Etusivu > Tilastot > Työtapaturmat > 2009 > Palkansaajille työpaikalla vuonna 2009 sattuneet tapaturmat

Palkansaajille työpaikalla vuonna 2009 sattuneet tapaturmat

Vuonna 2009 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 98 466 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa (taulukko 1). Näistä vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johti 42 979 ja kuolemaan 26 tapausta. Edellisvuoteen verrattuna korvattujen työpaikkatapaturmien määrä laski roimasti, sillä tuolloin palkansaajille sattui yhteensä 119 328 työpaikkatapaturmaa, joista 53 960 tapauksessa seurauksena oli vähintään 4 päivän työkyvyttömyys. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien määrä väheni viidenneksen (-20,4 %). Myös työkuolemien määrä laski selvästi, sillä vuonna 2008 työpaikkatapaturmissa menehtyi 30 palkansaajaa.

Työtapaturmien määrät ovat kasvaneet vuodesta 2005 lähtien palkansaajien osalta vuoteen 2008 asti, mutta vuonna 2009 työtapaturmien kokonaismäärä väheni noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Vuonna 2009 Suomea koetellut taantuma ja tehdyn työn määrässä tapahtuneet muutokset selittävät suurimmalta osin muutoksen. Vuotta 2005 edeltäneen ja sen jälkeisen aikasarjan tarkka vertailu kokonaismäärien suhteen (ml. alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet tapaukset) osalta ei ole kuitenkaan mielekästä vuonna 2005 voimaantulleen ns. täyskustannus -uudistuksen vuoksi.

Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa siirryttiin käyttämään EU:n tilastoviraston Eurostatin työtapaturmatilastossa (ESAW) käyttämää työtapaturman määritelmää referenssivuodesta 2005 lähtien. Määritelmän mukaan tilasto sisältää tiedot työtapaturmista, jotka ovat johtaneet ”vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen”. Pääosa tämän katsauksen tiedoista on esitetty tätä rajausta käyttäen. Aikasarjat on korjattu taaksepäin määritelmän mukaisiksi.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat Suomessa sukupuolen mukaan vuonna 2009

Työpaikkatapaturmat
	Kaikki		Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys				Työkuolema
	N	%	N	%	Tapaturmasuhde (100 000 palkansaajaa kohden)	Tapaturmataajuus (miljoonaa työtuntia kohden)	N	%
Miehet	65 653	66,7	29 471	68,6	2 843	17,1	22	84,6
Naiset	32 813	33,3	13 508	31,4	1 223	8,4	4	15,4
Yhteensä	98 466	100	42 979	100	2 008	12,9	26	100
Tapaturmasuhde- ja taajuus laskettu palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työtapaturmista pl. työkuolemat sekä koululaisten, opiskelijoiden ja laitosväkeen kuuluvien työpaikkatapaturmat.

Seitsemän kymmenestä (66.7 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle. Miesten työtapaturmariski on siten perinteisesti ollut selvästi korkeampi kuin naisilla. Tapaturmasuhteella mitattu miesten riski joutua työtapaturman uhriksi työpaikalla on lähes 2,5-kertainen naisiin verrattuna. Keskeisin syy tähän on se, että miehet työskentelevät naisia useammin toimialoilla ja työtehtävissä, joissa työtapaturmariski on keskimääräistä korkeampi.

Palkansaajien työtapaturmariski viime vuosina

Suomalaisten palkansaajien työpaikkatapaturman riski on alentunut 1990 –luvun lopusta alkaen (kuvio 1). Tämä käy ilmi, kun suhteutetaan palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden. Vuosien 1998–2004 välillä työtapaturmasuhde aleni noin 14 prosenttia. Vuonna 2005 tapaturmasuhde kääntyi lievään nousuun ja pysyi samalla tasolla vuonna 2006. Vuonna 2009 sataatuhatta palkansaajaa kohden sattui 2 008 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa, kun vastaava suhde edellisenä vuonna oli 2 428, joten työtapaturmariski laski lähes viidenneksen (-17,3 %). Tapaturmasuhdetta käytetään eri toimialoilla tai ammattiryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelun mittaamiseen.

