Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2019 > 3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

3.1. Tutkimustyövuosissa pientä laskua, yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus nousussa

Julkisen sektorin ¹⁾ tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä väheni vuodesta 2018 prosentin verran ja oli kaikkiaan 7 129. Henkilömäärä on pysynyt käytännössä samalla tasolla vuosina 2017-2019. Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus oli 32 prosenttia, vähintään yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus yhteensä oli 79 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2018. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli 47 prosenttia ja tutkijoista 45 prosenttia eli samalla tasolla kuin aikaisemmin. Kaikkiaan henkilöstöstä 75 prosenttia oli tutkijoita ja 25 prosenttia muuta t&k-henkilöstöä. Tutkijoiden osuus nousi yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta.

Tutkimustyövuosia vuonna 2019 kertyi 4 780, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Tohtoreiden osuus työvuosista oli kolmannes, kaikkiaan yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus työvuosista oli 80 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna. Tehtävittäin tarkasteltuna 78 prosenttia (nousua yksi prosenttiyksikkö) tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä. Osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta.

Kuvio 10. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö ja t&k-työvuodet koulutuksen mukaan vuonna 2019

T&k-henkilöstön tutkijoista 35 prosenttia työskentelee tekniikan alalla. Maatalous- ja metsätieteiden, yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden osuus on 15-17 prosentin tasolla. Tekniikassa on myös lukumääräisesti eniten naistutkijoita, mutta naisten osuus, 28 prosenttia, on päätieteenaloista selvästi alhaisin. Humanistisella, lääketieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla enemmistö tutkijoista on naisia, maatalous- ja metsätieteissä puolet tutkijoista on naisia.

Kuvio 11. Julkisen sektorin t&k-henkilöstön tutkijat päätieteenalan ja sukupuolen mukaan 2019

3.2. Julkisen sektorin tutkimusmenot lievässä kasvussa

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2019 olivat 603 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 15 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia. Menojen lisäys oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Vuonna 2020 tutkimusmenojen arvioidaan olevan 608 miljoonaa euroa.

Julkinen sektori koostuu valtion hallinnonaloista, joiden osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 84 prosenttia, kunnista (2 prosenttia), muista julkisista laitoksista (4 prosenttia) sekä yksityisestä voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta ²⁾ (osuus t&k-menoista 10 prosenttia). Suurimmat toimijat ovat valtion tutkimuslaitokset, joiden yhteenlasketut t&k-menot olivat 442 miljoonaa euroa, mistä VTT:n osuus oli liki puolet.

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 61, kehittämistyön 26 ja perustutkimuksen 13 prosenttia. YVT-sektorin tutkimuksesta 43 prosenttia oli luonteeltaan perustutkimusta, valtion hallinnonaloilla perustutkimusta oli yhdeksän prosenttia.

Päätieteenalan mukaan julkisen sektorin selvästi suurin t&k-tieteenala on tekniikka, johon t&k-menoista kohdistui lähes 250 miljoonaa eli 41 prosenttia. Luonnontieteiden osuus oli 17 prosenttia ja menot hieman yli 100 miljoonaa euroa. Maatalous- ja metsätieteiden t&k-menot olivat samaa tasoa ja osuus oli 16 prosenttia. Humanistisen alan tutkimusta oli vain yksi prosentti julkisen sektorin t&k-menoista.

Kuvio 12. Julkisen sektorin t&k-menot tieteenaloittain 2019

Julkisen sektorin tutkimusmenoista 43 prosenttia rahoitettiin valtion budjettivaroin. Budjettirahoituksen osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuoteen 2018 verrattuna. Oman rahoituksen ³⁾ osuus oli kahdeksan prosenttia. Valtion hallinnonaloilla budjettirahoituksen osuus oli 48 prosenttia, oman rahoituksen kaksi ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen 50 prosenttia. YVT-sektorilla puolestaan 61 prosenttia t&k-menoista rahoitettiin ulkopuolisista lähteistä, omaa rahoitusta oli 29 prosenttia ja valtion budjettiin pohjautuvaa rahoitusta 10 prosenttia ⁴⁾ .

Business Finlandin rahoitus oli 20 miljoonaa ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitus oli 36 miljoonaa. Business Finlandin rahoitus laski 23 prosenttia, Suomen Akatemialla laskua oli viisi prosenttia. Ulkomaista tutkimusrahaa julkisella sektorilla oli kaikkiaan 104 miljoonaa, mikä on sama taso kuin edellisvuonna. Tästä EU:n tutkimusrahoitusta oli 65 miljoonaa euroa.

Kuvio 13. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2019

1) Valtion hallinnonalat, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
2) Sektoriluokitus 2012: S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
3) Esimerkiksi liiketoiminnan, varainhankinnan, sijoitus- ja rahoitustoiminnan sekä omien rahastojen ja säätiöiden tuotto
4) Esimerkiksi veikkausvoittovarat

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 29.10.2020