Etusivu > Tilastot > Teollisuustuotanto > 2018 > Laatuseloste: Teollisuustuotanto

Laatuseloste: Teollisuustuotanto

• 1 Tilastotietojen relevanssi
• 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6 Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Teollisuustuotantotilasto (teollisuuden hyödyketilasto) kuvaa teollisuuden tuotantoa tuoteluokittain (hyödykenimikkeittäin). Tiedot kerätään yrityksiltä tai yritysten toimipaikoilta. Tilasto koskee Suomessa tapahtunutta tuotantoa. Tilastointi on kalenterivuosittaista.

Hyödykkeen tuotannosta tilastoidaan sen rahallinen arvo ja fyysinen määrä. Määrätietojen mittayksiköt ovat nimikekohtaisia, käytössä on nelisenkymmentä eri mittayksikköä. Tilastovuodesta 2018 lähtien kullekin nimikkeelle on määritelty korkeintaan yksi mittayksikkö.

Teollisuuden hyödyketilasto kuvaa hyödykkeiden tuotantoa niiden myydyn tuotannon avulla. Niistä nimikkeistä, joissa yrityksestä tapahtuva myynti eroaa oleellisesti todellisesta tuotannosta, kysytään lisäksi kokonaistuotanto (yleensä vain sen määrä, aluksista kuitenkin kokonaistuotannon arvo).

Teollisuuden tuotantotietoja käytetään EU:n tilastovirastossa Eurostatissa sekä eräissä muissa kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD, YK). Tietoja käytetään teollisuuden kehityksen seurantaan ja analysointiin julkishallinnossa, järjestöissä, tutkimuslaitoksissa ja elinkeinoelämässä sekä Suomessa että ulkomailla, varsinkin EU-maissa. Lisäksi teollisuuden tuotantotilaston tietoja käytetään Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadintaan ja panos-tuotostilastointiin. Edelleen teollisuustuotantotietoja käytetään talouden lyhyen aikavälin suhdanneindikaattorien painorakenteena (mm. teollisuustuotannon volyymi-indeksissä) sekä otoskehikkona ja painorakenteena useissa muissa tilastoissa (esim. teollisuuden tuottajahintaindeksissä ja rakennuskustannusindeksissä). Teollisuuden tuotantotilaston tietoja käytetään myös tietoyhteiskuntaa kuvaavissa tilastoissa (ICT-tuotteet eli tieto- ja viestintätekniikkatuotteet).

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Käsitteet

Ks. Käsitteet ja määritelmät: tilastoyksikkö, tiedonantoyksikkö, yritys, toimipaikka, myyty tuotanto, kokonaistuotanto, mittayksikkö, hyödyke, tuotantonimikkeistö, tollaus.

Luokitukset

PRODCOM-tuotenimikkeistö

Teollisuuden hyödyketilastossa käytettävä tuotantonimikkeistö (tuoteluokitus) on perustunut vuodesta 1997 lähtien Euroopan unionin teollisten toimialojen tuotannon PRODCOM-luokitukseen (Classification of goods used for statistics on industrial production in the EU), jonka tuotenimikekoodit ovat 8-merkkisiä. PRODCOM-luokitus ei kata kaikkia tuoteryhmiä, joten sitä on täydennetty kansallisilla lisänimikkeillä, joiden koodit ovat 10-merkkisiä. Osa PRODCOM-luokituksen nimikkeistä oli tilastovuoteen 2017 asti jaettu kansallisiin alanimikkeisiin, mutta tilastovuodesta 2018 alkaen näistä nimiketarkennuksista on luovuttu. Tuotenimikekoodin 4 ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) koodia ja siten Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008 neljää ensimmäistä numeroa. Koodin 6 ensimmäistä numeroa vastaavat EU:n tilastollista toimialoittaista tuoteluokitusta (CPA, European Classification of Products by Activity).

Tilastovuonna 2018 tuotantonimikkeitä oli käytössä kaikkiaan 3 754 kpl, tuotantoa Suomessa oli hieman alle 2 000 tuotenimikkeessä. Kokonaistuotannon määrää kysyttiin noin 600 nimikkeeltä, Suomessa sitä ilmoitettiin myydyn tuotannon arvon ja määrän lisäksi runsaalta 230 tuotenimikkeeltä.

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, Tilastolaki 280/2004, muutettu 361/2013.

Teollisuuden tuotantotilaston tuottaminen noudattaa EU:n PRODCOM-asetusta (Euroopan talousyhteisöjen neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91 yhteisön teollista tuotantoa koskevan tutkimuksen suorittamisesta), joka määrittelee yhteisön teollista tuotantoa koskevaa tilastointia. PRODCOM-asetus edellyttää, että yhteisön alueelta kerätään selvitysajanjaksolta PRODCOM-luettelon mukaisilta tuotenimikkeiltä myydyn tuotannon arvo ja määrä ja tietyiltä nimikkeiltä lisäksi kokonaistuotannon määrä.

