Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2017 > 4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4.1. Tutkimushenkilöstön määrä nousussa

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä vuonna 2017 oli 28 150, joista noin 22 700 yliopistoissa, 4 100 ammattikorkeakouluissa ja 1 400 yliopistosairaaloissa. Kasvua oli nyt 2,2 prosenttia kun vuosina 2015 ja 2016 t&k-henkilöstö väheni kaksi prosenttia. Yliopistoissa tutkimushenkilöstön määrä pysyi likipitäen ennallaan, ammattikorkeakouluissa määrä kasvoi kuusi ja yliopistollisissa sairaaloissa 12 prosenttia. T&k-henkilöstöstä 79 prosenttia oli tutkijoita tai vastaavia, muut toimivat erilaisissa tutkimuksen tukitehtävissä. Kaikkiaan puolet t&k-henkilöstöstä on naisia, yliopistosairaaloissa naisten osuus on 71, ammattikorkeakouluissa 58 ja yliopistoissa 48 prosenttia. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä nousi prosenttiyksikön vuodesta 2016.

Korkeakoulusektorilla tehtiin vuonna 2017 tutkimusta 16 000 työvuoden verran, mikä on 850 työvuotta edellisvuotta enemmän. Tutkimukseen käytetyn työajan kehityksessä on tapahtunut selvä käänne, vuonna 2016 tutkimustyövuodet vähenivät 360 työvuotta. Tutkimustyövuosien määrä nousi yliopistoissa 560 työvuotta, ammattikorkeakouluissa 255 ja yliopistollisissa sairaaloissa 35 työvuotta. Yliopistojen osuus työvuosista oli 84 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 11 ja yliopistosairaaloiden viisi prosenttia.

Korkeakoulusektorin tutkimusmenoissa ja tutkimustyövuosien määrissä on hyppäys ylemmälle tasolle. Tämä johtuu yliopistojen henkilöstön ajankäyttöosuuksien päivityksestä, joka on viimeksi laskettu tilastovuodelle 2014. Kertoimien vaikutuksista on kerrottu tarkemmin tämän julkistuksen laatuselosteessa, osiossa Tilastojen vertailukelpoisuus.

4.2. Korkeakoulujen tutkimusmenoissa viiden prosentin kasvu

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat 77 miljoonaa euroa ja olivat vuonna 2017 kaikkiaan 1 567 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-menot olivat 1 324, ammattikorkeakoulujen 168 ja yliopistosairaaloiden 75 miljoonaa euroa. Yliopistojen tutkimusmenot nousivat 3,5 prosenttia, ammattikorkeakouluissa oli 17 ja yliopistollisissa sairaaloissa 12 prosentin kasvua. Korkeakoulujen tutkimusmenojen arvioidaan vuonna 2018 pysyvän käytännössä ennallaan.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 435 miljoonaa euroa eli 28 prosenttia kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osuus oli 23 prosenttia, lääke- ja terveystieteen 20, tekniikan alan 18, humanististen tieteiden kahdeksan ja maatalous- ja metsätieteiden kolme prosenttia.

Ammattikorkeakouluissa tehdään pääosin kehittämistyötä (58 prosenttia) ja soveltavaa tutkimusta (40 prosenttia), joten perustutkimuksen osuudeksi jää vain kaksi prosenttia. Yliopistollisissa keskussairaaloissa 73 prosenttia t&k-toiminnasta oli soveltavaa tutkimusta, perustutkimuksen osuus oli 13 ja kehittämistyön osuus oli 14 prosenttia. Yliopistojen osalta kyseistä tietoa ei tilastoida.

4.3. EU:n tutkimusrahoitus kasvussa

Valtion perusrahoituksen (budjettirahoitus) osuus t&k-toiminnan rahoituksesta vuonna 2017 oli 46 prosenttia, 52 prosenttia perustui ulkopuoliseen rahoitukseen. Jäljelle jäävä kaksi prosenttia oli yliopistojen omaa rahoitusta esimerkiksi liiketoiminnan tuotoilla. Suomen Akatemia rahoitti korkeakoulujen tutkimusta 306 miljoonalla eurolla ja Tekes vajaalla sadalla miljoonalla. EU:n tutkimusrahoitusta vuonna 2017 käytettiin 117 miljoonaa euroa. EU:n tutkimusrahoitus kasvoi 11 prosenttia vuodesta 2016, Suomen Akatemian myöntämä tutkimusrahoitus kasvoi viisi prosenttia kun puolestaan Tekesin rahoitus supistui 13 prosenttia. Kotimaisten yritysten rahoitus korkeakoulujen tutkimukseen oli 50 miljoonaa euroa, missä oli laskua kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Lääke- ja terveystieteet (63 prosenttia tutkimusmenojen rahoituksesta) sekä tekniikka (60 prosenttia) ovat eniten ulkopuolista tutkimusrahaa keräävät tieteenalat. Humanistisissa tieteissä ulkopuolista rahoitusta oli 36 prosenttia. Tekniikka ja lääketieteet ovat myös suurimmat yritysrahoituksen saajat, alojen korkeakoulututkimuksesta vajaa kymmenen prosenttia on kotimaisten tai ulkomaisten yritysten rahoittamaa.

Kuvio 9. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan OKM:n perusrahoitusta täydentävä rahoitus vuonna 2017

Kuvio 10. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2017

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 25.10.2018