Etusivu > Tilastot > Työtapaturmat > 2019 > Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä kasvoi edellisvuodesta

Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä yhteensä (103 156) kasvoi edellisvuodesta 2018. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui palkansaajille 34 959 mikä oli yli 600 tapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2018. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat vähenivät edellisestä vuodesta 50 tapauksella (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2019, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Työtapaturmien lukumäärä on edelleen miehillä suurempi kuin naisilla: noin kuusi kymmenestä (64,3 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2019

Ikä	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
15–24	4 421	12,6	2 896	12,9	1 525	12,2
25–34	7 953	22,7	5 542	24,7	2 411	19,3
35–44	7 225	20,7	4 841	21,5	2 384	19,1
45–54	7 882	22,5	4 785	21,3	3 097	24,8
55–64	7 016	20,1	4 126	18,4	2 890	23,2
Muut	462	1,3	290	1,3	172	1,4

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat

Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2021 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt seitsemättätoista kertaa. Muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta verrattaessa niitä edellisvuoden tilastoon. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.

Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.

Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa

Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes kolmannes (30,4 %) miesten työtapaturmista tapahtui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (58,7 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).

Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2019

Työtehtävä (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi	8 190	23,5	6 832	30,4	1 358	10,8
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen	4 730	13,5	4 562	20,3	168	1,4
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito	1 036	2,9	549	2,3	487	3,9
40 Julkiset ja yksityiset palvelut	9 360	26,7	2 027	9,0	7 333	58,7
50 Tukitoiminnot	5 394	15,4	4 294	19,2	1 100	8,8
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet	3 094	8,8	2 426	10,9	668	5,3
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät	1 261	3,6	781	3,5	480	3,8
00 Tieto puuttuu	1 894	5,4	1 009	4,5	885	7,1

Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävämuuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (46,4 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,1 %). Lähes joka viides (17,7 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (17,2 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna kolminkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2019

Työsuoritus (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
10 Koneen käyttäminen	1 432	4,1	1 220	5,4	212	1,7
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen	3 218	9,2	2 835	12,6	383	3,1
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen	886	2,5	703	3,1	183	1,5
40 Esineiden käsitteleminen	6 025	17,2	4 287	19,1	1 738	13,9
50 Taakan siirtäminen käsivoimin	6 172	17,7	3 896	17,3	2 276	18,2
60 Henkilön liikkuminen	13 228	37,8	7 439	33,1	5 789	46,4
70 Paikallaan olo työpisteessä	771	2,2	358	1,6	413	3,3
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset	1 572	4,5	910	4,0	662	5,3
00 Tieto puuttuu	1 655	4,7	832	3,7	823	6,6

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (34,4 %) ja miehillä joka kolmas (30,8 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin syy oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 20,5 % ja miehillä 16,6 %.

Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2019

Poikkeama (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo	62	0,2	59	0,3	3	0,0
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen	724	2,1	495	2,2	229	1,8
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen	3 265	9,3	2 314	10,3	951	7,6
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen	2 981	8,5	2 364	10,5	617	4,9
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen	11 211	32,1	6 914	30,8	4 297	34,4
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen	5 059	14,5	3 613	16,1	1 446	11,6
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen	6 285	18,0	3 725	16,6	2 560	20,5
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo	1 314	3,8	393	1,7	921	7,4
99 Muut	1 937	5,5	1 315	5,8	622	5,0
00 Tieto puuttuu	2 121	6,1	1 288	5,7	833	6,7

Kolme kymmenestä (33,2 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Joka viides (21,1 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2019

Vahingoittumistapa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet	905	2,6	578	2,6	327	2,6
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten	11 606	33,2	7 117	31,7	4 489	36,0
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen	3 133	9,0	2 174	9,7	959	7,7
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen	4 502	12,9	3 594	16,0	908	7,3
60 Puristuminen, ruhjoutuminen	3 129	9,0	2 311	10,3	818	6,6
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen	7 364	21,1	4 462	19,8	2 902	23,3
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne.	1 229	3,5	350	1,6	879	7,0
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat	1 811	5,2	1 190	5,3	621	5,0
00 Tieto puuttuu	1 280	3,7	704	3,1	576	4,6

Palkansaajien työpaikkatapaturmien vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat naisilla 35,9 % ja miehillä 33,6 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita joka viidennessä tapauksessa (taulukko 6).

Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan

Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2019

Välitön aiheuttaja (TVK) 1)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat	12 047	34,5	7 573	33,6	4 474	35,9
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot	4 920	14,1	4 212	18,6	708	5,7
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet	1 680	4,8	1 071	4,8	609	4,8
3100, 3200 Kulkuvälineet	959	2,8	741	3,3	218	1,8
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet	6 939	19,8	4 878	21,7	2 061	16,5
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit	3 173	9,1	821	3,7	2 352	18,8
5200 Irtojätteet	189	0,5	145	0,6	44	0,4
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt	417	1,2	266	1,2	151	1,2
9999 Muu aiheuttaja	2 739	7,8	1 725	7,7	1 014	8,1
0000 Tieto puuttuu	1 896	5,4	1 048	4,7	848	6,8

1) Muuttujan luokitus on kansallinen (TVK = Tapaturmavakuutuskeskus).

Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.

Yli neljässä työtapaturmassa kymmenestä (45,5 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (27,3 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (11,3 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2019

Vamman laatu (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
010 Haavat ja pinnalliset vammat	9 542	27,3	6 750	30,0	2 792	22,4
020 Luunmurtumat	3 570	10,2	2 411	10,7	1 159	9,3
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset	15 891	45,5	9 647	42,9	6 244	50,0
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset	119	0,3	107	0,5	12	0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat	3 952	11,3	2 457	10,9	1 495	12,0
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat	660	1,9	372	1,7	288	2,3
070 Myrkytykset ja tulehdukset	63	0,2	50	0,2	13	0,1
080 Hukkuminen ja tukehtuminen	2	0,0	1	0,0	1	0,0
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset	1	0,0	1	0,0	.	.
999 Määrittelemättömät	319	0,9	205	0,9	114	0,9
000 Tieto puuttuu	840	2,4	479	2,1	361	2,9

Useampi kuin neljä kymmenestä (42,1 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (30,9 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2019

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
10 Pää	1 283	3,7	860	3,8	423	3,4
20 Niska	428	1,2	261	1,2	167	1,3
30 Selkä, selkäranka	4 181	12,0	2 484	11,0	1 697	13,6
40 Vartalo, sisäelimet	1 535	4,4	1 091	4,9	444	3,6
50 Yläraajat	14 716	42,1	9 935	44,2	4 781	38,3
60 Alaraajat	10 814	30,9	6 816	30,3	3 998	32,0
70 Koko keho tai useat ruumiinosat	1 428	4,1	734	3,3	694	5,6
99 Muut	114	1,3	56	0,2	58	0,5
00 Tieto puuttuu	460	1,3	243	1,1	217	1,7

Poissaolon kesto keskimäärin yhdeksän päivää

Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Poissaolon kestoa kuvaavat luvut ennen vuotta 2002 eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2002–2019 lukujen kanssa, koska aiemmin aineistosta ei ole voitu erottaa tapaturmaeläkkeeseen johtaneita tapauksia. Tapaturmaeläkkeeseen johtaneet tapaukset ovat aina vakavia, mutta osassa tapauksia kirjautunut poissaolopäivien määrä on voinut olla vähäinen ennen eläkepäätöstä. Nyt eläketapaukset on rajattu työkyvyttömyyden kestoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle.

Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 9 päivää (9,3 ) vuonna 2019. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 10,5 päivää ja naisten 7,3 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvaa iän myötä sekä miehillä että naisilla (kuvio 2). Mukana laskuissa ovat myös alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2019

Kolme kymmenestä (33,7 %) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista tapaturmista johti 7–14 päivän työkyvyttömyyteen. Vakavia yli 30 päivän tapaturmia – mukaan lukien tapaturmaeläketapaukset – oli 20 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista (taulukko 9).