Kukin jäsenvaltio ilmoittaa ainoastaan omalla alueellaan tapahtuneen tuotannon. Lisäksi määritellään, että jäsenvaltioiden tulee noudattaa tutkimusmenetelmää, joka helpottaa tietojen keruuta yrityksistä.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tiedot kerätään lomaketiedustelulla yrityksiltä tai niiden toimipaikoilta. Vastaukset annetaan pääsääntöisesti web-lomakkeella.

Kaikesta yrityksen tai toimipaikan valmistamasta tuotannosta kysytään yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myydyn tuotannon arvot ja yleensä myös määrät. Erikseen määritellyistä tuotteista kysytään lisäksi kokonaistuotannon määrät (aluksista kuitenkin kokonaistuotannon arvo).

Tuotantotiedustelun yritykset ja toimipaikat on valittu siten, että EU:n PRODCOM-asetuksen säätämä edustavuusvaatimus täyttyisi eli vähintään 90 % kunkin toimialan tuotannon arvosta on sisällyttävä tilastoon. Täten tuotantotiedot kerätään pääsääntöisesti kaikilta vähintään 10 henkilön yrityksiltä. Lisäksi joillakin toimialoilla tiedusteluun kuuluu myös tätä pienempiä yrityksiä, jotta EU:n edustavuuskriteeri täyttyisi. Tiedustelujoukon koko on ollut viime vuosina noin 3000–3800 toimipaikkaa.

Tiedustelun kehikko muodostetaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin pohjalta. Tiedustelun tavoitejoukkoon kuuluvat kaikki vähintään 10 henkilön teollisten yritysten teolliset toimipaikat sekä vähintään 20 henkilön ei-teollisten yritysten teollisuuteen kuuluvat toimipaikat (TOL 2008 toimialat: kaivostoiminta ja louhinta B sekä teollisuus C).

Tilastovuodesta 2005 lähtien kevennettiin pienimpien teollisuusyritysten vastausrasitetta tiedustelussa lähes puoleen entisestä. 10–19 henkilön teollisuusyrityksistä muodostettiin vastausrasitetta kevennettäessä tuotantotiedustelun kehikkojoukko, josta poimitaan vuosittain edustava rotaatio-otos. Omalla vuorollaan vastaamatta jättäneet yritykset sisällytetään tiedusteluun joka vuosi, kunnes ne vastaavat. Kulloinkin tiedustelusta lepovuorossa olevien yritysten vastaustiedot imputoidaan (arvioidaan tilastollisin menetelmin) tilaston kokonaisaineistoon ohjelmallisesti.

Havaintoaineistosta puuttuvia yksittäisiä tietoja pyritään arvioimaan aikaisempien vuosien ja muista tilastoista saatavilla olevien tietojen perusteella, mutta niitä jää myös puuttumaan lopullisesta aineistosta. Kokonaan vastaamattomien yksiköiden puuttuvia vastaustietoja arvioidaan pääosin ohjelmallisesti, osin myös manuaalisesti.

Tuotantotiedustelun vastausprosentti on ollut viime vuosina hieman yli 70 %. Pienimmillä 10–19 henkilön teollisuusyrityksillä tai niiden toimipaikoilla vastausprosentti on alhaisin.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Aineiston oikeellisuus tarkistetaan tilastoyksikkökohtaisesti. Tarkistettavat yksiköt valikoidaan ohjelmallisesti koko yritys- ja toimipaikkajoukosta. Suoran kyselyn tulosten laadun parantamisessa on kiinnitetty huomiota lomakkeen ja täyttöohjeen suunnitteluun sekä saatujen vastaustietojen kattavuuden, jatkuvuuden ja virheettömyyden tarkistuksiin. Hyödyketietoja tarkistetaan myös vertaamalla niitä muihin relevantteihin tietolähteisiin.

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Teollisuuden hyödyketilasto koskee kalenterivuotta. Tiedot julkaistaan vuosittain.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tuotantotiedot tuotenimikkeittäin vuodesta 1998 lähtien ovat nähtävissä maksuttomassa StatFin-tilastopalvelussa. Vuoteen 1996 saakka teollisuuden tuotantotietoja julkaistiin "Tavaroiden tuotanto" -tilastossa, joka sisälsi Suomen ulkomaankauppatilaston (Tulli) HS-luokituksen (Maailman tullijärjestön harmonisoitu tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä, Harmonized Commodity Description and Coding System) mukaisia tuotantotietoja.

Tuotantonimikkeen arvo- ja/tai määrätiedot ovat luottamuksellisia, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät yhtaikaa: 1) valmistajayritys on anonut tietojen salaamista ja lisäksi 2) ko. tuotantonimikkeen tuotteita valmistaa alle kolme yritystä tai yksi valmistajayritys dominoi ko. nimikkeen tuotantoa.

