Etusivu > Tilastot > Työtapaturmat > 2017 > Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä kasvoi

Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä yhteensä (102 225) oli vuonna 2017 edellistä vuotta suurempi ja vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui palkansaajille 36 255 mikä oli  yli 1 000 tapaturmaa enemmän kuin vuonna 2016. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat kasvoivat edellisestä vuodesta lähes 200 tapauksella (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2017, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Työtapaturmat ovat edelleen miesten ongelma: noin seitsemän kymmenestä (65,2 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2017

Ikä	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
15–24	4 390	12,1	2 928	12,4	1 462	11,6
25–34	8 256	22,8	5 785	24,5	2 471	19,6
35–44	7 468	20,6	5 097	21,6	2 371	18,8
45–54	8 722	24,1	5 471	23,2	3 251	25,7
55–64	6 910	19,1	4 024	17,0	2 886	22,8
Muut	509	1,4	317	1,3	192	1,5

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat

Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2019 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt viidettätoista kertaa. Verrattuna edellisvuoden tilastoon muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.

Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.

Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa

Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes kolmannes (31,1 %) miesten työtapaturmista sattui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (56,1 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).

Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2017

Työtehtävä (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi	8 734	24,1	7 344	31,1	1 390	11,0
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen	4 480	12,3	4 357	18,4	123	1,0
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito	1 192	3,3	649	2,7	543	4,3
40 Julkiset ja yksityiset palvelut	9 032	24,9	1 941	8,2	7 091	56,1
50 Tukitoiminnot	5 931	16,3	4 702	20,0	1 229	9,7
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet	3 693	10,3	2 774	11,7	919	7,3
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät	1 477	4,1	920	3,9	557	4,4
00 Tieto puuttuu	1 716	4,7	935	4,0	781	6,2

Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävä-muuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (45,4 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,1 %). Lähes joka viides (17,8 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (17,3 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna lähes nelinkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2017

Työsuoritus (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
10 Koneen käyttäminen	1 480	4,1	1 254	5,3	226	1,8
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen	3 621	10,0	3 168	13,4	453	3,6
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen	935	2,6	708	3,0	227	1,8
40 Esineiden käsitteleminen	6 270	17,3	4 467	18,9	1 803	14,3
50 Taakan siirtäminen käsivoimin	6 466	17,8	4 144	17,5	2 322	18,4
60 Henkilön liikkuminen	13 559	37,4	7 822	33,1	5 737	45,4
70 Paikallaan olo työpisteessä	867	2,4	431	1,8	436	3,5
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset	1 560	4,3	887	3,8	673	5,3
00 Tieto puuttuu	1 497	4,1	741	3,1	756	6,0

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (35,1 %) ja miehillä joka kolmas (31,8 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 19,6 % ja miehillä 16,6 %.

Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2017

Poikkeama (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo	73	0,2	59	0,2	14	0,1
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen	837	2,3	575	2,4	262	2,1
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen	3 397	9,4	2 396	10,1	1 001	7,9
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen	3 351	9,2	2 653	11,2	698	5,5
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen	11 947	33,0	7 518	31,8	4 429	35,1
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen	5 219	14,4	3 722	15,8	1 497	11,8
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen	6 400	17,7	3 922	16,6	2 478	19,6
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo	1  178	3,2	410	1,7	768	6,1
99 Muut	1 870	5,2	1 231	5,2	639	5,1
00 Tieto puuttuu	1 983	5,5	1 136	4,8	847	6,7

Kolme kymmenestä (33,5 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Joka viides (20,2 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2017

Vahingoittumistapa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet	980	2,7	605	2,6	375	3,0
20 Hapen saannin estyminen	8	0,0	7	0,0	1	0,0
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten	12 130	33,5	7 560	32,0	4 570	36,2
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen	3 463	9,6	2 472	10,5	991	7,8
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen	4 799	13,2	3 788	16,0	1 011	8,0
60 Puristuminen, ruhjoutuminen	3 411	9,4	24 74	10,5	937	7,4
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen	7 308	20,2	4 568	19,3	2 740	21,7
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne.	996	2,7	325	1,4	671	5,3
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat	1 816	5,0	1 158	4,9	658	5,2
00 Tieto puuttuu	1 344	3,7	665	2,8	679	5,4

Palkansaajien työpaikkatapaturmien vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat miehillä 33,0 % ja naisilla 35,6 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita joka viidennessä tapauksessa (taulukko 6).

Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan.

Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2017

Välitön aiheuttaja (TVK) 1)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat	12 360	34,1	7 865	33,3	4 495	35,6
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot	5 191	14,3	4 330	18,3	861	6,8
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet	1 955	5,4	1 202	5,1	753	5,9
3100, 3200 Kulkuvälineet	935	2,6	724	3,0	211	1,6
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet	7 734	21,3	5 619	23,8	2 115	16,7
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit	2 960	8,2	818	3,5	2 142	17,0
5200 Irtojätteet	257	0,7	203	0,9	54	0,4
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt	429	1,2	268	1,1	161	1,3
9999 Muu aiheuttaja	2 813	7,8	1 749	7,4	1 064	8,4
0000 Tieto puuttuu	1 621	4,5	844	3,6	777	6,2

1) Muuttujan luokitus on kansallinen (TVK = Tapaturmavakuutuskeskus).

Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.

Neljässä työtapaturmassa kymmenestä (44,4 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (26,7 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (12,5 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2017

Vamman laatu (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
010 Haavat ja pinnalliset vammat	9 679	26,7	7 002	29,6	2 677	21,2
020 Luunmurtumat	3 632	10,0	2 447	10,4	1 185	9,4
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset	16 112	44,4	10 022	42,4	6 090	48,2
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset	143	0,4	130	0,6	13	0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat	4 541	12,5	2 827	12,0	1 714	13,6
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat	762	2,1	404	1,7	358	2,8
070 Myrkytykset ja tulehdukset	67	0,2	49	0,2	18	0,1
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset	21	0,1	8	0,0	13	0,1
100 Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset	12	0,0	9	0,0	3	0,0
110 Sokki	86	0,2	33	0,1	53	0,4
120 Useita vammoja	166	0,5	98	0,4	68	0,5
999 Määrittelemättömät	317	0,9	213	0,9	104	0,8
000 Tieto puuttuu	717	2,0	380	1,6	337	2,7

Useampi kuin neljä kymmenestä (42,6 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (29,7 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2017

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
10 Pää	1 364	3,8	931	3,9	433	3,4
20 Niska	457	1,3	265	1,1	192	1,5
30 Selkä, selkäranka	4 439	12,2	2 741	11,6	1 698	13,4
40 Vartalo, sisäelimet	1 684	4,6	1 222	5,2	462	3,7
50 Yläraajat	15 439	42,6	10 466	44,3	4 973	39,4
60 Alaraajat	10 783	29,7	6 898	29,2	3 885	30,8
70 Koko keho tai useat ruumiinosat	1 305	3,6	674	2,9	631	5,0
99 Muut	143	0,4	87	0,4	56	0,4
00 Tieto puuttuu	641	1,8	338	1,4	303	2,4

Poissaolon kesto keskimäärin kymmenen päivää

Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Poissaolon kestoa kuvaavat luvut ennen vuotta 2002 eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2002–2017 lukujen kanssa, koska aiemmin aineistosta ei ole voitu erottaa tapaturmaeläkkeeseen johtaneita tapauksia. Tapaturmaeläkkeeseen johtaneet tapaukset ovat aina vakavia, mutta osassa tapauksia kirjautunut poissaolopäivien määrä on voinut olla vähäinen ennen eläkepäätöstä. Nyt eläketapaukset on rajattu työkyvyttömyyden kestoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle.

Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 10 päivää (9,8 ) vuonna 2017. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 10,9 päivää ja naisten 7,9 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvaa iän myötä sekä miehillä että naisilla (kuvio 2). Mukana laskuissa ovat myös alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2017

Kolme kymmenestä (30,7 %) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista tapaturmista johti 4–6 päivän työkyvyttömyyteen. Vakavia yli 30 päivän tapaturmia – mukaan lukien tapaturmaeläketapaukset – oli 19,4 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista (taulukko 9).

