Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

3.1. Tutkimushenkilökunnan ja tutkimustyövuosien määrä ennallaan

Julkisen sektorin 1) tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä kasvoi vuodesta 2017 prosentin verran ja oli kaikkiaan 7 225. Henkilömäärän kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin se oli noin kuusi prosenttia. T&k-henkilöstön koulutusrakenne pysyi ennallaan, tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus oli 32 prosenttia. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli 48 prosenttia ja tutkijoista 45 prosenttia eli samalla tasolla kuin aikaisemmin. Kaikkiaan henkilöstöstä 74 prosenttia oli tutkijoita ja 26 prosenttia muuta t&k-henkilöstöä. Tutkijoiden osuus laski kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Tutkimustyövuosia vuonna 2018 kertyi 4 870, käytännössä sama määrä kuin vuonna 2017. Tohtoreiden osuus työvuosista oli 33 prosenttia, kaikkiaan yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus työvuosista oli 78 prosenttia. Tehtävittäin tarkasteltuna 77 prosenttia tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä.

Päätieteenalan mukaan julkisen sektorin suurin t&k-tieteenala on tekniikka, johon tutkimustyövuosista kohdistui 38 prosenttia. Ainoastaan kaksi prosenttia työvuosista oli humanistisen alan tutkimusta. Päätieteenalojen osuudet pysyivät samoina kuin vuonna 2017. Suurimmat yksittäiset tieteenalat olivat maatalous- ja metsätieteet sekä sähkötekniikka (11 prosenttia kaikista työvuosista).

Kuvio 8a. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2018

Kuvio 8a. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2018

Kuvio 8b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain 2016–2018

Kuvio 8b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain 2016–2018

3.2. Julkisen sektorin tutkimusmenojen kasvu hidastui

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2018 olivat 587 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 10 miljoonaa euroa eli vajaa kaksi prosenttia. Kasvu taittui edellisvuodesta, jolloin menojen lisäys oli kuusi prosenttia kuuden vuoden mittaisen tutkimusmenojen supistumisen päättyessä. Vuonna 2019 tutkimusmenojen arvioidaan olevan 594 miljoonaa euroa.

Julkinen sektori koostuu valtion hallinnonaloista, joiden osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 83 prosenttia, kunnista (3 prosenttia), muista julkisista laitoksista (5 prosenttia) sekä yksityisestä voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta 2) (osuus t&k-menoista 9 prosenttia). Suurimmat toimijat ovat valtion tutkimuslaitokset, joiden yhteenlasketut t&k-menot olivat 427 miljoonaa euroa, mistä VTT:n osuus oli liki puolet.

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 61, kehittämistyön 27 ja perustutkimuksen 12 prosenttia. YVT-sektorin tutkimuksesta 34 prosenttia oli luonteeltaan perustutkimusta, valtion hallinnonaloilla perustutkimusta oli yhdeksän prosenttia.

Julkisen sektorin tutkimusmenoista 40 prosenttia rahoitettiin budjettivaroin (perusrahoitus). Oman rahoituksen 3) osuus oli yhdeksän prosenttia. Valtion hallinnonaloilla budjettirahoituksen osuus oli 45 prosenttia, oman rahoituksen kaksi ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen 53 prosenttia. YVT-sektorilla puolestaan 58 prosenttia t&k-menoista rahoitettiin ulkopuolisista lähteistä, omaa rahoitusta oli 30 prosenttia ja valtion budjettiin pohjautuvaa rahoitusta 12 prosenttia 4) .

Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osalta merkittävimmät muutokset olivat ulkomaisen tutkimusrahoituksen 13 prosentin kasvu ja toisaalta Business Finlandin rahoituksen 20 prosentin lasku. Ulkomaista tutkimusrahaa julkisella sektorilla oli kaikkiaan 103 miljoonaa, Business Finlandin rahoitusta puolestaan 25 miljoonaa vuonna 2018. Suomen Akatemian tutkimusrahoitus pysyi kutakuinkin ennallaan 38 miljoonassa, EU:n tutkimusrahoitus oli 62 miljoonaa, jossa kasvua oli kuusi miljoonaa euroa.

Kuvio 9. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2018

Kuvio 9. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2018

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
2) Sektoriluokitus 2012: S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
3) Esimerkiksi liiketoiminnan, varainhankinnan, sijoitus- ja rahoitustoiminnan sekä omien rahastojen ja säätiöiden tuotto
4) Esimerkiksi veikkausvoittovarat

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 24.10.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2018, 3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2018/tkke_2018_2019-10-24_kat_003_fi.html