Lisäksi kaikkien tuotenimikkeiden valmistajayritysten lukumäärätiedot ovat aina luottamuksellisia. Nimikkeen yritysten lukumäärä on siis aina salainen, vaikka yrityksiä olisi kolme tai enemmän (ja riippumatta siitä, että toimialoittaiset yritysten lukumäärät ovat julkista tietoa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä). Valmistajayritysten nimet ovat luonnollisesti myös aina salaisia.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Tietojen vertailukelpoisuutta heikentävät tuotantonimikkeistön vuosittaiset muutokset. Tilastovuosien 2017 ja 2018 väliset muutokset kohdistuivat kansallisiin nimikkeisiin. Kansallisista PRODCOM-nimikkeistöä tarkentavista nimikkeistä luovuttiin kokonaan. Vuoden 2017 kansallisten tarkentavien nimikkeiden tiedot ovat summattavissa niiden kahdeksan ensimmäisen merkin mukaisille PRODCOM-koodeille, jotka vastaavat vuoden 2018 PRODCOM-koodeja. Osa kansallisista lisänimikkeistä poistettiin nimikkeistöstä ja loput muutettiin vastaamaan CPA-tuoteluokituksen rakennetta. Viimeisimmät luokitusmuutokset ovat selattavissa osoitteessa https://stat.fi/fi/luokitukset/prodcom/ > Luokitusavaimet ja -versiot.

Tilastovuosien 2007 ja 2008 välillä tapahtunut, toimialaluokituksen uudistuksesta aiheutunut kaikkien nimikekoodien vaihtuminen hankaloittaa vertailua. Tässä yhteydessä Kustantaminen (TOL 2002: 22 osa; TOL 2008: 58-59 osa, pääluokkaan J), Hissien, liukuportaiden sekä nosto- ja siirtolaitteiden asennus, kunnossapito ja huolto (TOL 2002: 29220; TOL 2008: 43292, pääluokkaan F) ja Kierrätys (TOL 2002: 37; TOL 2008: 38 osa, pääluokkaan E) siirrettiin pois teollisuudesta. Lisäksi Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 2008: 33, pääluokka C) luokiteltiin teollisuuden sisällä omiin 33-alkuisiin nimikkeisiinsä.

Vuotta 1997 aikaisempiin vuosiin tietoja ei voida luotettavasti verrata, koska sekä käytetty tuotantonimikkeistö että tuotannon käsitteet muuttuivat. Vuoden 1997 tilastosta alkaen otettiin käyttöön nykyinen PRODCOM-pohjainen nimikkeistö ja uudet tuotannon käsitteet: myyty tuotanto ja lisäksi erikseen määritellyissä nimikkeissä kokonaistuotanto. Tietoja on saatavissa vuotta 1997 edeltäviltä vuosilta Suomen ulkomaankauppatilaston (Tulli) HS-tavaranimikkeistön (Maailman tullijärjestön harmonisoitu tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä, Harmonized Commodity Description and Coding System) mukaisina. Nykyisen EU:n laajuisen käytännön mukaan teollisuuden tuotantotietoja täydennetään ja korjataan tarvittaessa pitkään julkaisemisen jälkeenkin. Tämän avulla pyritään varmistamaan tiedonantajien myöhemminkin antamien korjausten näkyminen tilastoinnissa ja näin parantamaan tilaston laatua.

Tullin julkaiseman ulkomaankauppatilaston (tavaroiden tuonti ja vienti) käyttämä CN-luokitus (EU:n ulkomaankaupassa käytettävä tavaranimikkeistö, Combined Nomenclature) poikkeaa PRODCOM-luokituksesta. Eurostat ylläpitää PRODCOM-luokituksen ja CN-luokituksen välistä avainta. Sekä CN-luokitus että PRODCOM-luokitus uudistuvat vuosittain, joten täysin samalla nimikkeistöllä ei ole mahdollista tehdä aikasarjoja vuosien välillä.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

PRODCOM-tuotetilasto tuotetaan yhtenevin käsittein kaikissa EU-maissa.

Teollisuustuotannon tilasto poikkeaa useilla toimialoilla Alueellisen yritystoimintatilaston sekä Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston luvuista. Syitä ovat tuotannon kansainvälistyminen ja valmistuttamisen eroava käsittely em. tilastoissa. Lisäksi tuotenimikekohtaisia lukuja ei voida luotettavasti arvioida tiedustelujoukkoon tai sen kehikkoon kuulumattomille pienille tuottajille (Teollisuustuotannon kokonaistilastosta puuttuvat pääosin alle 10 henkilön teollisuusyritykset).

Lähde: Teollisuustuotanto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tiina Sevón 029 551 3711, Ritva Tikkanen 029 551 3300, Ilkka Kallio 029 551 2486, hyodyke.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 5.7.2019