Taulukko 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työkyvyttömyysajan mukaan 2017

Työkyvyttömyysaika	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	36 255	100	23 622	100	12 633	100
4–6 päivää	11 118	30,7	6 891	29,2	4 227	33,5
7–14 päivää	12 098	33,4	7 931	33,6	4 167	33,0
15–30 päivää	5 999	16,5	3 987	16,9	2 012	15,9
31–90 päivää	5 005	13,8	3 351	14,2	1 654	13,1
91–182 päivää	1 243	3,4	893	3,8	350	2,8
183–365 päivää	712	2,0	504	2,1	208	1,6
Tapaturmaeläke	80	0,2	65	0,3	15	0,1

Työmatkatapaturmien määrä kasvoi selvästi

Vuonna 2017 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 24 278 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.

Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (65,4 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (5) kuin naisille (1).

Suurin osa työmatkatapaturmista sattuu liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: lähes seitsemän kymmenestä ( 67 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja lähes joka viides (19 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuivat miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuivat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 3). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2017

Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (83,5 %) vuonna 2017 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (7,2 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys auton kanssa’ (taulukko 10).

Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2017

Tapaturmatyyppi	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	9 029	100	3 122	100	5 907	100
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen	7 542	83,5	2 476	79,3	5 066	85,8
Esineiden päälle astuminen	29	0,3	15	0,5	14	0,2
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen	428	4,7	201	6,4	227	3,8
Yhteentörmäys auton kanssa	646	7,2	280	9	366	6,2
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa	115	1,3	42	1,3	73	1,2
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa	1	0,0	1	0,0	–	–
Väkivalta	13	0,1	4	0,1	9	0,2
Muut	255	2,8	103	3,3	152	2,6

Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (45,7 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 11). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 12).

Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2017

Vamman laatu (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	9 029	100	3 122	100	5 907	100
010 Haavat ja pinnalliset vammat	1 332	14,8	450	14,4	882	14,9
020 Luunmurtumat	1 763	19,5	629	20,2	1 134	19,2
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset	4 124	45,7	1 434	46,0	2 690	45,6
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset	5	0,1	1	0,0	4	0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat	1 502	16,6	504	16,2	998	16,9
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat	6	0,1	3	01	3	0,1
070 Myrkytykset ja tulehdukset	1	0,0	–	–	1	0,0
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset	1	0,0	–	–	1	0,0
110 Sokki	5	0,1	3	0,1	2	0,0
120 Useita vammoja	124	1,4	39	1,3	85	1,4
999 Määrittelemättömät	56	0,6	15	0,5	41	0,7
000 Tieto puuttuu	110	1,2	44	1,4	66	1,1

Taulukko 12. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2017

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	9 029	100	3 122	100	5 907	100
10 Pää	397	4,4	121	3,9	276	4,7
20 Niska	397	4,4	138	4,4	259	4,4
30 Selkä, selkäranka	722	8,0	273	8,8	449	7,6
40 Vartalo, sisäelimet	609	6,8	286	9,2	323	5,5
50 Yläraajat	2 821	31,3	973	31,2	1 848	31,3
60 Alaraajat	3047	33,8	997	32,0	2 050	34,7
70 Koko keho tai useat ruumiinosat	903	10,0	287	9,2	616	10,4
99 Muut	31	0,3	12	0,4	19	0,3
00 Tieto puuttuu	102	1,1	35	1,1	67	1,1

Yrittäjien työtapaturmat

Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjille (pl. maatalousyrittäjät) sattuneet työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajille sattuneista työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen yrittäjien tapaturmat sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.

Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.

Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2017 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 59 187 maatalousyrittäjää, mikä on lähes 2 900 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja noin 53 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.

