Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Palkansaajien vuonna 2006 sattuneet tapaturmat

Vuonna 2006 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 115 936 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa (taulukko 1). Näistä vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johti 55 253 ja kuolemaan 47 tapausta. Edellisvuoteen verrattuna korvattujen työpaikkatapaturmien määrä kasvoi jonkun verran, sillä tuolloin palkansaajille sattui yhteensä 111 129 työpaikkatapaturmaa, joista 54 352 tapauksessa seurauksena oli vähintään 4 päivän työkyvyttömyys. Työkuolemien määrä laski hieman, sillä vuonna 2005 työpaikkatapaturmissa menehtyi 51 palkansaajaa.

Vuoden 2005 alussa otettiin käyttöön sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmä (täky). Muutoksen myötä hoitolaitosten täytyy tehdä aina ilmoitus vakuutusyhtiöön työtapaturmapotilaan hoidosta. Täten lakimuutos lisäsi vuodesta 2005 lähtien etenkin lievien, alle 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien määrää, joista osa jäi aiemmin ilmoittamatta vakuutusyhtiöön. Tämä koskee varsinkin julkisen terveydenhuollon puolella hoidettuja työtapaturmia. Jos vakuutusyhtiössä tapaturman todetaan sattuneen työssä, maksetaan hoitolaitokselle työtapaturmasta aiheutuneet todelliset hoitokustannukset. Muutoksesta johtuen aiempien vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2005-2006 kokonaistietojen kanssa. Uudistuksen vaikutus palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneisiin työpaikkatapaturmiin on sen sijaan vähäisempi.

Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa siirryttiin käyttämään EU:n tilastoviraston Eurostatin työtapaturmatilastossa (ESAW) käyttämää työtapaturman määritelmää referenssivuodesta 2005 lähtien. Määritelmän mukaan tilasto sisältää tiedot työtapaturmista, jotka ovat johtaneet ”vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen”. Pääosa tämän katsauksen tiedoista on esitetty tätä rajausta käyttäen. Aikasarjat on korjattu taaksepäin määritelmän mukaisiksi.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat Suomessa sukupuolen mukaan vuonna 2006

Työpaikkatapaturmat
  Kaikki Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys Työkuolema
  N % N % Tapaturmasuhde (100 000 palkansaajaa kohden) Tapaturmataajuus (miljoonaa työtuntia kohden) N %
Miehet 83 460 72,0 40 479 73,3 3 837 - 43 91,5
Naiset 32 476 28,0 14 774 26,7 1 338 - 4 8,5
Yhteensä 115 936 100 55 253 100 2 582 - 47 100
Tapaturmasuhde- ja taajuus laskettu palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen
johtaneista työtapaturmista pl. työkuolemat sekä koululaisten, opiskelijoiden ja laitosväkeen
kuuluvien työpaikkatapaturmat. Tapaturmataajuustiedot toimitetaan myöhemmin 2008.

Lähes kolme neljästä (73 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle. Miesten työtapaturmariski on siten perinteisesti ollut selvästi korkeampi kuin naisilla. Tapaturmasuhteella mitattu miesten riski joutua työtapaturman uhriksi työpaikalla on yli 2,5-kertainen naisiin verrattuna. Keskeisin syy tähän on se, että miehet työskentelevät naisia useammin toimialoilla ja työtehtävissä, joissa työtapaturmariski on keskimääräistä korkeampi.

Palkansaajien työtapaturmariski viime vuosina

Suomalaisten palkansaajien työpaikkatapaturman riski on alentunut 1990 –luvun lopusta alkaen (kuvio 1). Tämä käy ilmi, kun suhteutetaan palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden. Vuosien 1998–2004 välillä työtapaturmasuhde aleni noin 14 prosenttia. Vuonna 2005 tapaturmasuhde kääntyi lievään nousuun. Tuolloin sattui 2 581 työpaikkatapaturmaa 100 000 palkansaajaa kohden, joka on viitisen prosenttia (4,6 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2006 sattui 2 582 työpaikkatapaturmaa 100 000 palkansaajaa kohden, joten tapaturmasuhteen nousu käytännössä pysähtyi (+0,04%). Tapaturmasuhdetta käytetään eri toimialoilla tai ammattiryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelun mittaamiseen.

Kuvio 1. Palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1996–2006

Kuvio 1. Palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1996–2006

Aiemmin Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa tapaturmasuhde laskettiin suhteuttamalla vähintään 3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat tuhatta palkansaajaa kohden. Tunnuslukuja on yhdenmukaistettu kansallisesti sekä Eurostatin käytännön mukaisiksi. Referenssivuodesta 2005 lähtien tapaturmasuhde on laskettu suhteuttamalla vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat sataatuhatta referenssiväestöön kuuluvaa kohden. Tapaturmataajuus lasketaan suhteuttamalla vähintään 4 päivän työstä poissaolon aiheuttaneet työpaikkatapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Palkansaajien lukumäärä- ja työtuntitiedot saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Tapaturmariski korkein nuorilla miehillä

Miesten työtapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15-24 v.). Nuorille miehille sattui 4 391 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden vuonna 2006 (kuvio 2). Tämä merkitsi sitä, että tapaturmasuhteella laskettu riski oli 14 prosenttia suurempi kuin miespalkansaajilla keskimäärin. Riski alenee lähes tasaisesti iän myötä. Toisin kuin miehillä, naisten tapaturmariski on korkein vanhimmassa, 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Ikäryhmien väliset erot ovat kuitenkin varsin pieniä. Tapaturmasuhteen kautta valottuva kuva sukupuolen mukaisesta työtapaturmatilanteesta onkin pysytellyt lähes ennallaan vuodesta toiseen.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2006

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2006

Talonrakentamisen ammattiryhmässä eniten työtapaturmia

Vuonna 2006 työtapaturmasuhteella mitattuna korkean työtapaturmariskin ammatteja olivat talonrakennustyö, elintarviketeollisuustyö sekä konepaja- ja rakennusmetallityö. Talonrakennustyön ammattiryhmässä työtapaturmariski on edelleen korkein, yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Vuonna 2006 talonrakennustyön ammateissa sattui 11 045 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava tapaturmasuhde oli 10 717.

