Etusivu > Tilastot > Työtapaturmat > 2010 > Palkansaajille työpaikalla vuonna 2010 sattuneet tapaturmat

Palkansaajille työpaikalla vuonna 2010 sattuneet tapaturmat

Vuonna 2010 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 104 513 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa (taulukko 1). Näistä vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johti 44 971 ja kuolemaan 33 tapausta. Edellisvuoteen verrattuna korvattujen työpaikkatapaturmien määrä nousi hieman, sillä tuolloin palkansaajille sattui yhteensä 98 466 työpaikkatapaturmaa, joista 42 979 tapauksessa seurauksena oli vähintään 4 päivän työkyvyttömyys. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien määrä nousi myös hieman (4,5 %). Sen sijaan työkuolemien määrä nousi selvästi, sillä vuonna 2009 työpaikkatapaturmissa menehtyi 26 palkansaajaa.

Työtapaturmien määrät ovat kasvaneet vuodesta 2005 lähtien palkansaajien osalta vuoteen 2008 asti, mutta vuonna 2009 työtapaturmien kokonaismäärä väheni noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Vuonna 2009 Suomea koetellut taantuma ja tehdyn työn määrässä tapahtuneet muutokset selittävät suurimmalta osin muutoksen. Vuonna 2010 tapahtui noin 5 prosentin nousu työtapaturmissa verrattuna edelliseen vuoteen. Vuotta 2005 edeltäneen ja sen jälkeisen aikasarjan tarkka vertailu kokonaismäärien suhteen (ml. alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet tapaukset) ei ole kuitenkaan mielekästä vuonna 2005 voimaantulleen ns. täyskustannus -uudistuksen vuoksi.

Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa siirryttiin käyttämään EU:n tilastoviraston Eurostatin työtapaturmatilastossa (ESAW) käyttämää työtapaturman määritelmää referenssivuodesta 2005 lähtien. Määritelmän mukaan tilasto sisältää tiedot työtapaturmista, jotka ovat johtaneet ”vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen”. Pääosa tämän katsauksen tiedoista on esitetty tätä rajausta käyttäen. Aikasarjat on korjattu taaksepäin määritelmän mukaisiksi.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat Suomessa sukupuolen mukaan vuonna 2010

Työpaikkatapaturmat
	Kaikki		Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys				Työkuolema
	N	%	N	%	Tapaturmasuhde (100 000 palkansaajaa kohden)	Tapaturmataajuus (miljoonaa työtuntia kohden)	N	%
Miehet	69 798	66,8	30 874	68,7	2 952	17,4	31	93,9
Naiset	34 715	33,2	14 097	31,3	1 288	8,7	2	6,1
Yhteensä	104 513	100	44 971	100	2 103	13,3	33	100
Tapaturmasuhde- ja taajuus laskettu palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työtapaturmista pl. työkuolemat sekä koululaisten, opiskelijoiden ja laitosväkeen kuuluvien työpaikkatapaturmat.

Seitsemän kymmenestä (66,8 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle. Miesten työtapaturmariski on siten perinteisesti ollut selvästi korkeampi kuin naisilla. Tapaturmasuhteella mitattu miesten riski joutua työtapaturman uhriksi työpaikalla on lähes 2,5-kertainen naisiin verrattuna. Keskeisin syy tähän on se, että miehet työskentelevät naisia useammin toimialoilla ja työtehtävissä, joissa työtapaturmariski on keskimääräistä korkeampi.

Palkansaajien työtapaturmariski viime vuosina

Suomalaisten palkansaajien työpaikkatapaturman riski on alentunut 1990–luvun lopusta alkaen (kuvio 1). Tämä käy ilmi, kun suhteutetaan palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden. Vuosien 1998–2004 välillä työtapaturmasuhde aleni noin 14 prosenttia. Vuonna 2005 tapaturmasuhde kääntyi lievään nousuun ja pysyi samalla tasolla vuonna 2006. Vuonna 2010 sataatuhatta palkansaajaa kohden sattui 2 103 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa, kun vastaava suhde edellisenä vuonna oli 2 008, joten työtapaturmariski nousi samassa linjassa työtapaturmien kokonaismäärän kanssa (4,7 %). Tapaturmasuhdetta käytetään eri toimialoilla tai ammattiryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelun mittaamiseen.

