Etusivu > Tilastot > Työtapaturmat > 2018 > Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä lähes sama kuin edellisvuonna

Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä yhteensä (102 275) oli vuonna 2018 lähes sama kuin edellisvuonna 2017. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui palkansaajille 35 587 mikä oli  lähes 700 tapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2017. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat vähenivät edellisestä vuodesta yli 400 tapauksella (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2018, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Työtapaturmien lukumäärä on edelleen miehillä suurempi kuin naisilla: noin seitsemän kymmenestä (65,5 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2018

Ikä	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
15–24	4 248	11,9	2 881	12,4	1 367	11,2
25–34	8 207	23,1	5 792	24,8	2 415	19,7
35–44	7 441	20,9	5 006	21,5	2 435	19,9
45–54	8 124	22,8	5 047	21,6	3 077	25,1
55–64	6 827	19,2	4 115	17,6	2 712	22,1
Muut	740	2,1	486	2,1	254	2,1

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat

Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2020 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt kuudettatoista kertaa. Muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta verrattaessa niitä edellisvuoden tilastoon. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.

Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.

Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa

Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes kolmannes (30,5 %) miesten työtapaturmista tapahtui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (57,2 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).

Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2018

Työtehtävä (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi	8 422	23,7	7 100	30,5	1 322	10,7
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen	4 815	13,5	4 640	19,9	175	1,4
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito	1 151	3,2	643	2,7	508	4,2
40 Julkiset ja yksityiset palvelut	8 939	25,2	1 918	8,3	7 021	57,2
50 Tukitoiminnot	5 577	15,6	4 448	19,1	1 129	9,3
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet	3 358	9,5	2 578	11,0	780	6,4
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät	1 636	4,6	1 068	4,6	568	4,6
00 Tieto puuttuu	1 689	4,7	932	4,0	757	6,2

Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävä-muuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (44,5 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (31,9 %). Lähes joka viides (17,8 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (17,7 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna nelinkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2018

Työsuoritus (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
10 Koneen käyttäminen	1 471	4,1	1 267	5,4	204	1,7
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen	3 578	10,0	3 160	13,5	418	3,4
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen	918	2,6	722	3,1	196	1,6
40 Esineiden käsitteleminen	6 310	17,7	4 466	19,1	1 844	15,0
50 Taakan siirtäminen käsivoimin	6 322	17,8	4 031	17,3	2 291	18,7
60 Henkilön liikkuminen	12 905	36,3	7 451	31,9	5 454	44,5
70 Paikallaan olo työpisteessä	864	2,4	426	1,8	438	3,6
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset	1 656	4,7	983	4,2	673	5,5
00 Tieto puuttuu	1 563	4,4	821	3,5	742	6,1

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (33,4 %) ja miehillä joka kolmas (30,5 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin syy oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 21,2 % ja miehillä 16,3 %.

Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2018

Poikkeama (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo	88	0,2	75	0,3	13	0,1
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen	790	2,2	542	2,3	248	2,0
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen	3 458	9,7	2 520	10,8	938	7,7
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen	3 180	8,9	2 520	10,8	660	5,4
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen	11 216	31,5	7 117	30,5	4 099	33,4
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen	4 998	14,0	3 642	15,6	1 356	11,1
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen	6 412	18,0	3 811	16,3	2 601	21,2
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo	1 254	3,5	403	1,7	851	6,9
99 Muut	1 995	5,6	1 349	5,8	646	5,3
00 Tieto puuttuu	2 196	6,2	1 348	5,8	848	6,9

Kolme kymmenestä (32,2 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Joka viides (20,4 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2018

Vahingoittumistapa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet	990	2,8	628	2,7	362	3,0
20 Hapen saannin estyminen	15	0,0	13	0,1	2	0,0
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten	11 465	32,2	7 198	30,9	4 267	34,8
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen	3 382	9,5	2 461	10,6	921	7,5
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen	4 798	13,5	3 806	16,3	992	8,1
60 Puristuminen, ruhjoutuminen	3 304	9,3	2 495	10,7	809	6,6
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen	7 247	20,4	4 415	18,9	2 832	23,1
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne.	1 166	3,3	358	1,5	808	6,6
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat	1 935	5,4	1 283	5,5	652	5,3
00 Tieto puuttuu	1 285	3,6	670	2,9	615	5,0

Palkansaajien työpaikkatapaturmien vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat naisilla 34,7 % ja miehillä 32,8 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita joka viidennessä tapauksessa (taulukko 6).

Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan.

Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2018

Välitön aiheuttaja (TVK) 1)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat	11 911	33,5	7 653	32,8	4 258	34,7
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot	5 391	15,1	4 563	19,6	828	6,8
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet	1 795	5,0	1 143	4,9	652	5,3
3100, 3200 Kulkuvälineet	1028	2,9	813	3,4	215	1,8
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet	7 020	19,7	5 029	21,5	1 991	16,2
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit	3 125	8,8	847	3,6	2 278	18,6
5200 Irtojätteet	237	0,7	177	0,8	60	0,5
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt	394	1,1	272	1,2	122	1,0
9999 Muu aiheuttaja	2 895	8,1	1 835	7,9	1 060	8,6
0000 Tieto puuttuu	1 791	5	995	4,3	796	6,5

1) Muuttujan luokitus on kansallinen (TVK = Tapaturmavakuutuskeskus).

Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.

Neljässä työtapaturmassa kymmenestä (44,9 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (26,9 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (11,4 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2018

Vamman laatu (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
010 Haavat ja pinnalliset vammat	9 578	26,9	6 924	29,7	2 654	21,6
020 Luunmurtumat	3 636	10,2	2 526	10,8	1 110	9,1
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset	15 967	44,9	9 792	42,0	6 175	50,4
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset	128	0,4	114	0,5	14	0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat	4 074	11,4	2 661	11,4	1 413	11,5
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat	737	2,1	412	1,8	325	2,7
070 Myrkytykset ja tulehdukset	51	0,1	37	0,2	14	0,1
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset	29	0,1	19	0,1	10	0,1
100 Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset	19	0,1	16	0,1	3	0,0
110 Sokki	71	0,2	35	0,2	36	0,3
120 Useita vammoja	199	0,6	117	0,5	82	0,7
999 Määrittelemättömät	382	1,1	258	1,1	124	1,0
000 Tieto puuttuu	716	2,0	416	1,8	300	2,4

Useampi kuin neljä kymmenestä (42,8 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (30,7 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2018

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
10 Pää	1 358	3,8	948	4,1	410	3,3
20 Niska	413	1,2	241	1,0	172	1,4
30 Selkä, selkäranka	4 081	11,5	2 433	10,4	1 648	13,4
40 Vartalo, sisäelimet	1 561	4,4	1 128	4,8	433	35
50 Yläraajat	15 237	42,8	10 477	44,9	4 760	38,8
60 Alaraajat	10 925	30,7	7 031	30,1	3 894	31,8
70 Koko keho tai useat ruumiinosat	1 187	3,3	611	2,6	576	4,7
99 Muut	211	0,6	129	0,6	82	0,7
00 Tieto puuttuu	614	1,7	329	1,4	285	2,3

Poissaolon kesto keskimäärin kymmenen päivää

Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Poissaolon kestoa kuvaavat luvut ennen vuotta 2002 eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2002–2018 lukujen kanssa, koska aiemmin aineistosta ei ole voitu erottaa tapaturmaeläkkeeseen johtaneita tapauksia. Tapaturmaeläkkeeseen johtaneet tapaukset ovat aina vakavia, mutta osassa tapauksia kirjautunut poissaolopäivien määrä on voinut olla vähäinen ennen eläkepäätöstä. Nyt eläketapaukset on rajattu työkyvyttömyyden kestoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle.

Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 10 päivää (9,9 ) vuonna 2018. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 11,3 päivää ja naisten 7,7 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvaa iän myötä sekä miehillä että naisilla (kuvio 2). Mukana laskuissa ovat myös alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2018

Kolme kymmenestä (33,9 %) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista tapaturmista johti 7–14 päivän työkyvyttömyyteen. Vakavia yli 30 päivän tapaturmia – mukaan lukien tapaturmaeläketapaukset – oli 19,7 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista (taulukko 9).

