Palkansaajien työpaikkatapaturmat
Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä kasvoi
Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä yhteensä oli vuonna 2015 edellistä vuotta suurempi, vaikka vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui palkansaajille 36 020 , mikä oli yli 1 100 tapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2014. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat vähentyivät edellisestä vuodesta noin 200:lla (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.
Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2015, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys
Työtapaturmat ovat edelleen miesten ongelma: noin seitsemän kymmenestä (65,2 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.
Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2015
Ikä | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
15–24 | 4 395 | 12,2 | 2 895 | 12,3 | 1 500 | 12,0 |
25–34 | 8 057 | 22,4 | 5 808 | 24,7 | 2 249 | 17,9 |
35–44 | 7 624 | 21,2 | 5 134 | 21,9 | 2 490 | 19,8 |
45–54 | 8 981 | 24,9 | 5 626 | 24,0 | 3 355 | 26,7 |
55–64 | 6 618 | 18,4 | 3 795 | 16,2 | 2 823 | 22,5 |
Muut | 345 | 1,0 | 211 | 0,9 | 134 | 1,1 |
Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat
Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2015 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt kolmattatoista kertaa. Verrattuna edellisvuoden tilastoon muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.
Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.
Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa
Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes kolmannes (27,6 %) miesten työtapaturmista sattui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (58,6 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).
Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2015
Työtehtävä (ESAW) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi | 7 895 | 21,9 | 6 469 | 27,6 | 1 426 | 11,4 |
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen | 3 960 | 10,9 | 3 843 | 16,4 | 117 | 1,0 |
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito | 1 372 | 3,9 | 788 | 3,4 | 584 | 4,6 |
40 Julkiset ja yksityiset palvelut | 9 349 | 26,0 | 1 995 | 8,5 | 7 354 | 58,2 |
50 Tukitoiminnot | 7 174 | 20,0 | 5 758 | 24,6 | 1 416 | 11,3 |
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet | 4 612 | 12,8 | 3 548 | 15,1 | 1 064 | 8,5 |
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät | 1 089 | 3,0 | 672 | 2,9 | 417 | 3,3 |
00 Tieto puuttuu | 569 | 1,6 | 396 | 1,7 | 173 | 1,4 |
Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävä-muuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (45,4 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,9 %). Lähes joka viides (18,1 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (16,7 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna lähes kolminkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.
Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2015
Työsuoritus (ESAW) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
10 Koneen käyttäminen | 1 526 | 4,2 | 1 261 | 5,4 | 265 | 2,1 |
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen | 3 840 | 10,7 | 3 305 | 14,1 | 535 | 4,3 |
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen | 909 | 2,5 | 677 | 2,9 | 232 | 1,8 |
40 Esineiden käsitteleminen | 5 998 | 16,7 | 4 250 | 18,1 | 1 748 | 13,9 |
50 Taakan siirtäminen käsivoimin | 6 529 | 18,1 | 4 065 | 17,3 | 2 464 | 19,6 |
60 Henkilön liikkuminen | 13 647 | 37,9 | 7 946 | 33,9 | 5 701 | 45,4 |
70 Paikallaan olo työpisteessä | 1 138 | 3,2 | 596 | 2,5 | 542 | 4,3 |
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset | 1 777 | 4,9 | 955 | 4,1 | 822 | 6,5 |
00 Tieto puuttuu | 656 | 1,8 | 414 | 1,8 | 242 | 1,9 |
Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen
Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (34,5 %) ja miehillä joka kolmas (30,4 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 21,4 % ja miehillä 16, 3%.
Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2015
Poikkeama (ESAW) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo | 107 | 0,3 | 87 | 0,4 | 20 | 0,2 |
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen | 696 | 1,9 | 455 | 1,9 | 241 | 1,9 |
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen | 3 364 | 9,3 | 2 390 | 10,2 | 974 | 7,8 |
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen | 4 031 | 11,2 | 3 316 | 13,4 | 895 | 7,1 |
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen | 11 475 | 31,9 | 7 143 | 30,4 | 4 332 | 34,5 |
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen | 5 186 | 14,4 | 3 730 | 15,9 | 1 456 | 11,6 |
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen | 6 500 | 18,0 | 3 819 | 16,3 | 2 681 | 21,4 |
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo | 1 272 | 3,5 | 462 | 2,0 | 810 | 6,5 |
99 Muut | 2 271 | 6,3 | 1 495 | 6,4 | 776 | 6,2 |
00 Tieto puuttuu | 1 118 | 3,1 | 752 | 3,2 | 366 | 2,9 |
Kolme kymmenestä (30,2 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Lähes joka neljäs (22,6 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.
Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2015
Vahingoittumistapa (ESAW) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet | 965 | 2,7 | 574 | 2,4 | 391 | 3,1 |
20 Hapen saannin estyminen | 12 | 0,0 | 9 | 0,0 | 3 | 0,0 |
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten | 10 874 | 30,2 | 6 746 | 28,7 | 4 128 | 32,9 |
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen | 3 258 | 9,0 | 2 305 | 9,8 | 953 | 7,6 |
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen | 5 040 | 14,0 | 3 923 | 16,7 | 1 117 | 8,9 |
60 Puristuminen, ruhjoutuminen | 3 512 | 9,8 | 2 550 | 10,9 | 962 | 7,7 |
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen | 8 144 | 22,6 | 4 992 | 21,3 | 3 152 | 25,1 |
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne. | 1 069 | 3,0 | 380 | 1,6 | 689 | 5,5 |
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat | 2 538 | 7,0 | 1 600 | 6,8 | 938 | 7,5 |
00 Tieto puuttuu | 608 | 1,7 | 390 | 1,7 | 218 | 1,7 |
Palkansaajien työpaikkatapaturmia vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat miehillä 31,8 % ja naisilla 34,9 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita neljäsosassa tapauksista (taulukko 6).
Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan.
Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2015
Välitön aiheuttaja (TVK) 1) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat | 11 845 | 32,9 | 7 469 | 31,8 | 4 376 | 34,9 |
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot | 5 566 | 15,4 | 4 502 | 19,2 | 1 064 | 8,5 |
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet | 1 790 | 5,0 | 1 133 | 4,8 | 657 | 5,2 |
3100, 3200 Kulkuvälineet | 1 064 | 2,9 | 840 | 3,6 | 224 | 1,8 |
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet | 7 591 | 21,0 | 5 442 | 23,1 | 2 149 | 17,1 |
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit | 3 190 | 8,9 | 892 | 3,8 | 2 298 | 18,3 |
5200 Irtojätteet | 173 | 0,5 | 123 | 0,5 | 50 | 0,4 |
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt | 280 | 0,8 | 162 | 0,7 | 118 | 0,9 |
9999 Muu aiheuttaja | 3 428 | 9,5 | 2 171 | 9,3 | 1 257 | 10,0 |
0000 Tieto puuttuu | 1 093 | 3,0 | 735 | 3,1 | 358 | 2,9 |
Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.
Neljässä työtapaturmassa kymmenestä (45,3 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (27,6 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (12,0 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.
Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2015
Vamman laatu (ESAW) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
010 Haavat ja pinnalliset vammat | 9 955 | 27,6 | 7 209 | 30,7 | 2 746 | 21,9 |
020 Luunmurtumat | 3 639 | 10,1 | 2 493 | 10,6 | 1 146 | 9,1 |
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset | 16 327 | 45,3 | 10 085 | 43,0 | 6 242 | 49,7 |
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset | 134 | 0,4 | 118 | 0,5 | 16 | 0,1 |
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat | 4 307 | 12,0 | 2 606 | 11,1 | 1 701 | 13,6 |
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat | 727 | 2,0 | 390 | 1,7 | 337 | 2,7 |
070 Myrkytykset ja tulehdukset | 83 | 0,2 | 67 | 0,3 | 16 | 0,1 |
080 Hukkuminen ja tukehtuminen | 1 | 0,0 | 1 | 0,0 | . | . |
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset | 21 | 0,1 | 11 | 0,0 | 10 | 0,1 |
100 Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset | 10 | 0,0 | 8 | 0,0 | 2 | 0,0 |
110 Sokki | 92 | 0,3 | 35 | 0,1 | 57 | 0,5 |
120 Useita vammoja | 145 | 0,4 | 85 | 0,4 | 60 | 0,5 |
999 Määrittelemättömät | 265 | 0,7 | 172 | 0,7 | 93 | 0,7 |
000 Tieto puuttuu | 314 | 0,9 | 189 | 0,8 | 125 | 1,0 |
Useampi kuin neljä kymmenestä (43,3 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (30,5 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.
Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2015
Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
10 Pää | 1 347 | 3,7 | 891 | 3,8 | 456 | 3,6 |
20 Niska | 396 | 1,1 | 231 | 1,0 | 165 | 1,3 |
30 Selkä, selkäranka | 4 735 | 13,1 | 2 790 | 11,9 | 1 946 | 15,5 |
40 Vartalo, sisäelimet | 1 688 | 4,7 | 1 221 | 5,2 | 467 | 3,7 |
50 Yläraajat | 15 610 | 43,3 | 10 696 | 45,6 | 4 914 | 39,2 |
60 Alaraajat | 10 970 | 30,5 | 6 995 | 29,8 | 3 975 | 31,7 |
70 Koko keho tai useat ruumiinosat | 1 063 | 3,0 | 538 | 2,3 | 525 | 4,2 |
99 Muut | 123 | 0,3 | 62 | 0,3 | 61 | 0,5 |
00 Tieto puuttuu | 87 | 0,2 | 45 | 0,2 | 42 | 0,3 |
Poissaolon kesto keskimäärin yksitoista päivää
Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Poissaolon kestoa kuvaavat luvut ennen vuotta 2002 eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2002–2015 lukujen kanssa, koska aiemmin aineistosta ei ole voitu erottaa tapaturmaeläkkeeseen johtaneita tapauksia. Tapaturmaeläkkeeseen johtaneet tapaukset ovat aina vakavia, mutta osassa tapauksia kirjautunut poissaolopäivien määrä on voinut olla vähäinen ennen eläkepäätöstä. Nyt eläketapaukset on rajattu työkyvyttömyyden kestoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle.
Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 11 päivää (10,5) vuonna 2015. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 11,9 päivää ja naisten 8,3 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvaa iän myötä sekä miehillä että naisilla (kuvio 2). Mukana laskuissa ovat myös alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat.
Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2015
Kolme kymmenestä (30,5 %) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista tapaturmista johti 4–6 päivän työkyvyttömyyteen. Vakavia yli 30 päivän tapaturmia – mukaan lukien tapaturmaeläketapaukset – oli 19,1 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista (taulukko 9).
Taulukko 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työkyvyttömyysajan mukaan 2015
Työkyvyttömyysaika | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 36 020 | 100 | 23 469 | 100 | 12 551 | 100 |
4–6 päivää | 10 976 | 30,5 | 6 745 | 28,7 | 4 231 | 33,7 |
7–14 päivää | 12 370 | 34,3 | 8 021 | 34,2 | 4 349 | 34,7 |
15–30 päivää | 5 855 | 16,3 | 3 938 | 16,8 | 1 917 | 15,3 |
31–90 päivää | 4 740 | 13,2 | 3 250 | 13,8 | 1 490 | 11,9 |
91–182 päivää | 1 245 | 3,5 | 901 | 3,8 | 344 | 2,7 |
183–365 päivää | 741 | 2,1 | 541 | 2,3 | 200 | 1,6 |
Tapaturmaeläke | 93 | 0,3 | 73 | 0,3 | 20 | 0,2 |
Työmatkatapaturmien määrä kasvoi selvästi
Vuonna 2015 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 20 170 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.
Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (64,4 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (10) kuin naisille (3).
Suurin osa työmatkatapaturmista sattuu liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: lähes kuusi kymmenestä (61 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja lähes joka neljäs (23 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuivat hieman miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuivat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 2). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.
Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2015
Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (78,9 %) vuonna 2015 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (9,2 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys auton kanssa’ (taulukko 9).
Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2015
Tapaturmatyyppi | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 7 955 | 100 | 2 736 | 100 | 5 219 | 100 |
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen | 6 273 | 78,9 | 2 064 | 75,4 | 4 209 | 80,6 |
Esineiden päälle astuminen | 56 | 0,7 | 29 | 1,1 | 27 | 0,5 |
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen | 412 | 5,2 | 169 | 6,2 | 243 | 4,7 |
Yhteentörmäys auton kanssa | 728 | 9,2 | 279 | 10,2 | 449 | 8,6 |
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa | 123 | 1,5 | 39 | 1,4 | 84 | 1,6 |
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa | 3 | 0,0 | 2 | 0,1 | 1 | 0,0 |
Väkivalta | 19 | 0,2 | 9 | 0,3 | 10 | 0,2 |
Muut | 341 | 4,3 | 145 | 5,3 | 196 | 3,8 |
Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (44,7 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 10). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 11).
Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun mukaan 2015
Vamman laatu (ESAW) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 7 955 | 100 | 2 736 | 100 | 5 219 | 100 |
010 Haavat ja pinnalliset vammat | 1 176 | 14,8 | 402 | 14,7 | 774 | 14,8 |
020 Luunmurtumat | 1 628 | 20,5 | 594 | 21,7 | 1034 | 19,8 |
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset | 3 557 | 44,7 | 1 228 | 44,9 | 2 329 | 44,6 |
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset | 5 | 0,1 | 1 | 0,0 | 4 | 0,1 |
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat | 1 278 | 16,1 | 390 | 14,3 | 888 | 17,0 |
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat | 4 | 0,1 | 3 | 0,1 | 1 | 0,0 |
070 Myrkytykset ja tulehdukset | 1 | 0,0 | 1 | 0,0 | . | . |
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset | 1 | 0,0 | . | . | 1 | 0,0 |
110 Sokki | 10 | 0,1 | 4 | 0,1 | 6 | 0,1 |
120 Useita vammoja | 133 | 1,7 | 49 | 1,8 | 84 | 1,6 |
999 Määrittelemättömät | 46 | 0,6 | 14 | 0,5 | 32 | 0,6 |
000 Tieto puuttuu | 116 | 1,5 | 50 | 1,8 | 66 | 1,3 |
Taulukko 12. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2015
Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW) | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 7 955 | 100 | 2 736 | 100 | 5 219 | 100 |
10 Pää | 333 | 4,2 | 110 | 4,0 | 223 | 4,3 |
20 Niska | 415 | 5,2 | 113 | 4,1 | 302 | 5,8 |
30 Selkä, selkäranka | 595 | 7,5 | 230 | 8,4 | 365 | 7,0 |
40 Vartalo, sisäelimet | 536 | 6,7 | 240 | 8,8 | 296 | 5,7 |
50 Yläraajat | 2 364 | 29,7 | 842 | 30,8 | 1 522 | 29,2 |
60 Alaraajat | 2 848 | 35,8 | 913 | 33,4 | 1 935 | 37,1 |
70 Koko keho tai useat ruumiinosat | 796 | 10,0 | 264 | 9,6 | 532 | 10,2 |
99 Muut | 19 | 0,2 | 6 | 0,2 | 13 | 0,2 |
00 Tieto puuttuu | 49 | 0,6 | 18 | 0,7 | 31 | 0,6 |
Yrittäjien työtapaturmat
Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjille (pl. maatalousyrittäjät) sattuneet työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajille sattuneista työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen yrittäjien tapaturmat sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.
Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.
Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2015 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 64 277 maatalousyrittäjää, mikä on noin 3 600 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja lähes 47 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.
Maatalousyrittäjien työtapaturmat vähentyneet
Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Vuoden 2015 aikana sattuneista tapaturmista Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 4 309 tapauksesta. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 3 141, kun edellisvuonna vastaava luku oli 3 357 (–6,4 %). Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut lähes koko viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 3). Vuoden 2005 'tapaturmapiikki' voi osittain johtua vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.
Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2015
Maatalousyrittäjien työkuoleman riski pieneni edellisestä vuodesta
Kaikista vuonna 2015 korvatuista työtapaturmista 5 tapausta johti työntekijän kuolemaan, kun edellisenä vuonna 6 maatalousyrittäjää menehtyi työtapaturman seurauksena. Tapaturmaisesti työssään kuolleista kaikki oli miehiä. Kaikista vuosien 2000–2015 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan kolme on sattunut naiselle. Kuviossa 4 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien että vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2015. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2015 kuoli 7,6 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden, kun vuonna 2014 vastaava suhdeluku oli 8,7. Vuonna 2013 vastaava suhdeluku oli 5,6 kun taas vuonna 2012 se oli 9,4. Vuosi 2000 on lähimenneisyyden synkin, jolloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.
Aikasarjatarkastelusta selviää, että maatalousyrittäjien suhteellinen kuoleman riski työpaikalla on pienentynyt hieman (–4,3 %) vuosina 2005–2014. Tämä käy ilmi verrattaessa kahta viisivuotisjaksoa toisiinsa. Vuosina 2005–2009 maatalousyrittäjille sattui yhteensä 33 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, joka merkitsi keskimäärin 7,6 työkuolemaa 100 000 maatalousyrittäjää kohden vuodessa. Vuosina 2010–2014 työpaikkatapaturmissa kuoli 27 maatalousyrittäjää, joka on keskimäärin 7,2 työkuolemaa vuosittain 100 000 maatalousyrittäjää kohden.
Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2015
Kuviossa 4 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2015.
Taulukossa 12 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2015. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 11,1 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2015. Vuonna 2014 vastaava luku oli 12,8.
Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2014–2015
Korjattu 1.12.2017. Korjattu luku on merkitty punaisella. | ||||
2014 | 2015 | |||
Kaikki | Miehet | Kaikki | Miehet | |
Maatalousyrittäjät | 8,7 | 12,8 | 7,6 | 11,1 |
Palkansaajat | 1,1 | 2,0 | 1,3 | 2,4 |
Teollisuus | 1,0 | 1,3 | 1,0 | 1,3 |
Rakentaminen | 5,5 | 6,0 | 2,4 | 2,6 |
Kuljetus ja varastointi | 4,2 | 5,5 | 3,4 | 4,5 |
Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus on pysynyt viime vuosien aikana suunnilleen samalla tasolla, ollen hieman alle viidenneksen kaikista korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko). Lähes joka kolmas työtapaturmista (32,0 %) oli puolestaan niin sanottuja vakavia vahinkoja eli ne aiheuttivat yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.
Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä
Vuonna 2015 maatalousyrittäjille sattui 4 754 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman vähemmän (–2,1 %) kuin vuonna 2014 (4 854). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 280 ja naisille 3 620 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 5). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa sellaisia töitä, joissa sattuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista yli kuusi kymmenestä (64,1 %) sattui yli 45-vuotiaille.
Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2015
Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia
Erilaisissa karjanhoitotehtävissä sattuneiden työtapaturmien osuus oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (42,3 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 13). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (76,4 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta sattui karjanhoitotyössä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (31,5 %). Toiseksi eniten (21,8 %) tapaturmia sattui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (15,6 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).
Taulukko 14. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2015
Yhteensä | Miehet | Naiset | ||||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 3 141 | 100 | 2 383 | 100 | 758 | 100 |
Maanviljelytyöt | 489 | 15,6 | 427 | 17,9 | 62 | 8,2 |
Karjanhoitotyöt | 1 330 | 42,3 | 751 | 31,5 | 579 | 76,4 |
Metsätyöt | 311 | 9,9 | 285 | 12,0 | 26 | 3,4 |
Rakennustyöt | 169 | 5,4 | 148 | 6,2 | 21 | 2,8 |
Maatilatalouden muut työt | 685 | 21,8 | 626 | 26,3 | 59 | 7,8 |
Muut työt | 150 | 4,8 | 140 | 5,9 | 10 | 1,3 |
Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten
Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (35,1 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 6). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (15,8 %) sattuneesta vahingosta oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 7,5 prosenttia.
Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.
Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2015
Useammassa kuin joka neljännessä (27,2 %) maatalousyrittäjälle sattuneessa työtapaturmassa välittömänä vamman aiheuttajana oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 7). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Erilaiset rakennukset, rakenteet ja pinnat olivat aiheuttajina joka viidennessä (20,1 %) työtapaturmassa. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (11,4 %).
Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2015
Vuonna 2015 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista 40 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (30 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 18 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja kun taas naisten vammat olivat vastaavasti useammin erilaisia nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (kuvio 8).
Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2015
Noin seitsemän kymmenestä (74 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 9). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.
Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2015
Yrittäjät loukkaantuvat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla
Yrittäjille vuonna 2015 sattuneista työtapaturmista vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 6 372 työtapaturmasta. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli noin 50 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 6 515 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.
Yrittäjille sattui vuonna 2015 yhteensä 3 191 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä on 206 tapausta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: neljä viidestä (83 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että yli kuusi kymmenestä (64,5 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45–64-vuotiaille (taulukko 14).
Taulukko 15. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2015
Ikä | Yhteensä | Miehet | Naiset | |||
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Yhteensä | 2 908 | 100 | 2 414 | 100 | 494 | 100 |
15–24 | 55 | 1,9 | 40 | 1,7 | 15 | 3,0 |
25–34 | 348 | 12,0 | 294 | 12,2 | 54 | 10,9 |
35–44 | 628 | 21,6 | 520 | 21,5 | 108 | 21,9 |
45–54 | 1 011 | 34,8 | 849 | 35,2 | 162 | 32,8 |
55–64 | 740 | 25,4 | 609 | 25,2 | 131 | 26,5 |
Muut | 126 | 4,3 | 102 | 4,2 | 24 | 4,9 |
Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille sattuneiden tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–8.
Lähde: Työtapaturmat 2015, Tilastokeskus
Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 30.11.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2015,
Palkansaajien työpaikkatapaturmat
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ttap/2015/ttap_2015_2017-11-30_kat_001_fi.html