä kuudella prosentilla oli tohtorin tutkinto, yliopistotutkinto oli liki puolella ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli 32 prosenttia. Lukumääräisesti eniten tohtoreita oli elektroniikkateollisuudessa (530 henkilöä, kuusi prosenttia t&k-henkilöstöstä). Suurin osuus tohtoreita oli kemianteollisuudessa sekä tutkimus ja kehittäminen -toimialalla (noin 15 prosenttia).

Kuvio 4. Yritysten t&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2017

2.2. Palvelualat vetivät t&k-menot kasvuun

Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen neljä miljardia euroa vuonna 2017. T&k-menot kasvoivat edellisvuodesta 127 miljoonaa euroa eli kolme prosenttia. Nyt kasvun lähteenä olivat palvelut, teollisuuden menot pysyivät ennallaan, alkutuotannossa ja kaivostoiminnassa nousua oli 10 miljoonaa. Suurimman toimialan elektroniikkateollisuuden t&k-menojen väheneminen on lähes pysähtynyt, laskua oli enää 45 miljoonaa, kun vuonna 2016 toimialan t&k-menot supistuivat 220 miljoonaa euroa. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysmenot 2017 olivat 1,3 miljardia euroa, vuonna 2008 menot olivat 2,9 miljardia.

Vaikka teollisuudessa menot kokonaisuutena pysyivät ennallaan, kasvavia toimialoja olivat koneet ja laitteet (muut kuin sähkötekninen ja elektroniikka, 23 miljoonaa), öljy-, kumi- ja muovituotteet (20 miljoonaa) sekä metallituotteet (14 miljoonaa). Palvelualoista voimakkainta kasvu oli päätoimialalla informaatio ja viestintä (ml. ohjelmistoala), jossa yhteenlaskettua kasvua oli liki 110 miljoonaa euroa. Rahoitus- ja vakuutustoimialalla t&k-menot nousivat 20 miljoonaa ja rakentamisessa 15 miljoonaa. Vuonna 2018 t&k-menojen kasvuksi arvioidaan yritysten antamiin ennakollisiin tietoihin perustuen noin 130 miljoonaa euroa

2.3. Suuret yritykset lisäsivät t&k-menoja

Yrityskoon mukaan tarkasteltuna t&k-menot kasvoivat yli 500 henkilön yrityksissä lähes 110 miljoonaa ja alle 500 henkilön yrityksissä 20 miljoonaa euroa. Suurten yritysten osuus menoista oli 54 prosenttia. Suuryritysten osuuden usean vuoden kestänyt lasku pysähtyi vuoteen 2017, vielä vuonna 2011 osuus oli yli 70 prosenttia.

Kuvio 5. T&k-menojen jakauma yrityksen henkilökunnan suuruusluokan mukaan 2011-2017

2.4. Perustutkimukseen vajaa neljä prosenttia

Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 18 prosenttia, 740 miljoonaa euroa, kohdistui viestintälaitteisiin. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat atk, ohjelmistot ja konsultointi (13 prosenttia) sekä muut koneet ja laitteet noin 11 prosentin osuudella.

Yritysten t&k-menoista 80 prosenttia oli luonteeltaan kehittämistoimintaa. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 16,5 prosenttia ja perustutkimuksen 3,5. Kemianteollisuudessa perus- ja soveltavan tutkimuksen yhteenlaskettu osuus oli 41 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteknisellä toimialalla puolestaan 90 prosenttia t&k:sta oli tuote- ja prosessikehitystyötä.

2.5. T&k-menoista 80 prosenttia katetaan omalla rahoituksella

Yritysten harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta oli 84 prosenttisesti omarahoitteista, mikä sisältää myös konsernin sisäisen kotimaisen rahoituksen. Osuus nousi neljä prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ulkopuolisesta t&k-rahoituksesta 356 miljoonaa tuli oman konsernin ulkomaisista yksiköistä. Kyseinen rahoituserä kuitenkin väheni 90 miljoonaa edellisvuodesta. Tekesin osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli 214 miljoonaa euroa, josta avustusten osuus oli 111 miljoonaa ja lainojen 103 miljoonaa euroa.

Kuvio 6. Yritysten t&k-menojen ulkopuolinen rahoitus vuonna 2017

2.6. Nanoteknologian t&k keskittyy pienyrityksiin

Nanoteknologian tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 35 miljoonaa euroa. Tästä 60 prosenttia tuli teollisuudesta ja 38 prosenttia tutkimuksen ja kehittämisen toimialalta. Nanoteknologian t&k:ta tehdään etenkin pienyrityksissä, alle 50 henkilöä työllistävien yritysten nanoteknologian t&k-menot olivat 20 miljoonaa euroa eli 58 prosenttia nanoteknologian kokonaismenoista. Tietoja nanoteknologian t&k:sta kerättiin edellisen kerran koskien vuotta 2013. Tuolloin menoiksi kirjattiin 18 miljoonaa, josta pienyritysten osuus oli yli puolet.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 25.10.2018