Taulukko 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työkyvyttömyysajan mukaan 2018

Työkyvyttömyysaika	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	35 587	100	23 327	100	12 260	100
4–6 päivää	10 709	30,1	6 694	28,7	4 015	32,7
7–14 päivää	12 055	33,9	7 865	33,7	4 190	34,2
15–30 päivää	5 838	16,4	3 917	16,8	1 921	15,7
31–90 päivää	4 973	14,0	3 402	14,6	1 571	12,8
91–182 päivää	1 247	3,5	889	3,8	358	2,9
183–365 päivää	659	1,9	471	2,0	188	1,5
Tapaturmaeläke	106	0,3	89	0,4	17	0,1

Työmatkatapaturmien määrä väheni selvästi

Vuonna 2018 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 22 166 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia ja vuonna 2017 vastaava lukumäärä oli 24 278. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.

Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (66,6 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (8) kuin naisille (3).

Suurin osa työmatkatapaturmista tapahtui liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: kuusi kymmenestä ( 62,3 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja joka viides (21,3 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuivat miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuivat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 3). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2018

Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (80,7 %) vuonna 2018 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (9,4 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys ajoneuvon kanssa’ (taulukko 10).

Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2018

Tapaturmatyyppi	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	7 893	100	2 738	100	5 155	100
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen	6 372	80,7	2 106	76,9	4 266	82,8
Esineiden päälle astuminen	27	0,3	11	0,4	16	0,3
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen	311	3,9	124	4,5	187	3,6
Yhteentörmäys ajoneuvon kanssa	744	9,4	327	11,9	417	8,1
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa	113	1,4	42	1,5	71	1,4
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa	15	0,2	7	0,3	8	0,2
Väkivalta	7	0,1	3	0,1	4	0,1
Muut	294	3,7	114	4,2	180	3,5

Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (45,7 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 11). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 12).

Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2018

Vamman laatu (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	7 893	100	2 738	100	5 155	100
010 Haavat ja pinnalliset vammat	1 158	14,7	373	13,7	785	15,3
020 Luunmurtumat	1 591	20,2	565	20,7	1 026	19,9
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset	3 597	45,7	1 250	45,8	2 347	45,6
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset	6	0,1	2	0,1	4	0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat	1 249	15,9	446	16,3	803	15,6
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat	3	0,0	2	0,1	1	0,0
070 Myrkytykset ja tulehdukset	2	0,0	2	0,1	-	-
110 Sokki	2	0,0	1	0,0	1	0,0
120 Useita vammoja	121	1,5	40	1,5	81	1,6
999 Määrittelemättömät	44	0,6	12	0,4	32	0,6
000 Tieto puuttuu	120	1,5	45	1,6	75	1,5

Taulukko 12. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2018

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	7 893	100	2 738	100	5 155	100
10 Pää	257	3,3	79	2,9	178	3,5
20 Niska	390	5,0	132	4,8	258	5,0
30 Selkä, selkäranka	625	7,9	231	8,5	394	7,7
40 Vartalo, sisäelimet	487	6,2	264	9,7	223	4,3
50 Yläraajat	2 290	29,1	824	30,2	1 466	28,5
60 Alaraajat	2 782	35,3	885	32,4	1 897	36,9
70 Koko keho tai useat ruumiinosat	884	11,2	256	9,4	628	12,2
99 Muut	40	0,5	20	0,7	20	0,4
00 Tieto puuttuu	138	1,7	47	1,7	91	1,8

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työtapaturmat

Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajien työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen ne sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.

Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi heidän työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.

Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2018 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 57 042 maatalousyrittäjää, mikä on 2 145 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja lähes 55 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.

