Työtapaturmatilanne Suomessa vuonna 2004
Palkansaajien työpaikkatapaturmat
Vuonna 2004 palkansaajille sattui 56 042 vähintään kolmen päivän poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Vähennystä vuoteen 2003 verrattuna oli vain vähän (- 0,4 %). Tuolloin vähintään kolmen päivän sairauslomaan johtaneita työtapaturmia palkansaajille sattui 56 268. Sen sijaan työmatkatapaturmien lukumäärä aleni vuodesta 2003, sillä vähintään kolmen päivän poissaoloon johtaneiden työmatkatapaturmien uhriksi joutui 9 315 palkansaajaa vuonna 2004. Vuotta aiemmin työmatkatapaturmia sattui 9 990. Näiden lisäksi vakuutusyhtiöt maksoivat sairaskulujen korvauksia noin 38 800 lievemmästä tapaturmatapauksesta sekä 6 600 lievemmästä työmatkatapaturmasta. Työpaikkatapaturmat olivat vuonna 2004 aiempien vuosien tapaan miesten ongelma: kolme neljästä työpaikkatapaturman uhrista oli miehiä (taulukko 1).
Taulukko 1. Työpaikkatapaturmat Suomessa sukupuolen mukaan vuonna 2004
Työpaikkatapaturmat (vähintään 3 poissaolopäivää) | |||||
N | % | 1 000 palkansaajaa kohden |
Miljoonaa työtuntia kohden |
Työkuolemia | |
Miehet | 41 441 | 74,0 | 40,4 | 23,1 | 40 |
Naiset | 14 601 | 26,0 | 14,1 | 9,4 | 4 |
Yhteensä | 56 042 | 100 | 27,2 | 16,7 | 44 |
Tapaturmataajuus osoittaa, että työturvallisuus kohentui vuosien 2003 ja 2004 välisenä aikana. Taajuudella laskettu tapaturmariski aleni 2,7 prosenttia (17,1 vuonna 2003 -> 16,7 vuonna 2004). Miehillä taajuus laski edellisvuodesta, kun naisilla se pysytteli ennallaan. Edelleen miesten tapaturmariski on kuitenkin selvästi korkeampi kuin naisilla, noin 2,5-kertainen. Miehille sattui 23,1 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden tapaturmataajuuden ollessa naisilla 9,4 (taulukko 1). Vuonna 2003 vastaavat suhdeluvut olivat miehillä 23,8 ja naisilla 9,4.
Suomalaisten palkansaajien työpaikkatapaturman riski on alentunut 1990 -luvun alusta alkaen (kuvio 1). Vuosikymmenen puolivälin jälkeen näytti siltä, että myönteinen kehitys olisi päättynyt, mutta vuodesta 1998 todennäköisyys joutua työtapaturmaan on jälleen vuosi vuodelta laskenut hienoisesti. Tapaturmasuhteella mitattu riski aleni vuoden 2003 tasosta (27,3) vuoteen 2004 tultaessa kuitenkin enää vain aavistuksen, jolloin sattui 27,2 työpaikkatapaturmaa tuhatta palkansaajaa kohden. Edellä kuitenkin todettiin, että tapaturmataajuuden mukaan riski on alentunut edellisvuodesta. Tapaturmataajuus onkin tarkempi riskimittari, sillä tapaturmien määrä suhteutetaan siihen aikaan (tehtyihin työtunteihin), jona henkilöt ovat olleet alttiina työtapaturmalle. Vastaavasti tapaturmasuhde ilmoittaa sattuneiden työtapaturmien määrän tuhatta henkeä kohden, joiden työssäoloaika eli tapaturmalle alttiina olemisen aika vaihtelee. Tapaturmataajuutta ja tapaturmasuhdetta käytetään eri toimialoilla tai ammattiryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelun mittaamiseen.
Kuvio 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1 000 palkansaajaa kohden 1991-2004
Aikasarja palkansaajien vähintään kolmen päivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien määrästä sekä tapaturmasuhteesta vuosilta 1991-2004 on esitetty Excel-taulukossa, joka sijaitsee "Taulukot" linkin alla.
Miesten työtapaturmariski on selvästi suurin nuorimmassa ikäryhmässä. Nuorille miehille sattui 47,5 vähintään kolmen päivän poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa tuhatta samanikäistä palkansaajaa kohden vuonna 2004 (kuvio 2). Tämä merkitsi sitä, että tapaturmasuhteella laskettu riski oli 18 prosenttia suurempi kuin kaikilla miespalkansaajilla keskimäärin. Riski alenee lähes tasaisesti iän myötä. Toisin kuin miehillä naisten tapaturmariski on korkein vanhimmassa, 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Tosin ikäryhmien väliset erot ovat varsin pieniä. Tapaturmasuhteen kautta valottuva kuva naisten työtapaturmatilanteesta onkin pysytellyt lähes ennallaan vuodesta toiseen.
Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan 2004
Lukumäärätiedot palkansaajien vähintään kolmeen sairauspäivään johtaneista työpaikkatapaturmista iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2004 on esitetty "Taulukot"-linkin alta löytävässä Excel-tiedostossa.