Taulukko 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työkyvyttömyysajan mukaan 2019

Työkyvyttömyysaika	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	34 959	100	22 480	100	12 479	100
4–6 päivää	10 621	30,4	6 500	28,9	4 121	33,0
7–14 päivää	11 795	33,7	7 584	33,7	4 211	33,7
15–30 päivää	5 561	15,9	3 688	16,4	1 873	15,0
31–90 päivää	4 995	14,3	3 285	14,6	1 710	13,7
91–182 päivää	1 265	3,6	887	3,9	378	3,0
183–365 päivää	654	1,9	482	2,1	172	1,4
Tapaturmaeläke	68	0,2	54	0,2	14	0,1

Työmatkatapaturmien määrä kasvoi

Vuonna 2019 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 23 235 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia ja vuonna 2018 vastaava lukumäärä oli 22 166. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.

Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (65,9 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (6) kuin naisille (4).

Suurin osa työmatkatapaturmista tapahtui liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: kuusi kymmenestä ( 63,.8 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja joka viides (19,4 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuivat miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuivat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 3). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2019

Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (83,0 %) vuonna 2019 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (8,3 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys ajoneuvon kanssa’ (taulukko 10).

Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2019

Tapaturmatyyppi	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	8 167	100	2 923	100	5 244	100
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen	6 777	83,0	2 368	81,0	4 409	84,1
Esineiden päälle astuminen	29	0,4	12	0,4	17	0,3
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen	321	3,9	146	5,0	175	3,3
Yhteentörmäys ajoneuvon kanssa	675	8,3	265	9,1	410	7,8
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa	110	1,3	39	1,3	71	1,4
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa	1	0,1	1	0,0	.	.
Väkivalta	11	0,1	2	0,1	9	0,2
Muut	228	2,8	85	2,9	143	2,7

Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (47,0 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 11). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 12).

Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2019

Vamman laatu (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	8 167	100	2 923	100	5 244	100
010 Haavat ja pinnalliset vammat	1 207	14,8	409	14,0	798	15,2
020 Luunmurtumat	1 630	20,0	590	20,2	1 040	19,8
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset	3 837	47,0	1 410	48,2	2 427	46,3
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset	5	0,1	3	0,1	2	0,0
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat	1 196	14,6	408	14,0	788	15,0
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat	8	0,1	6	0,2	2	0,0
070 Myrkytykset ja tulehdukset	1	0,0	1	0,0	-	-
110 Sokki	9	0,1	2	0,1	7	0,1
120 Useita vammoja	114	1,4	36	1,2	78	1,5
999 Määrittelemättömät	52	0,6	21	0,7	31	0,6
000 Tieto puuttuu	108	1,3	37	1,3	71	1,4

Taulukko 12. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2019

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	8 167	100	2 923	100	5 244	100
10 Pää	263	3,2	79	2,7	184	3,5
20 Niska	384	4,7	126	4,3	258	4,9
30 Selkä, selkäranka	668	8,2	270	9,2	398	7,6
40 Vartalo, sisäelimet	514	6,3	262	9,0	252	4,8
50 Yläraajat	2 282	27,9	862	29,5	1 420	27,1
60 Alaraajat	2 900	35,5	976	33,4	1 924	36,7
70 Koko keho tai useat ruumiinosat	1 026	12,6	306	10,5	720	13,7
99 Muut	19	0,2	5	0,2	14	0,3
00 Tieto puuttuu	111	1,4	37	1,3	74	1,4

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työtapaturmat

Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajien työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen ne sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.

Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi heidän työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.

Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2019 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 55 241 maatalousyrittäjää, mikä on 1 800 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja yli 56 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.