Maatalousyrittäjien työtapaturmien määrä laskenut

Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 4 202 tapaturmasta vuonna 2018. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 2 829, edellisvuonna vastaava luku oli 2 996. Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut vuosituhannen alusta asti, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 4) 'tapaturmapiikin', mikä osittain johtui vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2018

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski kasvoi edellisestä vuodesta

Kaikista vuonna 2018 korvatuista työtapaturmista 3 tapausta johti työntekijän kuolemaan, edellisenä vuonna 2 maatalousyrittäjää menehtyi työtapaturman seurauksena. Tapaturmaisesti työssään kuolleet olivat miehiä. Kaikista vuosien 2000–2018 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan kolme on sattunut naiselle. Kuviossa 5 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2018. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2018 kuoli  5,2 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden, kun vuonna 2017 vastaava suhdeluku oli 3,3. Vuosi 2000 oli synkin, silloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2018

Kuviossa 5 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2018.

Taulukossa 13 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2018. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 7,6 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2018. Vuonna 2017 vastaava luku oli 4,8.

Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2017–2018

	2017		2018
	Kaikki	Miehet	Kaikki	Miehet
Maatalousyrittäjät	3,3	4,8	5,3	7,6
Palkansaajat	0,8	1,7	0,6	1,3
Teollisuus	1,3	1,7	0,6	0,8
Rakentaminen	1,4	1,5	1,9	2,2
Kuljetus ja varastointi	4,9	6,1	1,6	2,0

Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli kolmannes (33 %), korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko) ja samaten joka kolmas työtapaturma (31,7 %) aiheutti yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.

Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä

Vuonna 2018 maatalousyrittäjille tapahtui 4 913 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman (-1,6 %) vähemmän kuin vuonna 2017 (4 993 tapaturmaa). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 248 ja naisille 4 160 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 6). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa töitä, joissa tapahtuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista hieman yli kuusi kymmenestä (61 %) sattui yli 45-vuotiaille.

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2018

Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia

Erilaiset karjanhoitotehtävät aiheuttavat edelleen eniten työtapaturmia, niiden osuus oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (42,6 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 14). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (75,6 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta aiheutui karjanhoitotyöstä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (31,0 %). Toiseksi eniten (24,2 %) tapaturmia aiheutui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (14,0 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).

Taulukko 14. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2018

	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	2 829	100	2 092	100	737	100
Maanviljelytyöt	404	14,3	335	16,0	69	9,4
Karjanhoitotyöt	1 205	42,6	648	31,0	557	75,6
Metsätyöt	275	9,7	253	12,1	22	3,0
Rakennustyöt	133	4,7	118	5,6	15	2,0
Maatilatalouden muut työt	686	24,2	628	30,0	58	7,9
Muut työt	126	4,4	110	5,3	16	2,2

Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten

Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (34,1 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 7). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (19,9 %) tapaturma oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 9,1 prosenttia.

Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2018

Joka neljännessä (26 %) työtapaturmassa välittömänä vamman aiheuttajana oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 8). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Ovet, seinät, ikkunat ja kulkuesteet viidennessä (20,3 %) työtapaturmassa. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (10,8 %).

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2018

Vuonna 2018 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista 48,2 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (29,9 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 16,1 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja ja naisilla taas oli erilaisia murtumia enemmän (kuvio 9).

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2018

Yli seitsemän kymmenestä (75 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 10). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2018

Yrittäjät loukkaantuivat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla

Yrittäjille vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 6 862 työtapaturmasta vuonna 2018. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli 58 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 7 219 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.

Yrittäjille sattui vuonna 2018 yhteensä 2 622 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä oli 186 tapausta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: yli neljä viidestä (85 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että yli kuusi kymmenestä (61 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45-vuotiaille ja sitä vanhemmille yrittäjille (taulukko 15).

Taulukko 15. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2018

Ikä	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	2 622	100	2 217	100	405	100
15–24	42	1,6	31	1,4	11	2,7
25–34	371	14,1	319	14,4	52	12,8
35–44	616	23,5	519	23,4	97	24,0
45–54	896	34,2	765	34,5	131	32,3
55–64	655	25,0	552	24,9	103	25,4
Muut	42	1,6	31	1,4	11	2,7

Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–9.

Lähde: Työtapaturmat 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 30.11.2020