Etusivu > Tilastot > Työtapaturmat > 2016 > Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä väheni

Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä yhteensä oli vuonna 2016 edellistä vuotta pienempi ja vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui palkansaajille 35 233, mikä oli  noin 800 tapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2015. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat vähentyivät edellisestä vuodesta noin 200:lla (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2016, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Työtapaturmat ovat edelleen miesten ongelma: noin seitsemän kymmenestä (65,3 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2016

Ikä	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
15–24	4 287	12,2	2 820	12,3	1 467	12,0
25–34	8 062	22,9	5 747	25,0	2 315	18,9
35–44	7 230	20,5	4 935	21,4	2 295	18,8
45–54	8 689	24,7	5 449	23,7	3 240	26,5
55–64	6 555	18,6	3 790	16,5	2 765	22,6
Muut	410	1,2	274	1,2	136	1,1

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat

Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2018 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt neljättätoista kertaa. Verrattuna edellisvuoden tilastoon muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.

Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.

Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa

Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes kolmannes (30,2 %) miesten työtapaturmista sattui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (56,3 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).

Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2016

Työtehtävä (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi	8 378	23,8	6 965	30,2	1 413	11,7
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen	4 224	12,1	4 127	17,9	95	0,8
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito	1 134	3,3	625	2,6	509	4,2
40 Julkiset ja yksityiset palvelut	8 821	25,1	1 936	8,4	6 885	56,3
50 Tukitoiminnot	6 070	17,2	4 789	20,7	1 281	10,5
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet	4 021	11,4	3 041	13,2	980	8,0
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät	1 293	3,7	792	3,4	501	4,1
00 Tieto puuttuu	1 292	3,7	740	3,2	552	4,5

Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävä-muuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (45,1 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,0 %). Lähes joka viides (18,5 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (17,4 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna lähes nelinkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2016

Työsuoritus (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
10 Koneen käyttäminen	1 403	4,0	1 175	5,1	228	1,9
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen	3 418	9,7	3 012	13,1	406	3,3
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen	924	2,6	722	3,1	202	1,7
40 Esineiden käsitteleminen	6 121	17,4	4 389	19,1	1 732	14,2
50 Taakan siirtäminen käsivoimin	6 535	18,5	4 083	17,7	2 452	20,1
60 Henkilön liikkuminen	13 107	37,2	7 597	33,0	5 510	45,1
70 Paikallaan olo työpisteessä	860	2,4	423	1,8	437	3,6
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset	1 603	4,5	923	4,0	680	5,6
00 Tieto puuttuu	1 262	3,6	691	3,0	571	4,7

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (34,4 %) ja miehillä joka kolmas (32,0 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 21,9 % ja miehillä 17,2 %.

Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2016

Poikkeama (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo	63	0,2	53	0,2	10	0,1
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen	726	2,1	473	2,1	253	2,1
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen	3 296	9,4	2 377	10,3	919	7,5
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen	3 363	9,5	2 619	11,4	744	6,1
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen	11 568	32,8	7 370	32,0	4 198	34,4
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen	4 767	13,5	3 480	15,1	1 287	10,5
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen	6 628	18,8	3 952	17,2	2 676	21,9
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo	1 214	3,4	410	1,8	804	6,6
99 Muut	1 920	5,4	1 285	5,6	635	5,2
00 Tieto puuttuu	1 688	4,8	996	4,3	692	5,7

Kolme kymmenestä (31,9 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Lähes joka neljäs (22,3 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2016

Vahingoittumistapa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet	1 006	2,9	622	2,7	384	3,1
20 Hapen saannin estyminen	10	0,0	8	0,0	2	0,0
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten	11 249	31,9	7 096	30,8	4 153	34,0
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen	2 994	8,5	2 164	9,4	830	6,8
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen	4 708	13,4	3 739	16,2	969	7,9
60 Puristuminen, ruhjoutuminen	3 392	9,6	2 476	10,8	916	7,5
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen	7 845	22,3	4 767	20,7	3 078	25,2
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne.	1 021	2,9	336	1,5	685	5,6
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat	1 864	5,3	1 191	5,2	673	5,5
00 Tieto puuttuu	1 144	3,2	616	2,7	528	4,3

Palkansaajien työpaikkatapaturmien vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat miehillä 33,0 % ja naisilla 35,1 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita joka viidennessä tapauksessa (taulukko 6).

Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan.

Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2016

Välitön aiheuttaja (TVK) 1)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat	11 868	33,7	7 584	33,0	4 284	35,1
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot	5 233	14,8	4 385	19,1	848	6,9
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet	1 866	5,3	1 172	5,1	694	5,7
3100, 3200 Kulkuvälineet	994	2,9	782	3,4	212	1,7
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet	7 158	20,3	5 167	22,5	1 991	16,3
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit	3 187	9,0	831	3,6	2 356	19,3
5200 Irtojätteet	251	0,7	195	0,8	56	0,5
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt	416	1,2	290	1,3	126	1,0
9999 Muu aiheuttaja	2 952	8,4	1 897	8,2	1 055	8,6
0000 Tieto puuttuu	1 308	3,7	712	3,1	596	4,9

1) Muuttujan luokitus on kansallinen (TVK = Tapaturmavakuutuskeskus).

Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.

Neljässä työtapaturmassa kymmenestä (46,5 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (27,0 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (10,5 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2016

Vamman laatu (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
010 Haavat ja pinnalliset vammat	9 521	27,0	6 921	30,1	2 600	21,3
020 Luunmurtumat	3 475	9,9	2 434	10,6	1 041	8,5
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset	16 373	46,5	10 138	44,0	6 235	51,0
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset	149	0,4	134	0,6	15	0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat	3 682	10,5	2 227	9,7	1 455	11,9
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat	738	2,1	408	1,8	330	2,7
070 Myrkytykset ja tulehdukset	83	0,2	58	0,3	25	0,2
080 Hukkuminen ja tukehtuminen	2	0,0	1	0,0	1	0,0
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset	24	0,1	19	0,1	5	0,0
100 Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset	19	0,1	16	0,1	3	0,0
110 Sokki	91	0,3	43	0,2	48	0,4
120 Useita vammoja	142	0,4	90	0,4	52	0,4
999 Määrittelemättömät	280	0,8	170	0,7	110	0,9
000 Tieto puuttuu	654	1,9	356	1,5	298	2,4

Useampi kuin neljä kymmenestä (42,1 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (30,6 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2016

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
10 Pää	1 272	3,6	862	3,7	410	3,4
20 Niska	437	1,2	256	1,1	181	1,5
30 Selkä, selkäranka	4 547	12,9	2 701	11,7	1 846	15,1
40 Vartalo, sisäelimet	1 613	4,6	1 202	5,2	411	3,4
50 Yläraajat	14 831	42,1	10 191	44,3	4 640	38,0
60 Alaraajat	10 767	30,6	6 879	29,9	3 888	31,8
70 Koko keho tai useat ruumiinosat	1 053	3,0	543	2,4	510	4,2
99 Muut	154	0,4	99	0,4	55	0,5
00 Tieto puuttuu	559	1,6	282	1,2	277	2,3

Poissaolon kesto keskimäärin kymmenen päivää

Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Poissaolon kestoa kuvaavat luvut ennen vuotta 2002 eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2002–2016 lukujen kanssa, koska aiemmin aineistosta ei ole voitu erottaa tapaturmaeläkkeeseen johtaneita tapauksia. Tapaturmaeläkkeeseen johtaneet tapaukset ovat aina vakavia, mutta osassa tapauksia kirjautunut poissaolopäivien määrä on voinut olla vähäinen ennen eläkepäätöstä. Nyt eläketapaukset on rajattu työkyvyttömyyden kestoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle.

Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 10 päivää (10,2) vuonna 2016. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 11,4 päivää ja naisten 8,2 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvaa iän myötä sekä miehillä että naisilla (kuvio 2). Mukana laskuissa ovat myös alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2016

Kolme kymmenestä (30,4 %) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista tapaturmista johti 4–6 päivän työkyvyttömyyteen. Vakavia yli 30 päivän tapaturmia – mukaan lukien tapaturmaeläketapaukset – oli 19,6 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista (taulukko 9).