Kuvio 1. Palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1996–2009

Aiemmin Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa tapaturmasuhde laskettiin suhteuttamalla vähintään 3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat tuhatta palkansaajaa kohden. Tunnuslukuja on yhdenmukaistettu kansallisesti sekä Eurostatin käytännön mukaisiksi. Referenssivuodesta 2005 lähtien tapaturmasuhde on laskettu suhteuttamalla vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat sataatuhatta referenssiväestöön kuuluvaa kohden. Tapaturmataajuus lasketaan suhteuttamalla vähintään 4 päivän työstä poissaolon aiheuttaneet työpaikkatapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Palkansaajien lukumäärä- ja työtuntitiedot saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Tapaturmariski korkein nuorilla miehillä

Miesten työtapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15-24 v.). Nuorille miehille sattui 3 001 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden vuonna 2009 (kuvio 2). Tämä merkitsi sitä, että tapaturmasuhteella laskettu riski oli yli viisi prosenttia suurempi kuin miespalkansaajilla keskimäärin. Tosin, nuorilla miehillä tapaturmariski laski edellisvuodesta yli neljänneksen (-28,8 %). Kaikilla miespalkansaajilla tapaturmariski laski lähes viidenneksen (-19,1 %). Toisin kuin miehillä, naisten tapaturmariski on korkein vanhimmassa, 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Ikäryhmien väliset erot ovat naisilla kuitenkin varsin pieniä. Kaikkinensa riski alenee lähes tasaisesti iän myötä. Tapaturmasuhteen kautta valottuva kuva sukupuolen mukaisesta työtapaturmatilanteesta onkin pysytellyt lähes ennallaan vuodesta toiseen.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2009

Talonrakentamisen ammattiryhmässä eniten työtapaturmia

Vuonna 2009 työtapaturmasuhteella mitattuna korkean työtapaturmariskin ammatteja olivat talonrakennustyö, elintarviketeollisuustyö, maatilatalouden työt, konepaja- ja rakennusmetallityöt puutyö sekä puutyö. Talonrakennustyön ammattiryhmässä työtapaturmariski on edelleen korkein, yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Vuonna 2009 talonrakennustyön ammateissa sattui 8 404 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava tapaturmasuhde oli 10 330. Talonrakennustyön ammateissa tapaturmasuhteella mitattu tapaturmariski laski siis lähes viidenneksen (-18,6 %) verrattuna edellisvuoteen.

Seuraavana tulevat elintarviketeollisuustyön (7 118), maatilatalouden ja eläintenhoidon ammattiryhmät (6 170), konepaja- ja rakennusmetallityön (5 284) sekä puutyön (5 128) ammattiryhmät. Elintarviketeollisuustyön ammateissa toimivilla tapaturmasuhteella mitattu tapaturmariski laski noin kymmenyksen (-9,7 %), kuin myös maatilataloustyön ammateissa toimivilla (-10,7 %). Konepaja- ja rakennusmetallityön ammattiryhmässä tapaturmasuhteella mitattu tapaturmariski laski noin viidenneksen (-20,7 %) sekä puutyön ammattiryhmässä noin neljänneksen (24,0 %) edellisvuodesta. Kuviossa kolme on esitetty ammattiryhmät, joissa työpaikkatapaturman riski on keskimääräistä korkeampi. Keskimäärin vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 2 008 sataatuhatta palkansaajaa kohden. Lukumääräisesti eniten tapaturmia sattui edellisvuosien tapaan eri teollisuuden ammattiryhmissä.

