Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2020 > 4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4.1. T&k-henkilöstössä vajaan kolmen prosentin lisäys

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä vuonna 2020 oli noin 31 100, joista 24 700 yliopistoissa, 4 900 ammattikorkeakouluissa ja 1 500 yliopistosairaaloissa. Kasvua oli 2,6 prosenttia eli henkilöstömäärän kasvu oli hieman edellisvuotta (3,3 prosenttia) pienempi. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkimushenkilöstön määrä kasvoi noin kaksi prosenttia, yliopistollisissa sairaaloissa 14 prosenttia.

T&k-henkilöstöstä 78 prosenttia oli tutkijoita tai vastaavia, muut toimivat erilaisissa tutkimuksen tukitehtävissä. Yliopistoissa tutkijoiden osuus oli 80 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 78 ja yliopistollisissa sairaaloissa 55 prosenttia. Korkeakoulujen tutkimushenkilöstön sukupuolijakauma on varsin tasainen, kaikkiaan 51 prosenttia t&k-henkilöstöstä on naisia, yliopistosairaaloissa naisten osuus on 72, ammattikorkeakouluissa 59 ja yliopistoissa 48 prosenttia Myös tutkijoista naisia ja miehiä on saman verran.

Tohtorin tutkinto oli kaikkiaan 35 prosentilla t&k-henkilöstöstä, yliopistoissa tohtoreiden osuus oli 40 prosenttia, yliopistollisissa sairaaloissa 28 ja ammattikorkeakouluissa 15 prosenttia. Naisista tohtoreita oli 33 prosenttia, miehistä 38 prosenttia.

Korkeakoulusektorilla tehtiin vuonna 2020 tutkimusta 17 060 työvuoden verran, mikä on käytännössä sama määrä kuin vuonna 2019. Tutkimustyövuosien määrä pysyi ennallaan yliopistoissa, sen sijaan ammattikorkeakouluissa oli seitsemän prosentin kasvu, yliopistollisissa sairaaloissa puolestaan kymmenen prosentin lasku. Yliopistojen osuus työvuosista on 82 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 14 ja yliopistosairaaloiden neljä prosenttia.

4.2. Ammattikorkeakoulujen t&k-menoissa kasvua, yliopistoissa hienoista laskua

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot pysyivät samalla tasolla kuin 2019 ja olivat vuonna 2020 kaikkiaan 1 703 miljoonaa euroa. Yliopistojen tutkimusmenot supistuivat 1,5 prosenttia, yliopistollisissa sairaaloissa laskua oli kolme prosenttia. Ammattikorkeakoulujen menojen 11 prosentin kasvu kuitenkin piti korkeakoulusektorin t&k-menot vuoden 2019 tasolla. Yliopistojen osuus t&k-menoista oli 82 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 13 ja yliopistosairaaloiden viisi prosenttia. Korkeakoulujen tutkimusmenojen arvioidaan vuonna 2021 olevan 1 684 miljoonaa euroa eli laskua olisi yhden prosentin verran.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 445 miljoonaa euroa eli 26 prosenttia kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osuus oli 24 prosenttia, lääke- ja terveystieteen 20, tekniikan alan 19, humanististen tieteiden kahdeksan ja maatalous- ja metsätieteiden kolme prosenttia. Päätieteenalojen osuuksissa ei tapahtunut mainittavia muutoksia vuoteen 2019 verrattuna.

Ammattikorkeakouluissa tehdään pääosin kehittämistyötä (60 prosenttia) ja soveltavaa tutkimusta (38 prosenttia), joten perustutkimuksen osuudeksi jää vain kaksi prosenttia. Yliopistollisissa keskussairaaloissa 72 prosenttia t&k-toiminnasta oli soveltavaa tutkimusta, perustutkimuksen osuus oli 11 ja kehittämistyön osuus oli 17 prosenttia. Yliopistojen osalta kyseistä tietoa ei tilastoida.

4.3. EU:n tutkimusrahoitus kasvussa, Suoman Akatemian rahoitus laskusuunnassa

Valtion perusrahoituksen (budjettirahoitus) osuus korkeakoulusektorin t&k-toiminnan rahoituksesta vuonna 2020 oli 47 prosenttia, 51 prosenttia perustui ulkopuoliseen rahoitukseen. Jäljelle jäävä kaksi prosenttia oli yliopistojen omaa rahoitusta esimerkiksi liiketoiminnan tuotoilla. Suomen Akatemia rahoitti korkeakoulujen tutkimusta 318 miljoonalla eurolla ja Business Finland 68 miljoonalla. EU:n tutkimusrahoitusta vuonna 2020 käytettiin 160 miljoonaa euroa. EU:n tutkimusrahoitus kasvoi 10 prosenttia vuodesta 2019, Suomen Akatemian myöntämä tutkimusrahoitus puolestaan supistui 17,3 miljoonaa, viisi prosenttia. Business Finlandin rahoitus jatkoi edelleen laskusuunnassa, vähennystä nyt lähes viisi miljoonaa eli seitsemän prosenttia. Kotimaisten yritysten rahoitus korkeakoulujen tutkimukseen oli 53 miljoonaa euroa eli sama kuin edellisvuonna.

Eniten valtion budjettirahoitusta ja korkeakoulun omaa rahoitusta täydentävää ulkopuolista tutkimusrahaa keräävät tieteenalat ovat lääke- ja terveystieteet (59 prosenttia tutkimusmenojen rahoituksesta) ja tekniikka ovat (58 prosenttia). Luonnontieteissä osuus on 54 prosenttia. Humanistisissa tieteissä ulkopuolista rahoitusta oli 35 prosenttia.

Kuvio 15. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan OKM:n perusrahoitusta täydentävä rahoitus vuonna 2020

Kuvio 16. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2020

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

---

Päivitetty 28.10.2021