Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2019 > 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2019

1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2019

1.1. Korkeakouluissa enemmistö t&k-henkilöistä naisia, yrityksissä vain yksi viidestä

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2019 kaikkiaan 76 200 henkilöä, joista yrityksissä puolet. T&k-henkilöstön kokonaismäärä kasvoi 2 300 edellisvuodesta eli kolme prosenttia. Yritysten t&k-henkilöstö kasvoi neljä ja korkeakoulujen reilu kolme prosenttia, julkisella sektorilla t&k-henkilöstö supistui prosentin verran. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä pysyi ennallaan ja oli 35 prosenttia. Naisten osuus vaihtelee sektoreittain, sillä yrityksissä ainoastaan yksi t&k-henkilö viidestä oli nainen, julkisella sektorilla naisten osuus oli 47 prosenttia ja korkeakouluissa 51 prosenttia. T&k-henkilökunnasta 76 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.

T&k-henkilöstö on korkeasti koulutettua, joka viidennellä on tohtorin tutkinto, lisäksi kahdella kolmasosalla on muu yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.

Tutkimustyövuosia vuonna 2019 tehtiin kaikkiaan 51 500. Määrä nousi edellisvuodesta 1 500 työvuodella mikä tarkoittaa kolmen prosentin kasvua. Samoin kuin t&k-henkilöstön kohdalla tutkimustyövuodet kasvoivat yrityksissä ja korkeakouluissa (3,5%), mutta vähenivät julkisella sektorilla kaksi prosenttia. Työvuosista 58 prosenttia tehtiin yrityksissä, 33 prosenttia korkeakouluissa ja loput yhdeksän prosenttia julkisella sektorilla.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja t&k-työvuodet vuosina 2012-2019

1.2. T&k-menot neljän prosentin kasvussa

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma vuonna 2019 oli 6 715 miljoonaa euroa, mikä on 277 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kaikkiaan menot kasvoivat 4,3 prosenttia, kasvua oli kaikilla sektoreilla, korkeakouluissa viisi, yrityksissä neljä ja julkisella sektorilla 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan ¹⁾ vuonna 2020 kasvavan noin 115 miljoonaa euroa noin 6,8 miljardiin euroon. Bruttokansantuoteosuudeksi arvioidaan 2,9 prosenttia.

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2011–2019 sekä arvio vuodelle 2020

Vuosi	Sektori						Yhteensä		T&k-menojen BKT-osuus 2)
	Yrityssektori		Julkinen sektori 1)		Korkeakoulusektori
	Milj. euroa	%	Milj. euroa	%	Milj. euroa	%	Milj. euroa	%	%
2011	5 047,4	70,5	684,4	9,6	1 431,8	20,0	7 163,7	100	3.62
2012	4 695,0	68,7	662,2	9,7	1 474,6	21,6	6 831,9	100	3.40
2013	4 602,4	68,9	643,6	9,6	1 438,1	21,5	6 684,2	100	3.27
2014	4 409,5	67,7	613,1	9,4	1 489,5	22,9	6 512,1	100	3.15
2015	4 047,3	66,7	543,1	8,9	1 480,5	24,4	6 070,9	100	2.87
2016	3 901,7	65,8	534,6	9,0	1 489,8	25,1	5 926,1	100	2.72
2017	4 028,3	65,3	577,7	9,4	1 567,2	25,4	6 173,2	100	2.73
2018	4 226,9	65,7	587,2	9,1	1 623,8	25,2	6 437,9	100	2.76
2019	4 407,9	65,6	602,6	9,0	1 704,6	25,4	6 715,1	100	2.79
2020 3)	4 477,8	65,6	607,7	8,9	1 744,4	25,5	6 829,9	100	2.94

1) Valtion hallinnonalat, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
2) BKT 2017-2019 Tilastokeskuksen ennakkotieto, BKT 2020 valtiovarainministeriön ennuste.
3) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.

Yritysten osuus t&k-menoista oli 66 prosenttia ja kotimaisten yritysten osuus menojen rahoituksesta oli 53 prosenttia. Julkinen sektori puolestaan vastaa yhdeksästä prosentista menoista, mutta rahoituksessa valtionhallinnon ja muiden julkisten laitosten osuus on 30 prosenttia ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan vajaa kaksi prosenttia. Korkeakoulusektorin merkitys rahoittajana jää yhteen prosenttiin, ulkomaiden osuus on 15 prosenttia.

