Suomen ulkomaankauppa kasvoi vuodentakaiseen verrattuna vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä

Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä yhteenlaskettu tavara- ja palveluvienti kasvoi 5,4 miljardin euron verran vuoden 2020 vastaavaan neljännekseen verrattuna. Noin kolme neljäsosaa tästä kasvusta oli peräisin tavaraviennistä. Vaikka palveluviennin kasvu oli suhteessa pienempää, sekin kuitenkin kasvoi 1,4 miljardin euron verran suhteessa edeltävän vuoden vastaavaan neljännekseen. Yhteenlaskettu tavara- ja palvelutuonti kasvoi vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen verrattuna jopa vientiä enemmän eli 7,1 miljardin euron verran. Tavaroiden ja palveluiden osuudet kasvusta olivat samat kuin viennissäkin eli noin 75 prosenttia johtui tavaratuonnista ja 25 prosenttia palvelutuonnista. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta.

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Merkille pantavaa on se, että Suomen ulkomaankauppa ei kasvanut pelkästään suhteessa vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen. Viennin ja tuonnin arvo kasvoi myös verrattuna vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen, jolloin koronaviruksen aiheuttama pandemia ei vielä vaikuttanut talouselämään. Tavaraviennin arvo kasvoi kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna 3,5 miljardia euroa, kun taas palveluviennin arvo kasvoi noin miljardi euroa. Palvelutuonti vuorostaan kasvoi vain 0,2 miljardin euron verran. Voidaan kuitenkin sanoa, että palvelutuonti oli arvoltaan ainakin pandemiaa edeltäneellä tasolla, vaikkei kasvu verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen ollutkaan tuon suurempaa. Tavaratuonti oli taas kuluneella neljänneksellä arvoltaan 4,1 miljardia euroa suurempi kuin kahta vuotta aiemmin.

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti jälleen korkealla tasolla

Vuoden 2021 eri vuosineljännesten lukuja katsottaessa televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden (TTT) vienti näyttää kasvaneen tasaisesti. Ero vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen on taas pienempi, koska palveluerän vienti oli myös silloin korkealla tasolla. Nykyisten tietojen perusteella TTT-vienti kasvoi tuohonkin huippulukemaan verrattuna 0,5 miljardin euron verran. Vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen verrattuna kasvua oli vuorostaan vajaa 1,5 miljardia euroa. TTT-vienti on aiemminkin ollut Suomen palveluviennin palvelueristä suurin.

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Pandemian vaikutus palveluiden ulkomaankauppaan on ollut vahvaa erityisesti kuljetus- ja matkailupalveluiden kohdalla. Kuluneella neljänneksellä oli viitteitä näiden palveluerien viennin elpymisestä. Verrattuna vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen niiden yhteenlaskettu vienti kasvoi reilun 0,6 miljardin euron verran eli jopa TTT-vientiä enemmän. Vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen verrattuna kuljetus- ja matkailupalveluita kuitenkin vietiin noin 0,5 miljardin euron verran vähemmän eli kokonaisvaltaisesta elpymisestä ei kuitenkaan voida puhua.

Palveluviennin kasvusta valtaosa selittyy siis TTT-viennin korkealla tasolla ja kuljetus- ja matkailupalveluiden viennin osittaisella elpymisellä. Vuodentakaiseen verrattuna myös asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluiden viennin ja henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen arvo nousi, mutta kummankin palveluerän suhteen vain noin 0,1 miljardia euroa. Minkään palveluerän vienti ei laskenut 0,1 miljardin euron verran tai sitä enemmän vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen verrattuna.

Palvelutuonti kasvoi kuluneella vuosineljänneksellä yhteensä 1,8 miljardin euron verran vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Kuljetus- ja matkailupalveluiden yhteenlaskettu tuonti kattoi tästä kasvusta 0,8 miljardia euroa. Kuljetuspalveluiden tuonti oli suurin piirtein samalla tasolla kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, kun taas matkailupalveluiden tuonti oli edelleen alemmalla tasolla. Suomalaisten ulkomaan matkailun menot olivat arvoltaan noin 0,7 miljardia euroa alemmat kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.

Suhteessa vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen myös muiden liike-elämän palveluiden tuonti kasvoi selvästi eli 0,7 miljardin euron verran vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Palveluerän tuonti oli myös korkeammalla tasolla kuin vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä. Muissa palveluerissä muutokset vuodentakaiseen verrattuna olivat pienempiä, joskin tuotannollisten palveluiden tuonti kasvoi vajaan 0,2 miljardin euron verran.

Viennin kasvu painottui Eurooppaan

Jos yhteenlaskettu tavara- ja palveluvienti kasvoi yhteensä 5,4 miljardin euron verran suhteessa vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen, niin viennin kasvu Eurooppaan kattoi tästä kasvusta 90 prosenttia eli 4,8 miljardia euroa. Viennin arvo EU-maihin kasvoi vuodentakaisesta 4,0 miljardia euroa, mikä vastasi noin 84 prosenttia koko viennin kasvusta. Etenkin vienti Ruotsiin ja Alankomaihin kasvoi verrattuna vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen. Muiden maanosien kuin Euroopan kohdalla kasvu oli vähäisempää. Vienti Aasiaan kasvoi vajaan 0,4 miljardin euron verran, mikä oli enemmän kuin Amerikan mantereelle suuntautuneen viennin kasvu, joka oli suuruudeltaan 0,1 miljardia euroa.

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Tavara- ja palvelutuonnin kasvu ei ollut vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä yhtä keskittynyttä Eurooppaan tai EU-maihin. Kokonaisuudessaan tuonnin arvo siis kasvoi 7,1 miljardia euroa verrattuna vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen ja tästä kasvusta vain vajaa puolet oli peräisin EU-maista. Tuonti Aasiasta kasvoi vajaan 1,5 miljardin euron verran ja tuonti Venäjältä oli kuluneella neljänneksellä myös 1,5 miljardin euron verran suurempi arvoltaan kuin vuotta aiemmin. Pandemiaa edeltäneen vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen verrattuna Venäjän tuonnin arvo oli 0,7 miljardia euroa suurempi kuluneella vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.

Ulkomaankaupan tilastot

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään laatuselosteessa kuvattuja määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.

Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.

Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kasperi Lavikainen 029 551 3674, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (299,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Maksutaseen mukainen vienti, milj. euroa (15.3.2022)
Liitetaulukko 2. Maksutaseen mukainen tuonti, milj. euroa (15.3.2022)
Liitetaulukko 3. Maksutaseen mukainen ulkomaankauppa alueittain, milj. euroa (15.3.2022)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa (15.3.2022)

Tietojen tarkentuminen

Tietojen tarkentuminen (15.3.2022)

Päivitetty 15.03.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 4. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2021/04/tpulk_2021_04_2022-03-15_tie_001_fi.html