Maatalousyrittäjien työtapaturmien määrät pysyneet lähes ennallaan

Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Vuoden 2017 aikana sattuneista tapaturmista Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 4 424 tapauksesta. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 2 996, edellisvuonna vastaava luku oli 2 939. Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut vuosituhannen alusta asti, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 4) 'tapaturmapiikki', mikä osittain johtui vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2017

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski pieneni edellisestä vuodesta

Kaikista vuonna 2017 korvatuista työtapaturmista 2 tapausta johti työntekijän kuolemaan, edellisenä vuonna 5 maatalousyrittäjää menehtyi työtapaturman seurauksena. Tapaturmaisesti työssään kuolleet olivat miehiä. Kaikista vuosien 2000–2017 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan kolme on sattunut naiselle. Kuviossa 5 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2017. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2017 kuoli  3,3 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden, kun vuonna 2016 vastaava suhdeluku oli 7,9. Vuosi 2000 on ollut lähimenneisyyden synkin, silloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2017

Kuviossa 5 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2017.

Taulukossa 13 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2017. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 4,8 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2017. Vuonna 2016 vastaava luku oli 11,5.

Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2016–2017

	2016		2017
	Kaikki	Miehet	Kaikki	Miehet
Maatalousyrittäjät	7,9	11,5	3,3	4,8
Palkansaajat	1,1	2,2	0,8	1,7
Teollisuus	1,3	1,8	1,3	1,7
Rakentaminen	5,3	5,9	1,4	1,5
Kuljetus ja varastointi	2,5	3,1	4,9	6,1

Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli kolmannes (32 %), korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko) ja samaten joka kolmas työtapaturma (33,0 %) aiheutti yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.

Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä

Vuonna 2017 maatalousyrittäjille sattui 4 993 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman enemmän (6,8 %) kuin vuonna 2016 (4 653 tapaturmaa). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 437 ja naisille 4 008 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 6). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa sellaisia töitä, joissa sattuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista yli kuusi kymmenestä (63 %) sattui yli 45-vuotiaille.

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2017

Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia

Erilaisissa karjanhoitotehtävissä sattuneiden työtapaturmien osuus oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (43,0 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 14). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (78,2 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta sattui karjanhoitotyössä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (31,3 %). Toiseksi eniten (23,9 %) tapaturmia sattui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (14,0 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).

Taulukko 14. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2017

	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	2996	100	2248	100	748	100
Maanviljelytyöt	420	14,0	368	16,4	52	7,0
Karjanhoitotyöt	1 289	43,0	704	31,3	585	78,2
Metsätyöt	300	10,0	281	12,5	19	2,5
Rakennustyöt	147	4,9	130	5,8	17	2,3
Maatilatalouden muut työt	715	23,9	656	29,2	59	7,9
Muut työt	125	4,2	109	4,9	16	2,1

Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten

Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (36,7 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 7). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (20,9 %) sattuneesta vahingosta oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 7,1 prosenttia.

Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2017

Joka neljännessä (26,8 %) maatalousyrittäjälle sattuneessa työtapaturmassa välittömänä vamman aiheuttajana oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 8). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Ovet, seinät, ikkunat ja kulkuesteet viidennessä (20,7 %) työtapaturmassa. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (10,3 %).

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2017

Vuonna 2017 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista 48 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (27 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 18 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja kun taas naisten vammat olivat vastaavasti useammin erilaisia nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (kuvio 9).

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2017

Noin seitsemän kymmenestä (74 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 10). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2017

Yrittäjät loukkaantuvat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla

Yrittäjille vuonna 2017 sattuneista työtapaturmista vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 7 219 työtapaturmasta. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli 56 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 7 088 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.

Yrittäjille sattui vuonna 2017 yhteensä 3 143 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä oli 86 tapausta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: neljä viidestä (83 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että yli kuusi kymmenestä (61 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45-vuotiaille ja sitä vanhemmille yrittäjille (taulukko 15).

Taulukko 15. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2017

Ikä	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	2 808	100	2 337	100	471	100
15–24	32	1,1	23	1,0	9	1,9
25–34	342	12,2	283	12,1	59	12,5
35–44	667	23,8	560	24,0	107	22,7
45–54	912	32,5	759	32,5	153	32,5
55–64	804	28,6	675	28,9	129	27,4
Muut	51	1,8	37	1,6	14	3,0

Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille sattuneiden tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–8.

Lähde: Työtapaturmat 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 29.11.2019