Kuvio 2a. T&k-menojen jakauma suorittajasektoreittain vuonna 2019

1) Valtion hallinnonalat, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Kuvio 2b. T&k-menojen jakauma rahoittajasektoreittain vuonna 2019

1) Valtion hallinnonalat, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

OECD:n vertailussa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2018 oli 2,76 prosenttia. Bruttokansantuoteosuuden lasku päättyi 2017, vuonna 2018 oli hienoista nousua. Suomen t&k-menojen bkt-osuus on OECD- ja EU-maiden keskitasoa korkeampi. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 2,03 prosenttia käytettiin vuonna 2018 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,38 prosenttia. OECD-alueen t&k-intensiivisimmät maat ovat vuoden 2018 tietojen perusteella Israel (4,9%) ja Etelä-Korea (4,5%). Ruotsin ja Suomen tutkimusmenojen bkt-osuudet olivat vielä vuonna 2014 samalla tasolla, mutta sen jälkeen Suomen menojen supistuessa Ruotsissa on ollut tasaisempi kehitys ja bkt-osuus on Suomea selvästi korkeampi eli 3,3 prosenttia vuonna 2018. ²⁾

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä Euroopan maissa vuosina 2013-2018

Kuvio 3b. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2013-2018

1.3. Korkeakoulujen merkitys maakunnan tutkimuspanokselle suuri Pohjois- ja Itä-Suomessa

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3,3 miljardia euroa vuonna 2019, mikä on puolet koko maan t&k-menoista. Pirkanmaan t&k-menot olivat 740 miljoonaa ja Pohjois-Pohjanmaan 730 miljoonaa euroa, kummankin maakunnan osuus koko maan menoista oli noin 11 prosenttia. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli liki 80 prosenttia.

Kuvio 4. T&k-menojen jakauma maakunnittain vuonna 2019

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle, maakunnan osuus sektorin t&k-menoista oli 70 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimuksesta 39 prosenttia tehtiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osuudet olivat 12 ja 11 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan yhdeksän prosenttia. Yritysten t&k-menoista puolet kohdistui Uudellemaalle, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuus oli 12 prosenttia kummankin.

Korkeakoulujen osuus koko maan tutkimuspanoksesta oli 25 prosenttia, mutta korkeakoulujen suhteellinen merkitys maakuntien tutkimukselle vaihtelee voimakkaasti. Korkeakoulujen osuus Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan t&k-menoista oli noin 60 prosenttia, myös Lapissa osuus oli yli puolet eli 53 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulujen osuus t&k-menoista oli noin viidennes.

Manner-Suomen maakunnista yritysvetoisinta t&k-toiminta oli Pohjanmaalla (yritysten osuus 86%) sekä Kymenlaakson ja Satakunnan maakunnissa (80%).

1.4. Tilaustutkimusta 417 miljoonaa euroa

Tilatulla t&k-toiminnalla (liitetaulukko 2.) tarkoitetaan yrityksen tai organisaation ulkopuolelta tilattuja kokonaisia t&k-hankkeita tai projekteja, jotka eivät ole oman t&k-toiminnan palvelujen ostoa tai tukitoimintoja. Kerätyn aineiston kattavuus on rajallinen, koska t&k-tilaston kohteena ovat t&k-toimintaa itse harjoittavat yritykset tai organisaatiot, jolloin t&k:ta pelkästään tilaavat yksiköt jäävät pois.

Tilattua t&k:ta raportoitiin kaikkiaan 417 miljoonaa euroa, josta lähes 150 miljoonaa hankittiin ulkomailta. Yritysten ostot vastasivat 90 prosentista koko volyymista. Korkeakouluissa tutkimuksen tilaaminen ulkoa on vähäistä. Palvelujen tarjoajista kotimaisten yritysten osuus oli lähes puolet eli 200 miljoonaa. Tässä roolissa myös korkeakoulut ovat merkittäviä, kotimaisten korkeakoulujen suorittamien tutkimuspalvelujen määrä oli 35 miljoonaa euroa.

1) Arvioitu kyselyn vastausten ja muiden laskelmien perusteella
2) OECD, Main Science and Technology Indicators, OECD Suomen luvut voivat poiketa hieman kansallisesti julkaistuista

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 29.10.2020