Kuvio 1. Palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1996–2010

Aiemmin Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa tapaturmasuhde laskettiin suhteuttamalla vähintään 3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat tuhatta palkansaajaa kohden. Tunnuslukuja on yhdenmukaistettu kansallisesti sekä Eurostatin käytännön mukaisiksi. Referenssivuodesta 2005 lähtien tapaturmasuhde on laskettu suhteuttamalla vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat sataatuhatta referenssiväestöön kuuluvaa kohden. Tapaturmataajuus lasketaan suhteuttamalla vähintään 4 päivän työstä poissaolon aiheuttaneet työpaikkatapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Palkansaajien lukumäärä- ja työtuntitiedot saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Tapaturmariski korkein nuorilla miehillä

Miesten työtapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15–24-v.). Nuorille miehille sattui 3 221 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden vuonna 2010 (kuvio 2). Tämä merkitsi sitä, että tapaturmasuhteella laskettu riski oli lähes 10 prosenttia suurempi kuin miespalkansaajilla keskimäärin. Kaikilla miespalkansaajilla tapaturmariski nousi hieman edellisvuoteen verrattuna (3,8 %). Toisin kuin miehillä, naisten tapaturmariski on korkein vanhimmassa, 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Ikäryhmien väliset erot ovat naisilla kuitenkin varsin pieniä. Kaikkinensa riski alenee lähes tasaisesti iän myötä. Tapaturmasuhteen kautta valottuva kuva sukupuolen mukaisesta työtapaturmatilanteesta onkin pysytellyt lähes ennallaan vuodesta toiseen.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2010

Talonrakentamisen ammattiryhmässä eniten työtapaturmia

Vuonna 2010 työtapaturmasuhteella mitattuna korkean työtapaturmariskin ammatteja olivat talonrakennustyö, elintarviketeollisuustyö, maatilatalouden työt, puutyö sekä tieliikennetyö. Talonrakennustyön ammattiryhmässä työtapaturmariski on edelleen korkein, yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Vuonna 2010 talonrakennustyön ammateissa sattui 8 716 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava tapaturmasuhde oli 8 404. Talonrakennustyön ammateissa tapaturmasuhteella mitattu tapaturmariski nousi siis hieman (3,7 %) verrattuna edellisvuoteen.

Seuraavana tulevat elintarviketeollisuustyön (6 919), maatilatalouden ja eläintenhoidon ammattiryhmät (6 497), puutyön (5 871) sekä tieliikennetyön (5 663) ammattiryhmät. Elintarviketeollisuustyön ammateissa toimivilla tapaturmasuhteella mitattu tapaturmariski laski hieman (-2,8 %), kun taas maatilataloustyön ammateissa toimivilla riski kasvoi (5,3 %). Puutyön ammattiryhmässä tapaturmasuhteella mitattu tapaturmariski nousi edellisvuodesta yli kymmenyksen (14,5 %), kuin myös tieliikennetyön ammattiryhmässä (12,7 %). Kuviossa kolme on esitetty ammattiryhmät, joissa työpaikkatapaturman riski on keskimääräistä korkeampi. Keskimäärin vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 2 103 sataatuhatta palkansaajaa kohden. Lukumääräisesti eniten tapaturmia sattui edellisvuosien tapaan eri teollisuuden ammattiryhmissä.

