2. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta
2.1. Enemmän tutkimustyövuosia pienemmällä t&k-henkilöstöllä
Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä vuonna 2018 työskenteli 37 300 henkilöä, mikä oli sama lukumäärä kuin edellisvuonna. Teollisuudessa t&k-henkilöstön määrä väheni noin 400 henkilöä, muilla toimialoilla oli vastaava kasvu. Myös yrityskoon mukaan kehitys eriytyi, yli 250 henkilön yrityksissä t&k-henkilöstö kasvoi 550 henkilöä, pienemmissä yrityksissä henkilömäärä supistui.
T&k-työhön käytettyä työaikaa mittaava tutkimustyövuosien määrä nousi 570 henkilötyövuotta, vuonna 2018 tehtiin 28 720 tutkimustyövuotta. Suurimmat tutkimustyövuosien lisäykset kirjattiin teknisten palveluiden ja tutkimus- ja kehittäminen toimialoilla. Käytännössä tutkimustyövuosien kasvu kohdistui suuriin yli 500 henkilön yrityksiin.
Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli edellisvuoden tapaan viidennes. Naistutkijoiden osuus oli korkein kemianteollisuudessa ja elintarvikealalla, hieman yli 60 prosenttia. Elektroniikka ja sähköteknisessä teollisuudessa osuus oli 12 prosenttia, muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja metallituotteissa yhdeksän prosenttia. Naisten osuus oli keskimääräistä alhaisempi alle 50 henkilön pienyrityksissä ja hieman keskiarvoa suurempi yli 500 henkilön yrityksissä.
Henkilöstöstä 72 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput t&k-toiminnan tuki- ja avustavaa henkilökuntaa. Tutkijoiden osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Tutkijoiden osuus oli korkein tutkimuksen ja kehittämisen toimialalla (84 prosenttia), elektroniikkateollisuudessa, muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä teknisten palvelujen toimialoilla (78–80 prosenttia).
Yritysten t&k-henkilöstöstä kuudella prosentilla oli tohtorin tutkinto, muu yliopistotutkinto oli puolella tutkijoista, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli 31 prosenttia. Lukumääräisesti eniten tohtoreita oli elektroniikkateollisuudessa (540 henkilöä, kuusi prosenttia t&k-henkilöstöstä). Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin kemianteollisuudessa sekä tutkimus ja kehittäminen toimialalla (15 ja 17 prosenttia).
Kuvio 4. Yritysten t&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2018
2.2. Tietointensiivisten palvelualojen t&k-menot vahvassa kasvussa
Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen 4,2 miljardia euroa vuonna 2018. T&k-menot kasvoivat edellisvuodesta 200 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia. Vuonna 2017 kasvua oli kolme prosenttia. Palvelualojen tutkimusmenot kasvoivat kahdeksan prosenttia, teollisuudessa kasvua oli kolme prosenttia. Erityisen suurta kasvu oli toimialoilla tutkimus ja kehittäminen ja tekniset palvelut, joiden yhteenlaskettu t&k-menojen lisäys 100 miljoonaa oli puolet koko yrityssektorin kasvusta. Sen sijaan ohjelmistoalalla, joka on palvelujen suurin t&k-toimiala, menot pysyivät ennallaan 470 miljoonan euron tasolla. Teollisuuden suurimman toimialan elektroniikkateollisuuden t&k-menot vähenivät edelleen, mutta enää vain 20 miljoonaa ja menojen taso pysyi 1,3 miljardissa eurossa. Teollisuuden toinen suuri toimiala muut koneet ja laitteet oli vahvassa kasvussa (14 prosenttia) ja menot ylittivät 0,5 miljardia.
Teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot lähes puolittuivat reaaliarvoltaan kymmenen vuoden aikana 2008-2018. Sen sijaan muilla toimialoilla toipuminen vuoden 2008 laskusuhdanteesta alkoi jo 2011. Kehityksen seurauksena teollisuuden osuus yritysten t&k-menoista on pudonnut 80 prosentista 61 prosenttiin vuonna 2018.
Vuonna 2019 t&k-menojen kasvuksi arvioidaan yritysten antamiin ennakollisiin tietoihin perustuen noin 75 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa vajaan kahden prosentin lisäystä.
Kuvio 5. Teollisuuden ja muiden toimialojen t&k-menojen reaalikehitys 2008-2018
Yrityskoon mukaan tarkasteltuna t&k-menot kasvoivat vuonna 2018 yli 250 henkilön yrityksissä 250 miljoonaa mutta tätä pienemmissä pk-yrityksissä menot supistuivat 50 miljoonaa euroa. Suurten yritysten osuus menoista oli 55 prosenttia. Suuryritysten osuuden usean vuoden kestänyt lasku pysähtyi vuoteen 2017, vielä vuonna 2011 suuryritysten osuus t&k-menoista oli yli 70 prosenttia.
Kuvio 6. T&k-menojen jakauma yrityksen henkilökunnan suuruusluokan mukaan 2013–2018
2.3. Perustutkimukseen vajaa neljä prosenttia
Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 18 prosenttia, 740 miljoonaa euroa, kohdistui viestintälaitteisiin. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat atk, ohjelmistot ja konsultointi (15 prosenttia) sekä muut koneet ja laitteet noin 12 prosentin osuudella.
Yritysten t&k-menoista noin 78 prosenttia oli luonteeltaan kehittämistoimintaa. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 18 prosenttia ja perustutkimuksen 3,5. Perus- ja soveltavan tutkimuksen yhteenlaskettu osuus oli hieman yli 50 prosenttia puunjalostusteollisuudessa sekä energia- ja vesihuollon toimialoilla, kun osuus keskimäärin oli 22 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteknisellä toimialalla puolestaan 92 prosenttia t&k:sta oli tuote- ja prosessikehitystyötä.
Yritysten harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta oli 80 prosenttisesti omarahoitteista, mikä sisältää myös konsernin sisäisen kotimaisen rahoituksen. Muusta rahoituksesta merkittävin tekijä oli oman konsernin ulkomaiset yksiköt, joiden Suomeen kohdistama t&k-rahoitus oli 545 miljoonaa vuonna 2018. Näiden yhteenlaskettu osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli 93 prosenttia. Muista ulkopuolisen rahoituksen lähteistä Business Finlandin osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli 208 miljoonaa euroa, josta avustusten osuus oli 100 ja lainojen 108 miljoonaa euroa.
Kuvio 7. Yritysten t&k-menojen ulkopuolinen rahoitus vuonna 2018
2.4. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus t&k-menoista runsas neljännes
Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus yritysten t&k-menoista oli 28 prosenttia vuonna 2018. Osuus on pysynyt vakaana parin viime vuoden ajan, mutta se on noussut kymmenkunta prosenttiyksikköä vuosikymmenen alkuun verrattuna. T&k-henkilöstöstä osuus oli neljännes. Alle 50 henkilön yrityksistä ulkomaalaisomisteisten osuus t&k-menoista oli 13 prosenttia, kokoluokassa 50-249 osuus oli 38 ja tätä suuremmissa yrityksissä 29 prosenttia. Teollisuusyritykset vastasivat 64 prosentista ulkomaalaisomisteisten t&k-menoista. Muita merkittäviä toimialoja ovat informaatio ja viestintä (13%) sekä tekniset palvelut ja tutkimus ja kehittäminen (yhteensä 17%).
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Päivitetty 24.10.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2018,
2. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2018/tkke_2018_2019-10-24_kat_002_fi.html