Seuraavana tulevat elintarviketeollisuustyön (8 733), konepaja- ja rakennusmetallityön (7 361) ja maatilataloustyön (7 306) ammattiryhmät. Konepaja- ja rakennusmetallityön ammattiryhmässä tapaturmasuhteella mitattu tapaturmariski laski neljä prosenttia, kun elintarviketeollisuustyön ammateissa toimivilla riski kasvoi noin 13 prosenttia ja maatilataloustyön ammateissa toimivilla seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Kuviossa kolme on esitetty ammattiryhmät, joissa työpaikkatapaturman riski on keskimääräistä korkeampi. Keskimäärin vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 2 582 sataatuhatta palkansaajaa kohden. Lukumääräisesti eniten tapaturmia sattui edellisvuosien tapaan eri teollisuuden ammattiryhmissä.

Kuvio 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden ammatin mukaan vuonna 2006, tapaturmasuhde yli keskiarvon

Kuvio 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden ammatin mukaan vuonna 2006, tapaturmasuhde yli keskiarvon

Palkansaajien työkuoleman riski aleni hieman 2005-2006

Tapaturmasuhteella mitattu palkansaajien työkuoleman riski aleni hieman. Vuonna 2006 palkansaajille sattui 47 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista neljä sattui naisille. Tämä on 2,2 työtapaturmassa kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden (kuvio 4). Edellisvuoteen verrattuna työkuolemien määrä laski hieman, sillä vuonna 2005 työpaikkatapaturmissa henkensä menetti 51 palkansaajaa, joka on 2,4 kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden. Vuoden 2005 luku sisältää Suomenlahdella elokuussa 2005 sattuneessa helikopterionnettomuudessa surmansa saaneet (6 henkilöä).

Kuvio 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1991–2006

Kuvio 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1991–2006

Palkansaajien työmatkatapaturmat

Vuonna 2006 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 18 397 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Näistä kuolemaan johti 16 (taulukko 2).

Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työmatkatapaturmien määrä nousi hieman vuosina 2005–2006 (+ 1,4 %). Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: melkein kahdessa kolmasosassa (64 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui miehille (10) lähes kaksi kertaa enemmän kuin naisille (6).

Työmatkatapaturmissa kuolleiden määrä lähes puoliintui edellisvuodesta. Matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin kuoli 31 palkansaajaa vuonna 2005. Vuonna 2004 ja vuonna 2003 työmatkalla henkensä menettäneitä oli 23. Vuonna 2002 työmatkatapaturmissa kuoli 28 palkansaajaa.

Taulukko 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2006

Työmatkatapaturmat
  Alle 4
päivää
  Väh 4
päivää
  Kuolemat   Yhteensä  
  N % N % N % N %
Miehet 3 142 34,7 3 487 37,4 10 62,5 6 639 36,1
Naiset 5 907 65,3 5 845 62,6 6 37,5 11 758 63,9
Yhteensä 9 049 100 9 332 100 16 100 18 397 100

Maatalousyrittäjien työtapaturmat

Vuonna 2006 Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) korvasi yhteensä 5 966 maatalousyrittäjille sattunutta työtapaturmaa, joista 5 019 johti vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen. Vuotta aiemmin maatalousyrittäjille sattui yhteensä 6 711 työtapaturmaa, joista 5 465 johti vähintään neljän päivän työstä poissaoloon. Poiketen palkansaajista, työtapaturmien lukumäärä laski maatalousyrittäjillä edellisvuodesta selvästi (11,1 %).

Maatalousyrittäjien työ on kuitenkin riskialtista, sillä työtapaturmasuhde on yli kaksinkertainen palkansaajiin verrattuna. Vuonna 2006 sattui 5 627 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, kun vastaava suhdeluku vuonna 2005 oli 5 962. Tapaturmasuhteella mitattu työtapaturmariski laski siten edellisvuodesta (5,6 %).

Miesten tapaturmariski on selvästi korkeampi kuin naisilla: miehille sattui 6 436 ja naisille 4 122 työtapaturmaa sataatuhatta maatalousyrittäjää kohden (taulukko 3). Vastaava suhdeluku oli vuonna 2005 miehillä 7 008 ja naisilla 4 062. Näin ollen miesten tapaturmariski laski selvästi edellisvuodesta (8,2 %), kun taas naisilla tapaturmariski hieman nousi (+1,5 %). Vuonna 2006 menehtyi 5 maatalousyrittäjää työtapaturman uhrina.

Taulukko 3. Maatalousyrittäjien työtapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2006

Työtapaturmat
  Kaikki Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys Työkuolemat
  N % N % Tapaturmasuhde (100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden) N
Miehet 4 466 74,9 3 734 74,4 6 436 5
Naiset 1 500 25,1 1 285 25,6 4 122 -
Yhteensä 5 966 100 5 019 100 5 627 5

Lähde: Työtapaturmat 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 09–1734 2963, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 10.6.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2006, Palkansaajien vuonna 2006 sattuneet tapaturmat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ttap/2006/ttap_2006_2008-06-10_kat_001_fi.html