Maatalousyrittäjien työtapaturmien määrä laskenut

Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 3 990 tapaturmasta vuonna 2019. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 2 673, edellisvuonna vastaava luku oli 2 829. Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut vuosituhannen alusta asti, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 4) 'tapaturmapiikin', mikä osittain johtui vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2019

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski kasvoi hieman edellisestä vuodesta

Kaikista vuonna 2019 korvatuista työtapaturmista 3 tapausta johti työntekijän kuolemaan, kuten edellisenäkin vuonna. Tapaturmaisesti työssään kuolleista yksi oli nainen. Kaikista vuosien 2000–2019 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan neljä on sattunut naiselle. Kuviossa 5 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2019. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2019 kuoli  5,3 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden ja edellisen vuoden suhdeluku oli 5,2. Vuonna 2017 vastaava suhdeluku oli 3,3. Vuosi 2000 oli synkin, silloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2019

Kuviossa 5 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2019.

Taulukossa 13 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2019. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 5,1 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2019. Vuonna 2018 vastaava luku oli 7,6.

Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2018–2019

	2018		2019
	Kaikki	Miehet	Kaikki	Miehet
Maatalousyrittäjät	5,3	7,6	5,3	5,1
Palkansaajat	0,6	1,3	1,0	1,9
Teollisuus	0,6	0,8	1,6	2,2
Rakentaminen	1,9	2,2	3,4	3,8
Kuljetus ja varastointi	1,6	2,0	2,4	3,1

Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli kolmannes (32,9 %), korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko) ja samaten joka kolmas työtapaturma (31,0 %) aiheutti yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.

Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä

Vuonna 2019 maatalousyrittäjille tapahtui 4 805 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman (-2,2 %) vähemmän kuin vuonna 2018 (4 913 tapaturmaa). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 263 ja naisille 3 757 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 6). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa töitä, joissa tapahtuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista hieman yli kuusi kymmenestä (63,3 %) sattui yli 45-vuotiaille.

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2019

Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia

Erilaiset karjanhoitotehtävät aiheuttavat edelleen eniten työtapaturmia, niiden osuus oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (42,1 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 14). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (76,3 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta aiheutui karjanhoitotyöstä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (31,4 %). Toiseksi eniten (22,8 %) tapaturmia aiheutui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (14,2 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).

Taulukko 14. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2019

	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	2 673	100	2 037	100	636	100
Maanviljelytyöt	379	14,2	339	16,6	40	6,3
Karjanhoitotyöt	1 125	42,1	640	31,4	485	76,3
Metsätyöt	245	9,2	223	10,9	22	3,5
Rakennustyöt	157	5,9	140	6,9	17	2,7
Maatilatalouden muut työt	610	22,8	555	27,2	55	8,6
Muut työt	157	5,9	140	6,8	17	2,7

Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten

Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (35,9 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 7). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (21,4 %) tapaturma oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 9,2 prosenttia.

Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2019

Runsaassa neljännessä (26,8 %) työtapaturmassa välitön vamman aiheuttaja oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 8). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Ovet, seinät, ikkunat ja kulkuesteet aiheuttivat viidenneksen (20,8 %) maatalousyrittäjien työtapaturmista. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (11,6 %).

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2019

Vuonna 2019 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista 46,9 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (31,0 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 16,8 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja, ja naisilla oli enemmän sijoiltaanmenoja, venähdyksiä ja nyrjähdyksiä (kuvio 9).

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2019

Yli seitsemän kymmenestä (73 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 10). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2019

Yrittäjät loukkaantuivat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla

Yrittäjille vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 6 556 työtapaturmasta vuonna 2019. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli 58,4 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 6 862 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.

Yrittäjille sattui vuonna 2019 yhteensä 2 471 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä oli 151 tapausta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: neljä viidestä (83,4 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että yli kuusi kymmenestä (63,9 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45-vuotiaille ja sitä vanhemmille yrittäjille (taulukko 15).

Taulukko 15. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2019

Ikä	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Yhteensä	2 471	100	2 061	100	410	100
15–24	42	1,7	31	1,5	11	2,7
25–34	264	10,7	220	10,7	44	10,7
35–44	541	21,9	453	22,0	88	21,5
45–54	803	32,5	677	32,8	126	30,7
55–64	776	31,4	651	31,6	125	30,5
Muut	45	1,8	29	1,4	16	3,9

Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–9.

Lähde: Työtapaturmat 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 30.11.2021