Vuonna 2004 lukumääräisesti eniten tapaturmia sattui edellisvuosien tapaan eri teollisuuden ammattiryhmissä. Kuviossa kolme on kuvattu kaikki sellaiset ammattiryhmät, joissa työpaikkatapaturman riski on keskimääräistä korkeampi. Kärkisijat miehittävät samat neljä ammattiryhmää kuin vuonna 2003: talonrakennustyön, elintarviketeollisuustyön, puutyön ja konepaja- ja rakennusmetallityön ammattiryhmät. Talonrakennustyön ammateissa työpaikkatapaturman riski oli yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Riski tosin aleni hieman edellisvuodesta. Myönteisintä kehitys oli massa- ja paperityön ammateissa, joissa tapaturmariski aleni 69 tapaturmasta 58 tapaturmaan tuhatta tässä ammattiryhmässä toimivaa palkansaajaa kohden. Elintarviketeollisuuden ammateissa työpaikkatapaturman riski laski edellisvuoteen verrattuna hieman, mutta se oli edelleen kolminkertainen keskiarvoon verrattuna.
Kuvio 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1000 palkansaajaa kohden ammatin mukaan 2004, tapaturmasuhde yli keskiarvon
Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat
Palkansaajille sattui 44 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa vuonna 2004, joista neljä sattui naisille. Tämä merkitsi 2,1 työtapaturman seurauksena kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden. Edellisvuoteen verrattuna tilanne pysytteli ennallaan. Tuolloin työpaikkatapaturmissa henkensä menetti 43 palkansaajaa (2,1 kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden), joista kaikki olivat miehiä.
Kuvio 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden 1990-2003
Tiedot palkansaajien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien lukumääristä sekä suhdeluvut työkuolemista 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1991-2004 on esitetty Excel-taulukossa, jonka löydät "Taulukot" -linkin alta.
Palkansaajien työmatkatapaturmat
Työmatkatapaturmien määrä laski vuosina 2003-2004. Vuonna 2004 palkansaajille sattui 9 315 vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työmatkatapaturmaa, mikä on keskimäärin 4,5 tapaturmatapausta tuhatta palkansaajaa kohden. Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: noin 63 prosenttia kaikista työmatkatapaturmista sattui naisille. Vuonna 2003 naisille sattui 5,7 ja miehille 3,3 työmatkatapaturmaa tuhatta palkansaajaa kohden.
Työmatkatapaturmissa kuolleiden määrä väheni hieman edellisvuodesta. Matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin kuoli 21 palkansaajaa vuonna 2004, kun vuonna 2003 työmatkalla henkensä menettäneitä oli 23. Vuonna 2002 työmatkatapaturmissa kuoli 28 palkansaajaa.
Taulukko 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2003
Työmatkatapaturmat | ||||
N | % | per 1 000 palkansaajaa |
Kuolemia | |
Miehet | 3 410 | 36,6 | 3,3 | 12 |
Naiset | 5 905 | 63,4 | 5,7 | 9 |
Yhteensä | 9 315 | 100 | 4,5 | 21 |
Maatalousyrittäjien työtapaturmat
Vuonna 2004 Mela korvasi yhteensä 5 805 maatalousyrittäjille sattunutta työtapaturmaa, joista 5 183 johti vähintään kolmen päivän työstä poissaoloon. Vuotta aiemmin vastaavat tapaturmia sattui yhteensä 6 189, joista 5 520 johti vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen. Maatalousyrittäjien työtapaturman riski aleni edellisvuodesta, mutta työ on edelleen riskialtista, sillä työtapaturmasuhde on yli kaksinkertainen palkansaajiin verrattuna. Vuonna 2004 sattui 53,7 vähintään kolmen päivän poissaoloon johtanutta työtapaturmaa tuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, kun vastaava suhdeluku vuonna 2003 oli 56,6. Miesten tapaturmariski on selvästi korkeampi kuin naisilla: miehille sattui 62,2 ja naisille 38,5 työtapaturmaa tuhatta maatalousyrittäjää kohden (taulukko 3). Vastaavat suhdeluku oli vuonna 2003 miehillä 66,7 ja naisilla 39,1.
Vuonna 2004 menehtyi 8 maatalousyrittäjää työtapaturman uhrina. Kaikki kuolleet olivat miehiä. Kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa tapaturmasuhde kohosi vuoteen 2003 verrattuna. Vuonna 2004 sattui 8,6 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa 100 000 maatalousyrittäjää kohden suhdeluvun ollessa 5,2 vuonna 2003. Koska maatalousyrittäjien luvut ovat pieniä, vaikuttaa satunnaisvaihtelu työkuolemien tapaturmasuhteeseen varsin paljon.
Taulukko 3. Maatalousyrittäjien työtapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2004
Työtapaturmat | ||||
N | % | per 1 000 maatalousyrittäjää |
Työkuolemia | |
Miehet | 3 859 | 74,5 | 62,2 | 8 |
Naiset | 1 324 | 25,5 | 38,5 | - |
Yhteensä | 5 183 | 100 | 53,7 | 8 |
Päivitetty 15.6.2006
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2004,
Työtapaturmatilanne Suomessa vuonna 2004
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ttap/2004/ttap_2004_2006-06-15_kat_001.html