Kuvio 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden ammatin mukaan vuonna 2010, tapaturmasuhde yli keskiarvon

Palkansaajien työkuoleman riskin lasku taittui 2010

Tapaturmasuhteella mitattu palkansaajien työkuoleman riski kääntyi nousuun. Vuonna 2010 palkansaajille sattui 33 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista kaksi sattui naisille. Tämä on 1,6 työtapaturmassa kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden (kuvio 4). Edellisvuoteen verrattuna työkuolemien määrä nousi selvästi, sillä vuonna 2009 työpaikkatapaturmissa henkensä menetti 26 palkansaajaa, joka on 1,2 kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden. Tämä tarkoittaa kolmanneksen nousua edellisen vuoden työkuolemariskiin nähden (33,3 %).

Kuvio 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1992–2010

Palkansaajien työmatkatapaturmat

Vuonna 2010 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 19 550 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Näistä kuolemaan johti 18 (taulukko 2).

Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työmatkatapaturmien määrä nousi hieman vuosina 2009–2010 (2,9 %). Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (68,7 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui miehille kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna.

Vuonna 2010 sattui 415 työmatkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden. Vuonna 2009 vastaava luku oli 399. Naisille sattui 545 (508 vuonna 2009) ja miehille 280 (284 vuonna 2009) työmatkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden.

Työmatkatapaturmissa kuolleiden määrä nousi lähes kahdella kolmasosalla edellisvuodesta (63,6 %). Matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin kuoli 11 palkansaajaa vuonna 2009. Vuonna 2008 vastaava luku oli 18. Vuonna 2007 vastaava luku oli 25 ja vuonna 2006 työmatkakuolemia oli 16. Näin ollen työmatkakuolemien määrä vaihtelee suuresti vuosittain.

Taulukko 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2010

Työmatkatapaturmat
	Alle 4 päivää		Väh 4 päivää		Kuolemat		Yhteensä
	N	%	N	%	N	%	N	%
Miehet	3 370	31,3	2 904	33,1	12	66,7	6 286	32,2
Naiset	7 393	68,7	5 865	66,9	6	33,3	13 264	67,8
Yhteensä	10 763	100	8 769	100	18	100	19 550	100

Maatalousyrittäjien työtapaturmat

Vuonna 2010 Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) korvasi yhteensä 4 555 maatalousyrittäjille sattunutta työtapaturmaa, joista 3 898 johti vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen. Vuotta aiemmin maatalousyrittäjille sattui yhteensä 4 731 työtapaturmaa, joista 4 045 johti vähintään neljän päivän työstä poissaoloon. Päinvastoin kuin palkansaajilla, työtapaturmien lukumäärä laski maatalousyrittäjillä edellisvuodesta hieman (-3,6%).

Maatalousyrittäjien työ on kuitenkin riskialtista, sillä työtapaturmasuhde on yli kaksinkertainen palkansaajiin verrattuna. Vuonna 2010 sattui 4 882 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, kun vastaava suhdeluku vuonna 2009 oli 4 897. Tapaturmasuhteella mitattu työtapaturmariski pysyi siten lähes edellisvuoden tasolla (-0,3 %).

Miesten tapaturmariski on selvästi korkeampi kuin naisilla: miehille sattui 5 605 ja naisille 3 443 työtapaturmaa sataatuhatta maatalousyrittäjää kohden (taulukko 3). Vastaava suhdeluku oli vuonna 2009 miehillä 5 696 ja naisilla 3 328. Näin ollen miesten tapaturmariski laski edellisvuodesta hieman (-1,6 %), kun taas naisilla tapaturmariski nousi (3,5 %) edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2009 menehtyi 4 maatalousyrittäjää työtapaturman uhrina.

Taulukko 3. Maatalousyrittäjien työtapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2010

Työtapaturmat
	Kaikki		Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys			Työkuolemat
	N	%	N	%	Tapaturmasuhde (100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden)	N
Miehet	3 525	77,4	2 978	76,4	5 605	5
Naiset	1 030	22,6	920	23,6	3 443	1
Yhteensä	4 555	100	3 898	100	4 882	6

Lähde: Työtapaturmat 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 09 1734 2963, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 24.5.2012