Julkaistu: 18.6.2021
Palveluvienti laskussa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä
Palveluvienti laski 18 prosenttia vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti laski yhtä lailla 18 prosenttia. Palveluita vietiin 5,6 miljardilla eurolla ja tuotiin 6,6 miljardilla eurolla. Kuten viime vuonnakin, palveluviennissä ja -tuonnissa laskua oli erityisesti matkailussa ja kuljetuspalveluissa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta.
Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain
Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti laski 4 prosenttia ja tuonti laski 6 prosenttia vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 2 prosenttia ja tavaratuonti laski 1 prosentin.
Maksutaseen ja Tullin mukaiset tasot voivat erota, koska Tullin mukainen tavarakauppa sisältää tavaravirtoja, joissa omistajuus ei muutu. Maksutaseen mukainen tavarakauppa perustuu sen sijaan omistajuuden muutokseen. Tullin aineistoon tehtävien muutosten lisäksi maksutaseen mukainen tavarakauppa sisältää ulkomailta ulkomaille tapahtuvia myyntejä ja ostoja.
Palveluviennin laskun takana erityisesti matkailun jyrkkä lasku
Kuten vuosi sitten, sekä matkailu Suomesta ulkomaille, että matkailu Suomeen laskivat vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Matkailu Suomeen (tilastoidaan matkailuvienniksi) laski 89 prosenttia (646 miljoonaa euroa) vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Matkailumenojen arvo Suomesta ulkomaille, mikä tilastoidaan matkailutuonniksi, laski 94 prosenttia (935 miljoonaa euroa).
Poikkeuksena matkailupalveluita vietiin enemmän kuin niitä tuotiin. Suomeen saatiin 83 miljoonan euron arvosta tuloja matkailupalveluista vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Menoja Suomesta ulkomaille virtasi 61 miljoonan euron arvosta. Matkailuvientiin sisältyy esimerkiksi Suomeen joko vapaa-ajanviettoon tai liikematkalle alle vuodeksi matkustaneen henkilön kuluttamat tavarat ja palvelut.
Toiseksi eniten vähensi palveluvientiä euromääräisesti kuljetuspalvelut, jotka laskivat 36 prosenttia (314 miljoonaa euroa) edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Suomeen saatiin 558 miljoonan euron arvosta tuloja kuljetuspalveluista vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Kuljetusvienti sisältää esimerkiksi kuljetusta palvelevasta toiminnasta, rahti- ja matkustajakuljetuksista sekä posti- ja kuriiripalveluista syntyvää tuloa Suomeen. Kuljetuspalvelujen tuonti laski 17 prosenttia (232 miljoonaa euroa).
Euromääräisesti kolmanneksi eniten palveluvientiä vähensi tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut, jotka laskivat 15 prosenttia (125 miljoonaa euroa) edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Suomeen saatiin 685 miljoonan euron arvosta tuloja näistä palveluista vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Myös teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palveluiden tuonti laski 14 prosenttia (191 miljoonaa euroa).
Muita laskeneita palvelueriä olivat muun muassa tutkimus- ja kehityspalvelut, joiden vienti laski 23 prosenttia (59 miljoonaa euroa). Tämä palveluerä laski palvelutuontiakin. Tutkimus- ja kehityspalveluiden tuonti laski 6 prosenttia (54 miljoonaa euroa).
Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin
Ruotsi oli Suomen tärkein vientimaa palveluiden osalta
Palveluita vietiin eniten Ruotsiin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Ruotsin osuus Suomen palveluviennistä oli noin 15 prosenttia. Palveluvienti Ruotsiin laski 2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, kun taas tavaravienti kasvoi 7 prosenttia. Ruotsin osuus tavaraviennistä kasvoi 1 prosenttiyksikön, palveluviennin osuuden kasvaessa 2 prosenttiyksikköä vuodentakaiseen verrattuna. Euroalueen osuus palveluviennistä laski 1 prosenttiyksiköllä, kun taas osuus tavaraviennistä pysyi samana.
Palvelutuonti Ruotsista laski 9 prosenttia vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna, kun taas tavaratuonti kasvoi 4 prosenttia. Ruotsin osuus tavaratuonnista kasvoi 1 prosenttiyksikön vuodentakaiseen verrattuna, kuten myös osuus palvelutuonnista kasvoi 1 prosenttiyksikön. Euroalueen osalta osuus tavaratuonnista laski 1 prosenttiyksikön ja palvelutuonnista laski 2 prosenttiyksikköä.
Palveluiden ulkomaankauppa Yhdysvaltoihin ylijäämäistä
Palveluita vietiin Ruotsin jälkeen erityisesti Yhdysvaltoihin, jonne palveluita vietiin 5 prosenttia vähemmän vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti Yhdysvalloista laski 16 prosenttia. Palvelukauppa Yhdysvaltoihin oli ylijäämäistä: Yhdysvaltoihin vietiin palveluita 105 miljoonalla eurolla enemmän kuin mitä Yhdysvalloista tuotiin. Tavaroita vietiin Yhdysvaltoihin 1,2 miljardin euron arvosta. Tavaravienti Yhdysvaltoihin kasvoi 2 prosentin verran vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.
Palveluvienti Saksaan laski 11 prosenttia, kun taas tavaravienti laski 2 prosenttia. Saksan osuus Suomen palveluviennistä oli 9 prosenttia vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä osuus kasvoi vain 1 prosenttiyksikön verran vuodentakaiseen verrattuna. Saksan osuus palveluviennistä Suomesta Eurooppaan oli 14 prosenttia, joka kasvoi 1 prosenttiyksikön. Tavaraviennin suhteen Saksan osuus koko Suomen viennistä oli palveluviennin lailla 9 prosenttia. Tavaraviennin osuus ei ole muuttunut vuodentakaiseen verrattuna. Saksan osuus tavaraviennistä Suomesta Eurooppaan oli 12 prosenttia, joka laski vain 1 prosenttiyksikön.
Saksan lisäksi palveluvienti laski erityisesti Iso-Britanniaan ja Venäjälle. Palveluvienti Britanniaan laski 47 prosenttia, kuten myös palvelutuonti Britanniasta laski 17 prosenttia. Britanniasta tuodut palvelut ylittivät palveluviennin 228 miljoonalla eurolla vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Tavaratuonti Britanniasta laski 27 prosenttia ja tavaravienti Britanniaan 2 prosenttia. Palveluvienti Venäjälle laski 67 prosenttia, kun taas palvelutuonnin taso laski vain 6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Venäjälle vietiin 12 prosenttia enemmän tavaraa kuin viime vuonna ja tavaratuonti kasvoi 8 prosenttia. Kiinaan palveluita vietiin 4 prosenttia vähemmän ja palveluita tuotiin 12 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 alussa. Tavaravienti Kiinasta kasvoi 15 prosenttia ja myös tavaratuonti kasvoi 12 prosenttia.
Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Ulkomaankaupan tilastot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään laatuselosteessa kuvattuja määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marianna Mukkulainen 029 551 3405, Kasperi Lavikainen 029 551 3674, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (298,9 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (18.6.2021)
Päivitetty 18.6.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 1. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2021/01/tpulk_2021_01_2021-06-18_tie_001_fi.html