Kuvio 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden ammatin mukaan vuonna 2009, tapaturmasuhde yli keskiarvon

Palkansaajien työkuoleman riski jatkoi laskuaan 2009

Tapaturmasuhteella mitattu palkansaajien työkuoleman riski aleni selvästi. Vuonna 2009 palkansaajille sattui 26 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista neljä sattui naisille. Tämä on 1,2 työtapaturmassa kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden (kuvio 4). Edellisvuoteen verrattuna työkuolemien määrä laski selvästi, sillä vuonna 2008 työpaikkatapaturmissa henkensä menetti 30 palkansaajaa, joka on 1,4 kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden. Tämä tarkoittaa reilua kymmenyksen laskua edellisen vuoden työkuolemariskiin nähden (14,3 %).

Kuvio 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1991–2009

Palkansaajien työmatkatapaturmat

Vuonna 2009 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 18 261 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Näistä kuolemaan johti 11 (taulukko 2).

Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työmatkatapaturmien määrä väheni viidenneksellä vuosina 2008–2009 (-20,2 %). Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (68,3 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui miehille lähes kolminkertainen määrä naisiin verrattuna.

Työmatkatapaturmissa kuolleiden määrä väheni yli kolmanneksella edellisvuodesta (-38,9 %). Matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin kuoli 18 palkansaajaa vuonna 2008. Vuonna 2007 vastaava luku oli 25. Vuonna 2006 vastaava luku oli 16 ja vuonna 2005 työkuolemia oli 31. Näin ollen työmatkakuolemien määrä vaihtelee suuresti vuosittain.

Taulukko 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2009

Työmatkatapaturmat
	Alle 4 päivää		Väh 4 päivää		Kuolemat		Yhteensä
	N	%	N	%	N	%	N	%
Miehet	3 084	31,7	2 936	34,4	8	72,7	6 028	33,0
Naiset	6 642	68,3	5 588	65,6	3	27,3	12 233	67,0
Yhteensä	9 726	100	8 524	100	11	100	18 261	100

Maatalousyrittäjien työtapaturmat

Vuonna 2009 Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) korvasi yhteensä 4 731 maatalousyrittäjille sattunutta työtapaturmaa, joista 4 045 johti vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen. Vuotta aiemmin maatalousyrittäjille sattui yhteensä 5 246 työtapaturmaa, joista 4 453 johti vähintään neljän päivän työstä poissaoloon. Kuten palkansaajilla, työtapaturmien lukumäärä laski maatalousyrittäjillä edellisvuodesta selvästi (-9,2 %).

Maatalousyrittäjien työ on kuitenkin riskialtista, sillä työtapaturmasuhde on yli kaksinkertainen palkansaajiin verrattuna. Vuonna 2009 sattui 4 897 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, kun vastaava suhdeluku vuonna 2008 oli 5 220. Tapaturmasuhteella mitattu työtapaturmariski laski siten edellisvuodesta (-6,2 %).

Miesten tapaturmariski on selvästi korkeampi kuin naisilla: miehille sattui 5 696 ja naisille 3 328 työtapaturmaa sataatuhatta maatalousyrittäjää kohden (taulukko 3). Vastaava suhdeluku oli vuonna 2008 miehillä 6 021 ja naisilla 3 670. Näin ollen miesten tapaturmariski laski edellisvuodesta hieman yli viisi prosenttia (-5,4 %), ja naisilla taas lähes kymmenyksen (- 9,3 %). Vuonna 2009 menehtyi neljä maatalousyrittäjää työtapaturman uhrina.

Taulukko 3. Maatalousyrittäjien työtapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2009

Työtapaturmat
	Kaikki		Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys			Työkuolemat
	N	%	N	%	Tapaturmasuhde (100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden)	N
Miehet	3 649	77,1	3 117	77,1	5 696	3
Naiset	1 082	22,9	928	22,9	3 328	1
Yhteensä	4 731	100	4 045	100	4 897	4

Lähde: Työtapaturmat 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen (09) 1734 2963, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 24.5.2011