Taulukko 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työkyvyttömyysajan mukaan 2016

Työkyvyttömyysaika	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 233	100	23 015	100	12 218	100
4–6 päivää	10 698	30,4	6 581	28,6	4 117	33,7
7–14 päivää	11 867	33,7	7 805	33,9	4 062	33,2
15–30 päivää	5 741	16,3	3 864	16,8	1 877	15,4
31–90 päivää	4 703	13,3	3 197	13,9	1 506	12,3
91–182 päivää	1 371	3,9	958	4,2	413	3,4
183–365 päivää	782	2,2	551	2,4	231	1,9
Tapaturmaeläke	71	0,2	59	0,3	12	0,1

Työmatkatapaturmien määrä kasvoi selvästi

Vuonna 2016 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 21 572 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.

Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (66,9 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (7) kuin naisille (3).

Suurin osa työmatkatapaturmista sattuu liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: lähes seitsemän kymmenestä (66 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja lähes joka viides(18 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuivat miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuivat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 3). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2016

Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (81,4 %) vuonna 2016 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (8,5 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys auton kanssa’ (taulukko 10).

Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2016

Tapaturmatyyppi	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	8 122	100	2 691	100	5 431	100
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen	6 613	81,4	2 104	78,2	4 509	83,0
Esineiden päälle astuminen	44	0,5	12	0,4	32	0,6
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen	340	4,2	142	5,3	198	3,6
Yhteentörmäys auton kanssa	691	8,5	274	10,2	417	7,7
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa	123	1,5	41	1,5	82	1,5
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa	4	0,0	1	0,0	3	0,1
Väkivalta	14	0,2	8	0,3	6	0,1
Muut	293	3,6	109	4,1	184	3,4

Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (47,6 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 11). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 12).

Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun mukaan 2016

Vamman laatu (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	8 122	100	2 691	100	5 431	100
010 Haavat ja pinnalliset vammat	1 201	14,8	390	14,5	811	14,9
020 Luunmurtumat	1 565	19,3	521	19,4	1044	19,2
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset	3 866	47,6	1 332	49,5	2 534	46,7
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset	6	0,1	2	0,1	4	0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat	1 219	15,0	361	13,4	858	15,8
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat	4	0,0	1	0,0	3	0,1
070 Myrkytykset ja tulehdukset	2	0,0	1	0,0	1	0,0
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset	1	0,0	.	.	1	0,0
110 Sokki	10	0,1	1	0,0	9	0,2
120 Useita vammoja	105	1,3	36	1,3	69	1,3
999 Määrittelemättömät	51	0,6	13	0,5	38	0,7
000 Tieto puuttuu	92	1,1	33	1,2	59	1,1

Taulukko 12. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2016

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	8 122	100	2 691	100	5 431	100
10 Pää	336	4,1	99	3,7	237	4,4
20 Niska	463	5,7	161	6,0	302	5,6
30 Selkä, selkäranka	655	8,1	258	9,6	397	7,3
40 Vartalo, sisäelimet	463	5,7	213	7,9	250	4,6
50 Yläraajat	2 423	29,8	781	29,0	1 642	30,2
60 Alaraajat	2 878	35,4	901	33,5	1 977	36,4
70 Koko keho tai useat ruumiinosat	798	9,8	247	9,2	551	10,1
99 Muut	23	0,3	7	0,3	16	0,3
00 Tieto puuttuu	83	1,0	24	0,9	59	1,1

Yrittäjien työtapaturmat

Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjille (pl. maatalousyrittäjät) sattuneet työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajille sattuneista työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen yrittäjien tapaturmat sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.

Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.

Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2016 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 62 055 maatalousyrittäjää, mikä on noin 2 200 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja lähes 50 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.

Maatalousyrittäjien työtapaturmat vähentyneet

Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Vuoden 2016 aikana sattuneista tapaturmista Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 4 340 tapauksesta. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 2 939, edellisvuonna vastaava luku oli 3 141 (–6,4 %). Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut lähes koko viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 4). Vuoden 2005 'tapaturmapiikki' voi osittain johtua vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2016

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski pieneni edellisestä vuodesta

Kaikista vuonna 2016 korvatuista työtapaturmista 5 tapausta johti työntekijän kuolemaan, kuin myös edellisenä vuonna 5 maatalousyrittäjää menehtyi työtapaturman seurauksena. Tapaturmaisesti työssään kuolleista kaikki oli miehiä. Kaikista vuosien 2000–2016 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan kolme on sattunut naiselle. Kuviossa 5 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien että vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2016. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2016 kuoli  7,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden, kun vuonna 2015 vastaava suhdeluku oli 7,6. Vuosi 2000 on lähimenneisyyden synkin, jolloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2016

Kuviossa 5 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2016.

Taulukossa 13 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2016. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 11,5 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2016. Vuonna 2015 vastaava luku oli 11,1.

Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2015–2016

	2015		2016
	Kaikki	Miehet	Kaikki	Miehet
Maatalousyrittäjät	7,6	11,1	7,9	11,5
Palkansaajat	1,3	2,4	1,1	2,2
Teollisuus	1,0	1,3	1,3	1,8
Rakentaminen	2,4	2,6	5,3	5,9
Kuljetus ja varastointi	3,4	4,5	2,5	3,1

Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus on pysynyt viime vuosien aikana suunnilleen samalla tasolla, ollen hieman alle viidenneksen kaikista korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko). Lähes joka kolmas työtapaturmista (32,0 %) oli puolestaan niin sanottuja vakavia vahinkoja eli ne aiheuttivat yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.

Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä

Vuonna 2016 maatalousyrittäjille sattui 4 653 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman vähemmän (–2,1 %) kuin vuonna 2015 (4 754). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 036 ja naisille 3 974 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 6). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa sellaisia töitä, joissa sattuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista yli kuusi kymmenestä (63,6 %) sattui yli 45-vuotiaille.

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2016

Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia

Erilaisissa karjanhoitotehtävissä sattuneiden työtapaturmien osuus oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (44,7 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 14). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (74,9 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta sattui karjanhoitotyössä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (33,9 %). Toiseksi eniten (19,8 %) tapaturmia sattui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (15,9 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).

Taulukko 14. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2016

	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	2 939	100	2 159	100	780	100
Maanviljelytyöt	466	15,9	400	18,5	66	8,5
Karjanhoitotyöt	1 315	44,7	731	33,9	584	74,9
Metsätyöt	324	11,0	302	14,0	22	2,8
Rakennustyöt	123	4,2	104	4,8	19	2,4
Maatilatalouden muut työt	581	19,8	507	23,5	74	9,5
Muut työt	118	4,0	103	4,8	15	1,9

Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten

Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (37,4 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 7). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (20,0 %) sattuneesta vahingosta oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 9,4 prosenttia.

Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2016

Useammassa kuin joka neljännessä (28,7 %) maatalousyrittäjälle sattuneessa työtapaturmassa välittömänä vamman aiheuttajana oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 8). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Ovet, seinät, ikkunat ja kulkuesteet viidennessä (20,3 %) työtapaturmassa. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (8,4 %).

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2016

Vuonna 2016 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista reilut 40 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (31 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 17 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja kun taas naisten vammat olivat vastaavasti useammin erilaisia nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (kuvio 9).

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2016

Noin seitsemän kymmenestä (73 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 10). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2016

Yrittäjät loukkaantuvat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla

Yrittäjille vuonna 2016 sattuneista työtapaturmista vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 7 088 työtapaturmasta. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli 54 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 6 372 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.

Yrittäjille sattui vuonna 2016 yhteensä 3 229 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä on 38 tapausta enemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: neljä viidestä (85 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että yli kuusi kymmenestä (63,4 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45–64-vuotiaille (taulukko 15).

Taulukko 15. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2016

Ikä	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	2 934	100	2 478	100	456	100
15–24	43	1,5	32	1,3	11	2,4
25–34	344	11,7	296	11,9	48	10,5
35–44	685	23,3	582	23,5	103	22,6
45–54	1 037	35,3	891	36,0	146	32,0
55–64	770	26,2	637	25,7	133	29,2
Muut	55	1,9	40	1,6	15	3,3

Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille sattuneiden tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–8.

Lähde: Työtapaturmat 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.11.2018